Sananen tiedonhausta osana tieteellistä kirjoittamista Tieteellisen kirjoittamisen kurssi / Hanna Kumpulainen Kalvosarjan pohjana kirjastoamanuenssi Johanna Lahikaisen esitys Tieteellisen kirjoittamisen kurssilla

Informaatiolukutaito Informaatiolukutaidon omaava henkilö kykenee määrittelemään tarvittavan tiedon laajuuden pääsemään käsiksi tarvittavaan tietoon tehokkaasti arvioimaan tietoa ja sen lähteitä kriittisesti liittämään valitun tiedon omaan tietopohjaansa käyttämään tietoa tehokkaasti saavuttaakseen tietyn päämäärän ymmärtämään tiedon käyttöön liittyviä taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä ja toimimaan eettisesti ja laillisesti hakiessaan ja käyttäessään tietoa.

Informaatiotulva  informaatioähky? Paha informaatioähky voi ilmetä muun muassa analyysiparalyysinä: ihminen on kykenemätön tekemään päätöksiä. Yksi lähestymistapa on koulutus, jossa ihminen oppii arvioimaan itselleen tarpeellista tietoa ja tuottamaan sitä itse (Drew Whitworth).

Kysymyksiä tiedonhaun aluksi Mitä haluat tietää? -> tutkimuskysymys/hypoteesi Mihin tarkoitukseen tarvitset tietoa? Tarvitsetko yleistä vai tieteellistä tietoa? Kuinka syvällisesti aiheeseen pitää perehtyä? Paljonko aikaa/resursseja on käytössä? Mitä tiedät jo entuudestaan? Mistä näkökulmasta lähestyt aihetta? Mitä aiheeseen kuuluu, mitä ei? Mitkä ovat aiheen pää- ja sivukysymykset? Minkä ikäistä tietoa tarvitset? Tiedonhaku, kuten myös kirjoittaminen, on avoin prosessi, jonka aikana esimerkiksi alkuperäinen (tutkimus)kysymys voi tarkentua tai jopa muuttua.

Painetun lähteen arviointi Painetun aineiston arviointi on usein yksinkertaisempaa kuin verkkotiedonlähteiden, koska painettu aineisto käy läpi asiantuntija-arvioinnin tai toimitusprosessin ennen julkaisemista.

Painettujen lähteiden keskeisimmät sisällönarviointikriteerit ovat seuraavat: Luotettavuus – Kuinka virheetöntä ja luotettavaa sisältö on? Onko sisältö arvioitua tai toimitettua? Asiantuntemus – Onko kirjoittaja alansa asiantuntija? Kuinka arvostettuja ja tunnettuja ovat julkaisija ja kustantaja? Puolueettomuus – Onko sisältö puolueetonta, vai yrittääkö kirjoittaja vaikuttaa lukijan mielipiteisiin? Onko sisältö tasapuolista, objektiivista? Ajantasaisuus – Minkä ikäistä tieto on? Onko julkaisuajankohta helposti löydettävissä? Kattavuus – Kattaako sisältö aiheen laajasti? Onko jokin asia selkeästi jätetty käsittelemättä ja miksi? Kuinka syvällistä aiheen käsittely on? ( / html)

Mitä hakukone (esim. Google) ei löydä? Arvioidaan, että jos kaikki sanahakukoneet yhdessä etsivät tietoa samasta aiheesta, ne löytävät vain noin 85 % verkossa olevasta aineistosta. Sanahakukoneet eivät löydä esimerkiksi sivuja, joilta linkitys hakukoneisiin on kielletty/estetty sivuja, joille pitää rekisteröityä, vaikka ne olisivatkin maksuttomia. kaikkia tietokantoja uusimpia tiedostomuotoja (esimerkiksi opiskeluaineistoja, jotka esitetään flash-animaatioina) joitakin monitasoisten sivustojen "syvemmällä olevia sivuja" tai asiakirjojen "alalukuja" (tai ne jäävät tuloslistojen "hännille"). suuria tiedostoja, esimerkiksi yli 0,51 MB:n tiedostoja (monet tieteelliset tutkimukset voivat ylittää tämän rajan). kuvatiedostoja, jollei niiden lähettyvillä ole kuvaa selittävää tekstiä sellaisia dynaamisia www-sivuja, joiden sisältö muuttuu jatkuvasti. Tällaisia ovat useimmat verkkolehtien uutissivut. ( / / html)

Tietokannat Tietokanta voi olla Viitetietokanta – kokoelma viitteitä painettuihin teoksiin, teoksien tai lehtien artikkeleihin (HELKA, Linda, Arto) Kokotekstitietokanta – kokoelma kokotekstejä, esimerkiksi lehtiartikkeleita (NELLIstä löytyviä: Academic Search Complete, JSTOR) Faktatietokanta – kokoelma numeerista tai muuta ns. faktatietoa, esimerkiksi tilastoja, impact factoreita Kirjastoluettelo HELKA ja tiedonhakuportaali NELLI

Avoin verkko vs. internet (Alaterä & Halttunen 2006) TietokantaAvoin verkko / Internet Määritelty kokonaisuusLeviää kuin avaruus Tietty sisältö, tietyt tuottajat Tiedon tuottaja voi olla lähes kuka tahansa, sisältö riippuu tuottajista Sisällön kontrolli ja standardisointi Ei yhteisiä sopimuksia eikä standardisointia Järjestelmää varten luodut hakumahdollisuudet Ei alun perin luotu tiedonhakua varten, hakujärjestelmiä luodaan kilpaa kehityksen kanssa PäivitysVanhaa ja uutta sekaisin

Lähde Lahikainen Johanna: Tieteellinen kirjoittaminen – kirjaston näkökulma. Luento tieteellisen kirjoittamisen kurssilla syksyllä 2011.