2. Oikeudenmukaisuus Kuvaile kirkonrotan sääntöjä. Millaista on reilu peli?

Reilupeli  Millaista on reilu peli? -> tasoitus nuoremmille?  Oikeudenmukaisuus on sisäsyntyinen ominaisuus josta ihmisellä ja jopa apinalla on käsitys, kun toimitaan ryhmissä.  Jos oikeudenmukaisuus ei omalta kohdalta ihmisen mielestä toteudu siihen liitetään vahvoja tunteita. -> oikeudenmukaisuus on filosofisesti tuttu käsite..  Mitä oikeuden mukaisuus siis on?

 Oikeus tapahtuu: kukin saa ansionsa mukaan, mitä hänelle kuuluu?

Mihin kuuluu: lakiin vai moraaliin  Autat vanhusta tien yli  Et kulje punaisilla tien yli  Olet rehellinen kaverille  Et varasta

Oikeudenmukaisuus – laki ja moraali Keksi esimerkki: Milloin laki ja moraali ovat eri asioita? Milloin laki ja moraali voivat olla ristiriidassa? Ovatko lait aina oikeudenmukaisia? Valtiolla on oikeus säätää lakeja. Onko oikein että valtio saa pakkolunastaa itselleen maa- alueita? Verottaa perintöä?

Moraalistenpäätösten perustelu  Oikeudenmukaisuus ei ole aina sama kuin oikea: s: 21  Miten esimerkkiin istuu jalomielisyys ja armeliaisuus?  T.1,2,3. s.22

Milloin oikeudenmukaisuutta tarvitaan  ”ihmiset ovat ainakin jossain määrin itsekkäitä”  ”yhteiskunnassa vallitsee materiaalinen niukkuus”  Miten nämä Humen lainaukset liittyvät oikeudenmukaisuuden olosuhteisiin?  Miten oikeudenmukaisuus ja itsekkyys liittyvät jakamiseen?  S. 24 kysymys

Miten tasavertainen jako liittyy oikeudenmukaisuuteen?  Olet haaksirikkoutunut saarelle miten aineellinen jaetaan tasan?  Sairaalaan tuodaan pahoin loukkaantunut rattijuoppo ja hänen yliajama tyttö, millainen on oikeudenmukainen hoito?  Milloin palkkaus on oikeudenmukaista?  Aristoteleen mukaan oikeudenmukaisuutta on; ”Samanlaisia on kohdeltava samalla tavalla ja erilaisia tapauksia eritavalla” -> kommentoi.  Miten oikeudenmukaisuus liittyy kateuteen?  T. s. 27

Mikä tekee tapauksista samanlaisia?  Millaisia tekijöitä palkkauksessa pitäisi arvostaa? Eri koulutuksella voi saada samasta työstä samaa palkkaa.  Olet jakamassa avustusrahaa, jonka vain yksi tutkija voi saada. Millaisia tekijöitä pitää arvioida?  Perhe maksaa lapsilleen rahaa aina kun lapsi saa kiitettävän kokeesta. Onko se kaikkia lapsia kohtaan oikein?  S. 30 t 1 ja 2

 YK:n ihmisoikeusjulistuksessa ”kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan” kaikille kuuluvat yhteiskunnassa samat oikeuden ja vapaudet.  Toteutuuko tämä?

Tasa-arvo  Lue s (Popper)  Mitä tarkoitetaan käänteisellä syrjinnällä?  T:35

Mitä arvioidaan?  Lähtökohtien tasa-arvo  Turvataan yhtäläiset vapaudet tavoitella päämääriä (sukupuoli, uskonto, etninen tausta ei saa vaikuttaa)  Voidaanko tämä kaikille turvata? s. 36  Pitäisikö opiskelu olla myös toisesta maasta kotoisin olevalle opiskelijalle maksutonta?  Lopputuloksen tasa-arvo  Elämäntilanteet (sairaus) voi johtaa epätasa -arvoiseen asemaan, kaikille on turvattava yhtäläiset perusoikeudet  Pitäisikö aina päätyä tasajakoon?  Pitääkö kaikki palkita vaikka ponnistelu on erilaista?

Distributiivinen oikeudenmukaisuus eli jako- oikeudenmukaisuus = yhteiskunnan resurssien jakamista tasaisesti -> verotus  T. s.39

Vapaus ja tasa-arvo  Negatiivinen vapaus= ihminen on vapaa, jos hänen toimintaansa ei rajoita esteet, kuten lait tai säännöt. Vapautta ilman rajoitteita  Positiivinen vapaus= esteen puute ei ole vapautta vaan toiminnan vapaus. Jos jokainen ei ole vapaa toimimaan yhtäläisesti positiivinen vapaus ei voi toteutua  Lue s. 40

Yhteiskuntafilosofian peruskäsitteitä  Ihminen on Aristoteleen mukaan zoon politikoon, poliittinen ts. yhteiskunnallinen eläin Ihmiskunta koostuu erilaisista yhteiskunnista, jotka ovat maantieteellisesti jollakin alueella eläviä ihmisjoukkoja, kansoja tms. Yhteiskunnan jäsenet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa, yhteiskunnalla on omat poliittiset ym. valtarakenteet, kulttuuri ja infrastruktuuri (alusrakenne, kuten tie-, tieto- ym. verkostot)..

Valtio ylläpitää tietyn alueen ihmisten, kansalaisten yhteiskuntajärjestystä. Yhteiskuntafilosofia on filosofian osa-alue, joka pohtii kysymystä hyvästä yhteiskunnasta, miksi on järkevää muodostaa yhteiskuntia, ja millainen on hyvä yhteiskunta (aiheina mm. yksilönvapaus, tasa-arvo, oikeudet ja velvollisuudet, valta, lait, rangaistukset, hyvinvointi, pysyvyys). Yhteiskuntafilosofian kysymykset ovat usein eettisiä, sillä niissä käsitellään yhteisöllisyyteen liittyviä moraalikysymyksiä.

utopiat filosofien luomia malleja ihanneyhteiskunnista (esim. Thomas Moren Utopia, Platonin Valtio tai Karl Marxin kommunistinen yhteiskuntajärjestelmä) oikeudenmukaisuus, johon kuuluvat mm. yksilön vapaus, tasa-arvo, hyvinvointi ja pysyvyys.

sopimusteoriat ovat malleja toimivasta, oikeudenmukaisesta yhteiskunnasta, jossa ihmiset sitoutuvat tiettyihin sopimuksiin hyvän ja turvatun hallitsija-kansalainen ja kansalainen-kansalainen suhteen takaamiseksi (tällaisia sopimusteoreetikkoja ovat olleet mm. Thomas Hobbes, John Locke, Jean-Jacques Rousseau tai John Rawls) oikeudenmukaisuus, johon kuuluvat mm. yksilön vapaus, tasa-arvo, hyvinvointi ja pysyvyys.

politiikka (kr. polis=kaupunki) voidaan määritellä laajasti yhteiskunnalliseksi päätöksenteoksi ja siihen liittyväksi toiminnaksi. Politiikkaa on siellä, missä on mahdollisuus tehdä valintoja ja ajaa omia etuja, jotka ovat mahdollisesti ristiriidassa toisten etujen kanssa. Nykyisin politiikka mielletään keskeisesti eri puolueiden pyrkimykseksi ajaa omia hyväksi katsomiaan periaatteita paremman yhteiskuntajärjestelmän kehittämiseksi ja turvaamiseksi.