Keinot päästöjen vähentämiseksi G Kolme skenaariota

Poliittinen haaste on valtava!  IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset  G

Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen ilmastopaneeli 2. IEA, Kansainvälinen energiajärjestö 3. Greenpeace International & EREC, European Renewable Energy Council

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (IPCC)  Perustuu olemassa oleviin tutkimuksiin päästövähennysmahdollisuuksista eri hinnoilla  Maksimihintaan 70 €/hiilidioksiditonni päästään 2 asteen edellyttämälle uralle –Alle 20 senttiä bensalitran hintaan  Päästöjen hinnan lisäksi tarvitaan poliittista ohjausta päästövähennystoimien esteiden poistamiseen G

IPCC  Lähtökohtana kuusi skenaarioperhettä (SRES)  Mikään skenaarioista ei ole ilmastonmuutoksen torjumisskenaario! G

Päästövähennystoimet - IPCC  IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset   IPCC:n toimet

Päästövähennysmahdollisuudet 2030 G

Päästövähennysmahdollisuudet vuonna 2030 Alin arvio – vähennykset voivat olla jopa 5- kertaisia! G

Päästövähennysmahdollisuudet vuonna uutta reaktoria = lähes 20 vuodessa… G

Sähköntuotannon lisäys G

Kansainvälinen energiajärjestö IEA  Tuottaa energiankulutuksen ja - tuotannon vuosittaisen ennusteen, World Energy Outlook  Ilmastonmuutoksen torjuminen ensimmäistä kertaa mukana vuoden 2006 raportissa –”Vaihtoehtoinen skenaario” G

IEA  Lähtökohtana jäsenmaiden jo suunnittelemat politiikkatoimet, ml. Kioto I  Ei oleta laajenevaa kansainvälistä yhteistyötä, tiukentuvia päästötavoitteita tai kansainvälistä päästökauppaa –Kansallisten toimien yhdistelmä G

IEA G

IEA 250 uutta reaktoria = lähes 15 vuodessa

Ydinvoima – riskit vs. hyödyt  Onnettomuuden riski voimalaitoksissa sekä ydinmateriaalien kuljetuksessa  Ydinaseiden leviäminen  Ydinjäte ratkaisematon ongelma, loppusijoitusta tutkitaan mutta toteutukselle sekä teknisiä että poliittisia esteitä  Rakentamisvauhdin pitäisi olla hurja – riskit kasvaisivat rajusti –Suurin osa rakennettava nopeasti teollistuviin maihin G

 Nykyisen reaktoriteknologian mahdollisuudet rajalliset –osuus sähköntuotannossa voisi kasvaa 16 %  18 % v mennessä  Julkisia tukia tarvitaan Ydinvoima – riskit vs. hyödyt G

Hiilen talteenotto? - IPCC  Oletetaan saatavan kaupalliseen käyttöön vuoteen 2030 mennessä  Tarvitaan julkisia tukia  Varastointiin liittyy epävarmuuksia G

Energy [R]evolution  Greenpeacen ja Euroopan uusiutuvan energian etujärjestön teettämä laaja raportti  Tekijänä saksalaisen teknisen termodynamiikan instituutin insinööriryhmä  Perustuu aiempiin selvityksiin sekä omaan mallinnustyöhön

EREC  Edustaa Euroopan uusiutuvan energian teollisuutta, jolla on yli 20 miljardin vuotuinen liikevaihto, ja joka työllistää noin ihmistä.  Jäsenjärjestöihin kuuluvia suomalaisia tahoja ovat mm. VTT, Teknologiateollisuus, WinWind ja Finbio.

 Lähtökohtana alle kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Energy [R]evolution

 Politiikkatoimia: –Kioton sopimuksen laajentaminen ja päästötavoitteiden tiukentaminen  päästöille hinta –Tehokkuusstandardit –Fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman tuet pois –Uuden teknologian tuki Energy [R]evolution

Greenpeacen visio: uusiutuvat

Päästövähennystoimet – E[R]  IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset   E[R]

Johtopäätöksiä - kustannukset  Investoinnit täytyy suunnata täysin uudestaan fossiilisista polttoaineista loppukäytön tehokkuuteen ja uusiutuviin  Seuraavien kymmenen vuoden aikana tarvitaan 0-10 % korkeammat investoinnit  Maksavat itsensä nopeasti takaisin jo säästyneinä polttoainekuluina –Lisäksi hengityselinsairauksien väheneminen, parantunut energiaturvallisuus… G

Johtopäätöksiä  Seuraavien 10 vuoden aikana tehdään valtavat investoinnit infraan ja energiajärjestelmään –Kehitysmaat valitsevat ”kehityspolun” ja joko toistavat tai välttävät teollisuusmaiden virheet –Teollisuusmaissa uusitaan suuri osa kapasiteetista G

Johtopäätöksiä  Seuraavien 10 vuoden aikana tehdään valtavat investoinnit infraan ja energiajärjestelmään  viimeinen mahdollisuus mullistaa energian tuotanto ja kulutus  Uusi ilmastosopimus tärkein tekijä G

Johtopäätöksiä  Keskustelu ratkaisuista täytyy ulottaa laajemmalle kuin pelkkään sähköntuotantoon – laaja yhteiskunnallinen muutos (IPCC)  Mikään yksittäinen teknologia ei nouse kovin suureen rooliin G

Johtopäätöksiä  Päästöille tarvitaan nykyistä korkeampi hinta (~70 €/tCO2?) = uudet, tiukemmat päästötavoitteet  Kehitysmaiden rooli päästövähennyksissä ei vastaa niiden taloudellisia edellytyksiä – runsaasti rahoitusta tarvitaan G

Ratkaisuja kotimaassa

Uusien rakennusten energiankulutusta voidaan alentaa yli 70 %  Leikkaisi energian kulutusta 7 ydinvoimalan verran.  Leikkaisi energian kulutusta 7 ydinvoimalan verran. G

Tulevaisuuden energiaratkaisut Uusien sähkölaitteiden ja autojen energiankulutus voidaan enemmän kuin puolittaa. G

Tulevaisuuden energiaratkaisut Tehokkaammat moottorit ja pumput voivat leikata teollisuuden sähkönkulutusta kymmeniä prosentteja. G

Tulevaisuuden energiaratkaisut Sähkön tuotanto kaukolämpövoimaloissa voidaan vähintään kaksinkertaistaa uudella tekniikalla.  Lisäisi sähköntuotantoa noin kaksi kertaa Olkiluoto 3:n verran G

Tulevaisuuden energiaratkaisut G Suomeen voidaan asentaa tuulivoimaa alle kymmenessä vuodessa Loviisan ydinreaktoreita vastaava määrä  esim. Saksaan on rakennettu ydinvoimalan verran tuulivoimaa vuodessa

Suomessa otettu vuosikymmenessä käyttöön lähes ydinvoimalan verran metsähaketta ja esim. biokaasua voidaan saada käyttöön vastaava määrä Tulevaisuuden energiaratkaisut G

G