Perusmaksutilidirektiivi Rahoitusmarkkinaosasto II Kuuleminen Risto Koponen

Yleistä ‒ Direktiivin toimeenpanon takaraja ‒ HE kesäkuun alussa ‒ Kaksi kuulemistilaisuutta: 22.1 ja ‒ Lausuntokierrokselle maaliskuun puolivälissä ‒ Ei virallista työryhmää ‒ Suomessa jo sääntelyä, merkittävimmät muutokset maksupalvelu- ja maksulaitoslakeihin 2

Direktiivin pääsisältö ‒ Kuluttajadirektiivi: pyrkii saattamaan tilittömät kuluttajat maksupalveluiden piiriin ja edistämään kilpailua ‒ Kolme olennaista aihealuetta ‒ Tilihinnoittelun läpinäkyvyys ja vertailtavuus ‒ Siirtopalvelu (nk. switching service) ‒ Oikeus perusmaksutiliin + tilipalvelut ‒ Ym. kahta ensimmäistä sovelletaan kaikkiin maksupalveluntarjoajiin, viimeistä luottolaitoksiin (mahdollisuus kansallisesti laajentaa kaikkiin maksupalveluntarjoajiin) 3

Keskustelukysymys I: maksupalveluiden sopeuttaminen ‒ Direktiivi kieltää syrjinnän ‒ Kuluttajaparlamentti: toimintarajoitteisia tulee kohdella yhdenvertaisesti  maksupalveluntarjoajan tarvittaessa sopeutettava palveluitaan ‒ Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta ( ): näkövammaista syrjitty pankin kieltäytyessä antamasta verkkopankkitunnuksia, pankin tehtävä asianmukaiset sopeutukset verkkopankkipalveluihinsa ‒ Ehdotus esteettömyysdirektiiviksi koskee myös pankkipalveluita  esteettömyys keskustelussa myös EU- tasolla ‒ Sopeuttamisvaatimus vain perusmaksutilipalveluille (eli pankit) vai kaikille maksupalveluiden tarjoajille, kilpailukysymys ‒ Ehdotus: myös toimintarajoitteisten kyettävä käyttämään perusmaksutilipalveluita 4

Keskustelukysymys II: Vastuu vertailusivuston pystyttämisestä ja ylläpidosta ‒ Kuluttajille kuluton pääsy verkkosivulle, jossa vertaillaan vähintään EU-harmonisoitujen edustavimpien maksutilipalveluiden hintoja ‒ Ehdotus: ‒ Fivan huolehdittava, että vähintään yksi sivuston ylläpitäjä ‒ Jos ei vapaaehtoisia, niin ylläpitotehtävä Fivalla ‒ Fiva ylläpitää luetteloa vertailuverkkosivustoista (joihin maksupalveluntarjoajilla velvollisuus lähettää hintatiedot) 5

Keskustelukysymys III: Pankkitunnukset vain peruspankkitilipalveluihin vs tunnistautumiseen yleensä (=nykyiset tunnukset) ‒ Direktiivin minimi: peruspankkitilipalveluihin ‒ Direktiivin optio laajentaa kuluttajan kannalta olennaisiin palveluihin ‒ Tunnistautuminen oleellista nyky-yhteiskunnassa, pankkitunnukset keskiössä ‒ Pankin tunnistettava/tunnettava asiakkaansa, oikein toimiessaan pankin riskit vähäisiä ‒ Syrjimättömyyden tulkinta? ‒ Onko PAD-implementointi oikea paikka säätää yleisestä tunnistautumisvälineestä? Näkemyksiä? 6

Keskustelukysymys IV: Switching – edelleenlähetys ‒ Asiakas/maksupalveluntarjoajat eivät voi vaikuttaa, miten maksajat päivittävät tietojärjestelmiään uusilla tilinumeroilla ‒ Maksajilla/veloittajilla maksuja jo ”putkessa” ‒ Tukee switchingiä ‒ Käytössä NL, UK, tulossa DK ‒ Ehdotukset: ‒ Pakollinen edelleenlähetys 13 kk ‒ Edelleenlähettävän ilmoitettava edelleenlähetyksestä maksajalle ja saajalle 7

Keskustelukysymys V: Kansallinen tilinumeron siirrettävyys ‒ Tuottaa hyötyjä asiakkaille (mm. kilpailu, selkeys ja helppous, ei tarvetta maksajien/veloittajien tilinumeropäivityksille) ‒ Merkittävät kustannukset: vahva epäilys, että nettohyödyt negatiiviset ‒ COM impact assessment: kustannukset ylittävät hyödyt  direktiivi säätää switchingistä, tilinumeron siirrettävyys ei mukana edes kansallisena optiona ‒ PAD-reviewn yhteydessä COM:n analysoitava EU:n laajuisen siirrettävyyden hyödyt ja haitat 8

Keskustelukysymys V: Kansallinen tilinumeron siirrettävyys ‒ NL, UK, NO ja FR selvitykset eivät ole suositelleet tilinumeron siirrettävyyttä ‒ Yksi järjestelmä olemassa ‒ SE Bankgirot, markkinalähtöinen ja rajoitettu yrityksille ‒ Nykytiedon valossa yksikään MS ei säädä PAD- implementoinnin yhteydessä siirrettävyydestä ‒ Ehdotus: nyt ei oikea aika säätää asiasta, palataan mahdollisesti, kun selvyys EU-tason ratkaisusta 9

Risto Koponen finanssineuvos Puh Lisätieto: Valtiovarainministeriön viestintä Mediapalvelunumero (arkisin 8–16)