ONKO SUKUPUOLELLA MERKITYSTÄ TYÖELÄMÄSSÄ? Korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ja miesten työelämään sijoittuminen Päivi Vuorinen AMK-tutkimuspäivät Seinäjoki

Seinäjoki page 2 KORKEAKOULUTUS DUAALIJÄRJESTELMÄSSÄ “Different but equal” ● Yliopistot: tieteellinen tutkimus ja siihen pohjautuva koulutus ● Ammattikorkeakoulut: käytäntö- (työelämä-) orientaatio; työelämän vaatimukset ● Academic drift (Clark 1983) ● Market drift (Rinne 2002), Vocational drift (Teichler 1998) ● Pohjoismaisen työelämän ominaispiirre: naiset yleisesti työelämässä

Seinäjoki page 3 TEOREETTINEN TAUSTA Onnistuneen työllistymisen kriteereitä (Teichler 1999) 1)Sujuva siirtyminen koulutuksesta työelämään 2)Alhainen työttömyysaste 3)Alhainen epätyypillisten tai prekaaristen työsuhteiden osuus 4)Koulutuksen ja työn vastaavuus -korkea tarkoituksenmukaisesti työllistyneiden osuus (tason suhteen) -koulutuksen ja työn vastaavuus alan suhteen (Elias, McKnight, Pitcher, Purcell & Simm 1999)

Seinäjoki page 4 TUTKIMUSKYSYMYKSET ► 1) Kuinka korkeakoulutuksen kahdelta sektorilta valmistuneet naiset ja miehet ovat työllistyneet ja sijoittuneet työelämään? ► 2)Kuinka hyvin korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten ja miesten työ vastaa heidän koulutustaan?

Seinäjoki page 5 AINEISTO JA MENETELMÄT ► Kysely vuosina 2002 tutkinnon suorittaneille kahdella koulutusalalla kolme vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen: Kauppa ja hallinto ▼ Tradenomit (n=542) ▼ Kauppatieteiden maisterit (n=528) Tekniikka ▼ AMK-insinöörit (ml. laboratorio-analyytikot) (n=508) ▼ Diplomi-insinöörit (ml. arkkitehdit) (n=576) ● Vastausprosentti 56 % ► Tasavälinen satunnaisotanta (perusjoukko = kaikkia kyseisenä vuonna näillä koulutusaloilla tutkinnon suorittaneet, suomenkieliset ko:t)

Seinäjoki page 6 TULOKSET Pääasiallinen toiminta Kauppa ja hallintoTekniikka Traden.KTMAMK-ins.DI N n=398 M n=143 N n=293 M n=232 N n=108 M n=401 N n=140 M n=437 Palkkatyö84%88%93%94%84%91%90%95% Yrittäjä2%4%1%5%0%3%1%4% Opiskelija6% 3%1%7%4% 0% Työtön4%3%2%0%3% 2%1% Muu4%1% 0%6%1%4%0%

Seinäjoki page 7 Pääasiallinen toiminta (jatkuu) Tilastollisesti merkitsevä ero sukupuolen mukaan: χ 2 =56.48 *** ● Miehet naisia useammin palkkatyössä; riippuu tutkinnosta Yrittäjyys lähinnä miesten valinta Naiset useammin päätoimisia opiskelijoita Työttömyysasteessa ei eroa naisten ja miesten välillä (3%, 2%) Naisten status useammin ’muu’: äitiyslomat, hoitovapaat

Seinäjoki page 8 Työnhaun kesto (kuukausina) (ne, joilla ei ollut työpaikkaa vielä valmistuessaan) Sukupuoli: F=3.23 n.s. Tutkinto: F=26.58 *** Sukupuoli & tutkinto: F=2.76 *

Seinäjoki page 9 Työn kokopäiväisyys/osa- aikaisuus Sukupuoli: F=9.31 *** Tutkinto: F=9.33 *** Sukupuoli & tutkinto: F=3.33 *

Seinäjoki page 10 Työsuhteen vakinaisuus Sukupuoli: F=21.20 *** Tutkinto: F=4.81 ** Sukupuoli & tutkinto: F=2.96 *

Seinäjoki page 11 Työn laatuluokka Työn laatuluokka (tason ja alan suhteen) Hallinto ja kauppaTekniikka Traden.KTMAMK-ins.DI N n=345 M n=130 N n=275 M n=227 N n=91 M n=385 N n=127 M n=431 Molemmat vastaavat hyvin 75%72%88%91%74%86%92%93% Molemmat vast. huonosti 14%10%3% 14%6%3%2% Sukupuoli: F=3.23 n.s. Tutkinto F=26.58 *** Sukupuoli & tutkinto: F=2.76 *

Seinäjoki page 12 Sosio-ekonominen asema (sukupuolen ja tutkinnon mukaan)

Seinäjoki page 13 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat työllistyneet hyvin – työttömiä erittäin vähän yleiseen työttömyysasteeseen verrattuna (9.1 %; 8.4%) Korkeakoulututkinto on hyvä suoja työttömyyttä vastaan, myös AMK-tutkinto Useiden indikaattoreiden mukaan miehille on ollut sukupuolestaan etua työelämään sijoittumisessa: ► Miessukupuoli on turvannut paremmin kokopäivätyön ja vakinaisen työsuhteen saamisen ► Työn laatu miehillä naisia parempi (tutkinnosta riippuen): miehillä työn ja koulutuksen vastaavuus parempi kuin naispuolisilla kollegoillaan

Seinäjoki page 14 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ (JATKUU) ● Sukupuolesta riippumatta yliopistotutkinnon suorittaneet vähän onnekkaampia työelämään sijoittumisessa ► Yliopistotutkinnon korkeampi status työelämässä (myös kv. tutkimuksissa sama ero korkeakoulusektorien kesken) ► Ylipistotutkinto osin kompensoi sukupuolen vaikutusta ● Naispuoliset AMK-insinöörit ja tradenomit kohdanneet eniten ongelmia työelämään sijoittumisessaan ► Tutkintojen määrä ja työelämän tarve eivät kohtaa näillä aloilla ► Mitä muita syitä? ► Massoittuminen – siitä seurannut korkeakoulutettujen työn luonteen muutos

Seinäjoki page 15 KIITOS! Lisätietoja: