Salla-Maria Alanen Toiminnanjohtaja, Saaristomeren Suojelurahasto Erityisasiantuntija, Centrum Balticum -keskus Rotary Klubi Turku Aboa Nova,
Itämeren suojelutyöstä: miksi?
Itämeri Maailman suurin murtovesiallas Elinpaikka sekä makean veden että suolaveden lajeille. Matala, pieni ja suljettu meri Keskisyvyys 60 metriä (Välimeressä 2000 m) Veden vaihtuminen kestää noin 30 vuotta! Kerrostunut, sillä suolainen ja kylmä vesi on painavampaa ja vajoaa pohjalle. Ajoittain jään peittämä
Itämeren valuma-alue Valuma-alue on noin neljä kertaa laajempi kuin itse vesiallas Itämeren valuma-alueella on 12 maata ja siellä asuu noin 90 miljoonaa ihmistä Itämerellä ja sen valuma-alueella on laajaa ihmistoimintaa, kuten asutusta, maa- ja metsätaloutta, energiantuotantoa ja teollisuutta, meriliikennettä, matkailua, virkistyskäyttöä jne. Itämeri-kalvosarja: Eeva Furman, Heikki Salemaa, Pentti Välipakka
Saaristomeri Saaristomeri on matala ja koostuu lukuisista saarista Läpivirtausalue: Itämeren vesi virtaa Varsinaiselta Itämereltä ja Suomenlahdelta Saaristomeren läpi Selkämerelle Suojaisissa lahdissa ja kapeissa salmissa vesi vaihtuu heikosti > pidättää ravinteikkaita vesiä alueellaan Saaristomeren kokonaispinta-ala on neliökilometriä, josta saarten pinta-ala on neliökilometriä
Itämeren keskeisimmät ongelmat Rehevöityminen (ravinnekuorma) Haitalliset aineet (kemikaalit, öljyt, raskasmetallit) Elinympäristöjen muutokset Meriliikenteen kasvu Luonnon monimuotoisuuden väheneminen Ylikalastus Ilmastonmuutos
Rehevöityminen Lisääntynyt ulkoinen ravinnekuorma (fosfori ja typpi) johtaa rehevöitymiseen Hajakuormituksen (maatalous, haja- asutus, metsätalous) osuus fosforikuormasta on noin 80 % ja typpikuormasta noin 60 %. Rehevöityminen johtaa muun muassa lisääntyneisiin leväkukintoihin, hapettomiin pohjiin sekä särkikalojen runsastumiseen. Fosforikuormitus eri lähteistä sekä arvio laskeumasta ja luonnon huuhtoumasta Suomessa vuonna Lähde: Suomen ympäristökeskus Typpikuormitus eri lähteistä sekä arvio laskeumasta ja luonnon huuhtoumasta Suomessa vuonna 2008.
Itämeri on maailman saastuneimpia merialueita Itämeren ”terveyden” tila ottaen muun muassa huomioon rehevöitymisen, luonnon monimuotoisuuden sekä haitalliset aineet. Lähde: Ecosystem Health of the Baltic Sea, HELCOM 2010
Itämeren suojelusta: ketkä ja miten?
Saaristomeren Suojelurahasto perustettu vuonna 2007 kerää yhdistyksiltä, yrityksiltä ja yksityisiltä ihmisiltä varoja konkreettisiin vesiensuojelutoimiin Saaristomerellä ja sen valuma-alueella painopisteinä ravinnekuorman vähentäminen ja tietoisuuden lisääminen hoitokunnassa alueemme vesiensuojelun huippuammattilaiset myönteisiä rahoituspäätöksiä tehty noin 30 kappaletta Minä näin. Sinä tulet näkemään.
Esimerkkejä tukemistamme hankkeista Maatilakohtaista neuvontaa Kosteikkorakennusta, niittotöitä Vesiensuojelutyön organisointia Septitankin tyhjennyslaite, rantasiivoustempaus Halistenkosken ravinnesieppari Opasteita vesiensuojelusta ja vesialueista Teemakerhoja, oppimateriaaleja, tiedotusta Toteuttajina: kyläyhdistyksiä, vesiensuojeluyhdistyksiä, opettajayhdistyksiä, yrityksiä… Kampanjajohtaja Kristian Miettinen, p
12 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupunginjohtajien aloitteesta liikkeelle lähtenyt prosessi: kaupunkien yhteinen Itämeri-toimenpideohjelma julkistettiin kesäkuussa 2007 ja samalla käynnistettiin Itämerihaaste-kampanja Itämerihaasteessa paikallistason toimijat sitoutuvat vapaaehtoiseen ja konkreettiseen Itämeren suojelutyöhön Tarkoituksena vaikuttaa vesien tilaan omalla toiminnalla ja kannustaa muita vastaavaan sitoumukseen Mukana myös Rotary-yhteistyössä! Piiri 1410: Raimo Vahanto, p Piiri 1420: Hannele Kauranne, p
Joitakin Itämeri-toimijoita Pro Saaristomeri -ohjelma, SATAVESI-ohjelma Baltic Sea Action Group John Nurmisen Säätiö Pidä Saaristo Siistinä ry Suomen luonnonsuojeluliitto Natur och Miljö WWF Östersjöfonden Luonto-Liitto Viranomaiset (esim. ELY-keskukset, kunnat) Vesiensuojeluyhdistykset Projektit (esim. BalticSeaNow.info, VELHO-hanke) Lisää:
Sinäkin voit auttaa! Huolehdi jätevesistäsi; älä päästä pesuaineita rantaveteen Vie haitalliset aineet ja ongelmajätteet jätepisteisiin Kerää roskat pois rannoilta Tyhjennä veneen jätevedet sataman keräyspisteisiin Älä käytä myrkkymaaleja veneesi pohjan suojana Liiku omilla lihaksillasi Liiku luonnossa huomaavaisesti Säästä energiaa Suosi kasviksia ruokavaliossasi Liity jäseneksi tai lahjoita varoja
Kiitos! Salla-Maria Alanen p