Astma on lapsuusiän tavallisin pitkäaikaissairaus. Noin prosenttia lapsista potee astmaa ja lisäksi noin viidellä prosentilla on astman kaltaisia oireita hengitystieinfektioiden yhteydessä. Lapset saavat astmaoireita varhain, jo ennen vuoden ikää, viimeistään vuotiaina. KELA myöntää lääkekorvausta ja hoitotukea alle viisivuotiaille astman takia ilman muissa ikäryhmissä olevaa kuuden kuukauden karenssiaikaa. Lähde: ; A. Bacman 1

 Astmaoireet ovat: - pitkittynyt (yli kuusi viikkoa kestävä) ärsytysyskä ja yskänpuuskia rasituksen jälkeen ja aamuyöstä - rahiseva, vinkuva ja pihisevä pitkittynyt uloshengitys - hengitettäessä sisään vetäytymistä kaulakuopassa ja pallean alueella - hengenahdistus Lähde: ; A. Bacman 2

 Oireet johtuvat siitä, että ilmateiden sisäpinnalla eli limakalvolla on tulehdus.  Limakalvo turpoaa ja muodostuu runsaasti limaa.  Tämä ahtauttaa ilmateitä ja aiheuttaa oireita.  Tulehdusreaktion aiheuttaa joko allergia tai hengitystieinfektio. Lähde: ; A. Bacman 3

 Tulisi erottaa toisistaan sekä atooppinen eli allerginen astma ja infektioastma.  Erityisesti pikkulapsilla ovat oireet samat perussyystä riippumatta; mitä nuorempi lapsi, sitä ahtaammat ovat ilmatiet ja silloin esiintyy astmaoireita hengitystieinfektioiden yhteydessä Lähde: ; A. Bacman 4

 Mitä nuorempi lapsi, sitä vaikeampi on erottaa näitä kahta astmatyyppiä toisistaan.  Jos lapsella on ruoka-aineallergiaa ja atooppista ihottumaa tai jos lapsi kuuluu allergiaperheeseen( jossa äidillä, isällä tai sisaruksilla on atooppista ekseemaa, allergista nuhaa, astmaa tai selvästi todettu ruoka- aineallergia) on todennäköistä, että astma on allergian aiheuttama. Lähde: ; A. Bacman 5

 Astman toteamisessa on olennaista poissulkea muut mahdolliset yskän syyt: toistuvat virusinfektiot, välikorvatulehdus, poskiontelon tulehdus, hinkuyskä jne.  Astman toteaminen lapsuusiässä on vaikeaa; mitä nuorempi lapsi, sitä vaikeampaa.  Perusterveydenhuollon eli lastenneuvolan ja päivähoidon, kouluterveydenhuollon ja terveysaseman tulisi reagoida, jos lapsilla on astmaoireita ja lähettää heidät tutkimuksiin erikoissairaanhoitoon Lähde: ; A. Bacman 6

 perhettä tulee valistaa siitä, miten vältetään ärsykkeitä, joista tupakansavu on tärkein.  erikoissairaanhoitoa edustavat lastentautien erikoislääkärit, mutta mitä nuoremmasta lapsesta on kysymys, olisi suotavaa, että taudin selvittely tapahtuu tai tehdään lasten allergiaerikoislääkärin valvonnassa. Lähde: ; A. Bacman 7

 Astmaoireita laukaisevat monet tekijät, kuten erilaiset hengitystieallergeenit, fyysinen rasitus, kylmä ilma ja infektiot.  Hengitystieinfektiot ovat tärkein astmaoireita laukaiseva tekijä ennenkaikkea varhaislapsuudessa.  Selvien ulkoisten syiden lisäksi monet lapsen ns. sisäiset tekijät laukaisevat oireita; näitä sisäisiä syitä tunnetaan toistaiseksi huonosti  vuorokauden ajalla on vaikutusta, oireet ovat yleensä selvimmät yöaikaan. Lähde: 8

 Jos lapsella on astmakohtaus lääkäriin tultaessa, ei diagnoosi vaadi erityisiä tutkimuksia: lapsella on hengenahdistus ja hengitysteissä kuullaan tyypillinen uloshengitysvaiheen vinkuna.  Jos ongelmana on pitkittynyt yskä ilman tyypillistä kuuntelulöydöstä, voidaan tehdä. ns. keuhkofunktiotutkimuksia. Lähde: 9

 Yksinkertaisin keuhkofunktiotutkimuksista on puhalluskoe, jossa lapsi puhaltaa huippuvirtausmittariin - mikäli keuhkoputkissa on ahdistusta, puhallusteho jää oletusarvoa huonommaksi.  Puhallusvoimakkuutta voidaan mitata levossa ja esim. 10 minuutin rasituksen jälkeen.  Monilla astmalapsilla rasitus huonontaa olennaisesti puhallustehoa. Lähde: 10

 Keuhkofunktiotutkimusten lisäksi selvitetään yleensä myös yleinen allergiataipumus eli tehdään ihokokeet, sekä mitataan veren allergiasolujen ja immunoglobuliini E:n määrä  Mikäli asia ei selviä näissä testeissä, tehdään tarvittaessa sairaalatutkimuksiin, joissa voidaan tehdä keuhkoputkien altistuskokeita ja seurata esim. puhallusvoimaa eri vrk:n aikoina. Lähde: 11

 ei sairaalahoitoa vaativia astmakohtauksia  mahdollisimman normaali keuhkojen toiminta  lapsen tulee pystyä osallistumaan leikkeihin, urheiluun ja harrastuksiin ikäistensä tavoin  ei koulusta poissaoloja astman takia  hoito ei saa olla liian vaativa ja rajoittava  ei sivuvaikutuksia lääke- hoidosta  asiallinen suhtautuminen ärsykkeiden välttämiseen Lähde: ; A. Bacman 12

 Hoito aloitetaan, kun taudin määrittely on tehty.  lääkkeitä ovat ahtaita keuhkoputkia avaavat valmisteet.  Myöhemmin, kun astma on todettu,  lisätään hoitoon lääkkeitä, jotka vaikuttavat limakalvotulehdukseen eli tavallisimmin kortisonia sisältäviä valmisteita. Lähde: ; A. Bacman 13

 Keuhkoputkia laajentavat lääkkeet:  Näitä lääkkeitä käytetään sekä ahdistuksen ehkäisyyn että sen laukaisemiseen.  Voidaan annostella suun kautta tai yleisemmin suihkeina hengitysteihin.  Teofyllamiini: Annostellaan “kuuriluonteisesti” tai jatkuvana estolääkityksenä- suun kautta. Teofyllamiini sekä estää oireiden ilmaantumista, että hillitsee oireita. Lähde: 14

 Kromoglykaatti:  Ehkäisee astmaoireiden ilmaantumista.  Annostellaan sumutteina, joita käytetään säännöllisesti.  Kromoglykaatti ei auta oireisiin.  Kortikoidisuihkeet:  Hillitsevät keuhkoputkien tulehdusta.  Käytetään sekä oireiden ehkäisyssä että hoidossa.  kortikoidisuihkeet ovat sekä tehokkaita että turvallisia Lähde: 15

 Seuranta tapahtuu erikoissairaanhoidossa, kun lapset ovat alle kouluikäisiä.  Tämän jälkeen olisi ihanteellista, jos seuranta olisi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumatonta yhteistyötä. Lähde: ; A. Bacman 16