LASTEN ja NUORTEN ASTMA

Esitys aiheesta: "LASTEN ja NUORTEN ASTMA"— Esityksen transkriptio:

1 LASTEN ja NUORTEN ASTMA
SH / syksy 2010

2 Ylähengitysteiden rakenne
Ylähengitysteihin kuuluu nenäontelo, suu, nielu ja kurkunpää. Nenän kautta hengitettäessä suurin osa ilman epäpuhtauksista tarttuu nenän limakalvoon ja kulkeutuu pois pienten värekarvojen avulla. Tällöin ilma siis lämpenee, kostuu ja puhdistuu paremmin kuin suun kautta hengitettäessä. Suun kautta hengitettävä ilma on kylmempää, kuivempaa ja vähän enemmän epäpuhtauksia sisältävää keuhkoihin saapuessaan kuin nenän kautta hengitettävä. Suun ja nenän kautta sisään kulkeva ilma yhdistyy suun takaosasta alkavassa nielussa. Sieltä alkavat henkitorvi ja mahalaukkuun johtava ruokatorvi. SH / syksy 2010

3 Alahengitysteiden rakenne
Alahengitystiet muodostuvat henkitorvesta ja keuhkoputkista haaroineen. Kurkunpää (aataminomena) sijaitsee nielun ja henkitorven välissä. Siinä on kiinni kurkunkansi, joka sulkeutuu ruokaa nieltäessä, jotta ruoka kulkeutuisi ruokatorveen. Myös äänihuulet ovat kiinni kurkunpäässä. Kun saamme jotain "väärään kurkkuun", yskimme saadaksemme kurkkuun takertuneen esimerkiksi leivänmurun irtoamaan. Yskiessä kurkunpään ilmavirta on voimakkaampi kuin hirmumyrskyssä. Henkitorvi jatkuu keuhkoihin asti. Rustorenkaiden ansiosta henkitorvi ei litisty, sillä litistyminen estäisi ilman kulkemisen torven sisällä. Henkitorven värekarvat kuljettavat likaa ja limaa, jolloin ne kulkeutuvat ylös henkitorvea pitkin. Ihmiset joko nielevät liman tai sylkäisevät sen ulos. SH / syksy 2010

4 Alahengitysteiden rakenne - jatkuu …
Keuhkoputken haarojen kautta ilma kulkeutuu keuhkoihin. Kaksi melko paksua pääkeuhkoputkea liittyy vasemman- ja oikeanpuoleiseen keuhkoon. Vasen keuhko on pienempi sydämen tarvitseman tilan takia. Keuhkojen sisällä keuhkoputket haarautuvat ja kapenevat. Myös keuhkoissa on kaikkialla värekarvoja, jotka kuljettavat pois limaa ja likaa. Keuhkoputket haarautuvat puun oksien tavoin. Pienimpiä keuhkoputkenhaaroja kutsutaan bronkioleiksi, joiden päässä on keuhkorakkuloita. Ryppäissä sijaitsevia keuhkorakkuloita kutsutaan myös alveoleiksi. Kummassakin keuhkossa on noin 150 miljoonaa keuhkorakkulaa. Niiden pinta-ala on yhteensä tenniskentän kokoinen. SH / syksy 2010

5 Tulehtunut keuhkoputki. Normaali jossa on limaa keuhkoputki Turvonnut
keuhkoputken limakalvo Supistunut keuhkoputki SH / syksy 2010

6 Astmassa keuhkoputkien limakalvolla on tulehdus eli inflammaatio.
Astmaattinen tulehdus aiheuttaa: limakalvon turvotusta ja limanerityksen lisääntymistä keuhkoputkia ympäröivien lihasten supistumista SH / syksy 2010

7 Astman oireet johtuvat siitä, että …
keuhkoputkien tulehdus ahtauttaa keuhkoputkia ja tällöin ilma virtaa hitaasti hengitettäessä ulos ahtautta pahentavat keuhkoputkien lisääntynyt limaneritys ja ajoittainen keuhkoputkia ympäröivän sileän lihaksen supistuminen SH / syksy 2010

8 Tyypillisiä astman oireita:
”hengästyminen” tavanomaista helpommin, hengityksen vinkuminen, yskä ja keuhkoputkien limaneritys Oireet vaihtelevat usein vuorokauden ajan, vuodenajan, liikkumisen mukaan. Oireet vaikeutuvat myös mm. flunssan tai allergeenikontaktin yhteydessä. Hyvin hoidettu astma on lähes OIREETON! SH / syksy 2010

9 LASTEN ASTMA – yleistä:
Lapsilla ilmatiet ovat jo anatomisista syistä suhteessa pienemmät kuin aikuisilla. Astmakohtaus siis syntyy, kun keuhkoputkien limakalvojen pienet lihakset supistuvat ja ilmatiet kapenevat entisestään. Lapsuusiän infektioastma, paraneekin hoidettuna usein lapsen ja keuhkoputkien kasvun myötä eikä jatku aikuisikään kuten allerginen astma. SH / syksy 2010

10 LASTEN ASTMA – yleistä: PERINNÖLLISYYS
Astman taustalla on usein allergista taipumusta, joka on vahvasti perinnöllinen. Astmaa voi myös olla allergiasta riippumatta. Keuhkoputkiston voimakas ahtautumistaipumus on astmaan sairastumisen tärkein edellytys, ja myös siihen on perinnöllistä taipumusta. Elintavat ja ympäristössä tapahtuva altistuminen määräävät sairauden puhkeamista ja pahenemista. Ihminen on vain osin geeniensä vanki. SH / syksy 2010

11 LASTEN ASTMA – yleistä: PARANEMINEN
Lapsuusiän astma paranee usein itsestään. Noin puolet lapsista tulee oireettomaksi viimeistään murrosiässä. Joissakin tapauksissa sairaus palaa aikuisiässä oireettoman välivaiheen jälkeen. Aikuisiässä ennuste on hyvä, jos sairaus todetaan varhain ja hoidetaan tehokkaasti. Astmaoireilu myös vaihtelee riippumatta siitä, hoidetaanko sitä vai ei. Spontaania korjautumista tapahtuu, mutta taipumus astmaan ei häviä. SH / syksy 2010

12 LASTEN ASTMA – yleistä: ASTMAAN LIITTYVIÄ SAIRAUKSIA
Allerginen astma, allerginen nuha, silmäallergiat ja atooppinen ihottuma (maitorupi, taiveihottuma, joskus nokkosihottuma) liittyvät toisiinsa, koska taustalla on elimistön ominaisuus herkistyä ympäristön allergeeneille. Valtaosalla astmaa sairastavista on myös allerginen nuha. Liitännäisoireiden tehokas hoito on tärkeää myös astman hoitotasapainon kannalta. Lapsilla oireilu alkaa usein ihottumana ja ruokaoireilla ja kehittyy myöhemmin hengitystieallergiaksi ja astmaksi. Stressi, masennus ja mielipaha myötävaikuttavat sairauden puhkeamiseen, pahenemiseen ja kroonistumiseen. Jos sairaus on vaikea, heikentynyt toimintakyky voi aiheuttaa masennusta ja sosiaalisia ongelmia. Astma EI ole psyykkinen sairaus. SH / syksy 2010

13 Lasten INFEKTIOASTMA - yleistä:
JOS perheessä on atopiataipumusta, astmaa, runsaasti allergioita tai, JOS vanhemmat tupakoivat riski hengitystieoireiden jatkumiseen on suurempi. Jos lapsella itsellään on esim. ihottumaa tai ruoka-aineallergiaa, pitkäaikaisen astman todennäköisyys kasvaa. SH / syksy 2010

14 Lasten INFEKTIOASTMASTA - yleistä:
Monilla lapsilla esiintyy astman kaltaisia oireita ensimmäisten ikävuosien aikana virusten aiheuttamien hengitystietulehdusten yhteydessä. Vauvaikäisten infektioastmakohtauksia aiheuttaa tavallisesti RS-virus joka toinen vuosi toistuvina laajoina epidemioina. Virustulehduksia on eniten liikkeellä huhti-toukokuussa ja syksyllä, koulujen alettua. Valtaosalla varhaislapsuuden infektioihin liittyvät hengitysvaikeudet katoavat ajan myötä. On arvioitu, että vain joka viidennelle ahtauttavaa keuhkoputkitulehdusta potevista kehittyy myöhemmin pitkäaikainen astma, joka sekin on nykyisin hyvin lääkkeillä hoidettavissa. SH / syksy 2010

15 Imeväisellä esiintyy vaikeita yskänpuuskia tai hengityskatkoksia.
MILLOIN LÄÄKÄRIIN? Seuraavanlaisissa tilanteissa vastaanotolle hakeutuminen on TÄRKEÄÄ: Alle puolen vuoden ikäisellä lapsella esiintyy päivien kuluessa pahenevaa yskää, rohinaa ja mahdollisesti hengitysvaikeutta sekä väsähtämistä. Imeväisellä esiintyy vaikeita yskänpuuskia tai hengityskatkoksia. Herää epäily, että yskivä lapsi on nielaissut leikkipalikan tai muun vierasesineen Lapselle kehittyy käheä ja kumea yskä, sisäänhengityksen rohina ja hengitysvaikeus. Lapsella ilmenee flunssan yhteydessä tiheätä ja työlästä hengitystä ja hengityksen vinkumista. Yskivällä lapsella kuume ja paheneva limaisuus jatkuvat yli viikon. Lapsella on useita viikkoja jatkunut yskä. Lapsella esiintyy erityisesti rasituksen jälkeen, kylmässä ilmassa ja aamuöisin kovia yskänpuuskia. Lapsella esiintyy viikkokausia jatkuvaa yskimistä ilman hengenahdistusta. SH / syksy 2010

16 ASTMA – vakavin allergian muoto
Astmaa esiintyy muutamalla prosentilla lapsista. Kolmella neljästä astmalapsesta on selvä perinnöllinen taipumus eli perheessä on muillakin allergiaongelmia. Lasten astma alkaa yleensä alle kouluiässä, usein jo alle 4-vuotiaana. Osalla se ilmenee ensi kerran 1–2-vuotiaana infektioihin liittyvänä hengitysvaikeutena. Astma helpottaa melko usein murrosiässä, mutta osalle taipumus jää loppuiäksi. SH / syksy 2010

17 Mitkä tekijät laukaisevat astman?
Monet tekijät, kuten erilaiset hengitystieallergeenit, fyysinen rasitus, kylmä ilma ja infektiot, voivat laukaista astmaoireita. Tavallinen flunssa ovat yleisin astmaoireita laukaiseva tekijä ennen kaikkea varhaislapsuudessa. On hyvä tietää, että selvien ulkoisten syiden lisäksi monet sisäiset tekijät laukaisevat myös oireita, joskin sisäisiä syitä tunnetaan toistaiseksi huonosti. Vuorokauden ajalla on myös vaikutusta, sillä yskä on usein pahimmillaan yöaikaan. SH / syksy 2010

18 SH / syksy 2010

19 Miten astma todetaan? Nk. keuhkofunktiotutkimukset: tärkeätä erityisesti, jos ongelmana on pitkittynyt yskä ilman tyypillistä astmaan liittyvää keuhkojen kuuntelulöydöstä. Yksinkertaisin testi on puhalluskoe (PEF), jossa lapsi puhaltaa huippuvirtausmittariin ja mikäli keuhkoputkissa on ahdistusta, puhallusteho jää oletusarvoa huonommaksi. Kotiseurantamahdollisuus esim. viikon ajan eri vuorokauden aikoina. Kotimittausten lisäksi tehdään yleensä hengityskokeet tarkemmilla laitteistoilla (spirometria - tutk. uloshengitysvirtauksen voimakkuus – sekunttikapasiteetti). Tutkimuksen yhteydessä lapselle annetaan astmalääkettä, jolloin puhallusarvot paranevat (avautumiskoe). Mahd. keuhkoputkien supistusherkkyyden mittaus histamiinialtistuskokeessa. Mahd. rasituskoe juoksumatolla / ulkona + PEF-arvojen vertailu lähtötilanteeseen. Keuhkojen toiminnan tutkimisen lisäksi selvitetään yleensä myös yleinen allergiataipumus eli tehdään ihokokeet ja verinäytteet (mm. lasketaan veren allergiasolujen määrä). SH / syksy 2010

20 Miten astmaa hoidetaan?
Astmaa sairastavan lapsen vointia ja hoitoa seuraa lastenlääkäri. Astmalapsen perhettä opastetaan yksityiskohtaisesti hoitoon liittyvissä monissa asioissa. HOIDON PERIAATTEENA = valita lapsen lääkkeet oireiden voimakkuuden mukaisesti. Nykyiset astmalääkkeet ovat turvallisia ja takaavat lähes aina oireettoman elämän. SH / syksy 2010

21 Miten astmaa hoidetaan? – jatkuu …
Astman hoidossa käytetään seuraavia lääkkeitä: Keuhkoputkia "avaavia" lääkkeitä käytetään sekä ahdistuksen ehkäisyyn että sen laukaisemiseen. Niitä voidaan annostella suun kautta tai yleisemmin suihkeina hengitysteihin. Kortikosteroidisuihkeet hillitsevät keuhkoputkien tulehdusta. Niitä käytetään sekä oireiden ehkäisyssä että hoidossa. Ongelmallisessa tilanteessa voidaan kortikosetroidia annostella myös suun kautta. Kortikosteroidin ja laajentavan lääkkeen yhdistelmävalmisteet ovat tehokkaita jatkuvasti tai kausiluonteisesti annosteltuina. Yhdistelmäsumutteiden käyttö on viime aikoina lisääntynyt. Lisälääkkeinä voidaan käyttää nk. leukotrieeniantagonisteja ja teofylliinia. SH / syksy 2010

22 ASTMALÄÄKKEITÄ: AVAAVAT LYHYTVAIKUTTEISET LÄÄKKEET
• salbutamoli (Ventoline®) • terbutaliini (Bricanyl®) TULEHDUSTA VÄHENTÄVÄT INHALOITAVAT KORTISONIVALMISTEET • flutikasoni (Flixotide®) • beklometasoni (Beconase®) • budesonidi (Pulmicort®) AVAAVAT PITKÄVAIKUTTEISET NS. OIREILTA SUOJAAVAT LÄÄKKEET • salmeteroli (Serevent®) • formoteroli (Foradil®) TULEHDUSTA VÄHENTÄVÄT ja SUOJAAVAT LÄÄKKEET • flutikasoni + salmeteroli (Seretide®) • budesonidi + formoteroli (Symbicort®) - yhdistelmälääkkeillä saadaan hyvin kuriin yöaikainen astmaoireilu SH / syksy 2010

23 MUITA käytettäviä LÄÄKKEITÄ:
Kromonit • natriumkromoglikaatti (Lomudal®) paikallisesti hengitysteihin - ehkäisevät limakalvojen tulehdusta Antikolinergit inhaloitavat ipratropiini (Atrovent®) ja oksitropiini (Ventox®) Leukotrieeniantagonistit p.o - vähentävät keuhkoputkien tulehdusta ja supistusalttiutta montelukasti (Singulair®) ja tsafirlukasti (Accolate®) Aminofylliini / teofylliini (Theofol®) Kortisonitabletit SH / syksy 2010

24 Tulehdusta hoitavat lääkkeet
Astman taustalla on keuhkoputkien limakalvotulehdus, joka pitkittyessään voi johtaa taudin kroonistumiseen. Astmatulehduksen hoitoon ja ehkäisyyn käytetään ensisijaisesti tulehdusta vähentäviä inhaloitavia kortikosteroideja. Ne vähentävät limakalvon tulehdusta ja keuhkoputkien supistumisherkkyyttä. Säännöllisesti käytettyinä kortikosteroidit antavat keuhkoputkien vaurioituneelle pintarakenteelle aikaa parantua ja siten lisäävät vastustuskykyä ärsyttäville hiukkasille. Tämä näkyy oireiden vähenemisenä: yskä, limaneritys ja vinkuminen loppuvat, aamuyön oireet jäävät pois, rasituksensieto paranee ja keuhkojen toiminta vakautuu. SH / syksy 2010

25 Turvallisuusriskejä syntyy, jos annos on liian suuri tai
Lääkehoidossa turvallisuudella tarkoitetaan mm. potilaan kannalta turvallisen lääkeannoksen löytämistä, joka kuitenkin olisi tehokas ja pitäisi sairauden oireet hallinnassa. Turvallisuuteen vaikuttaa mm. lääkeaineen terapeuttinen leveys, joka vaikuttaa lääkeannoksen kokoon. Vaikuttava lääkeannos voi olla hyvinkin erilainen eri ihmisillä. Turvallisuusriskejä syntyy, jos annos on liian suuri tai jos lääkeaine vaikuttaa väärällä tavalla elimistössä. SH / syksy 2010

26 astmakohtausten ehkäisemiseksi ja
Inhalaatiolääkehoidossa yhtenä turvallisuustekijänä on myös lääkityksen säännöllisyyden vaikutus potilaan hoitotasapainoon. Lääkkeiden säännöllinen käyttö on tärkeää astmakohtausten ehkäisemiseksi ja keuhkoputkien limakalvojen paksuuntumisen hidastamiseksi. SH / syksy 2010

27 SH / syksy 2010

28 Annossumuttimen osat: 1. metallisäiliö 2. muovinen adapteri
3. annosventtiili 4. suukappale 5. laukaisija-aukko 6. laukaisijan kanta Annossumuttimet ovat olleet käytössä jo yli 40 vuotta. Ne ovat suosittuja astman lääkehoidossa, koska ne ovat pienikokoisia, kevyitä, edullisia ja sopivat monen lääkkeen ottamiseen. Annossumuttimen käyttö saattaa olla vaikeaa, koska se vaatii potilaalta kykyä painaa samaan aikaan sumuttimen säiliötä ja hengittää sisään. Säiliön painaminen vaatii koordinaation lisäksi sormivoimaa, mikä voi olla osalle potilaista hankalaa, esimerkiksi reumaatikoille annossumutin ei sovi sellaisenaan. Annossumuttimesta lääkeaine tulee kovalla paineella ja potilaan pitäisi pystyä hengittämään rauhallisesti sisään. Silloin lääke-aine pääsee keuhkoihin eikä jää ylempiin hengitysteihin tai nieluun. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sari Hyrynsalmi, Juha Perttula, Tuula Toivonen SH / syksy 2010

29 Tilanjatke Annossumutin Säiliö
Annossumuttimen käytön helpottamiseksi on kehitetty tilanjatkeita ja laitteita, jotka laukaisevat lääkeannoksen automaattisesti sisäänhengitettäessä. Näitä laitteita ovat muun muassa Autohaler® ja Easi-Breathe®. Ne eivät vaadi koordinaatiota painamisen ja sisäänhengittämisen välillä. Autohalerin® käyttö voi kuitenkin olla joillekin potilaille vaikeaa, koska tavallisen annossumuttimen tavoin se vaatii potilaalta sormivoimia. Easi-Breathen® käyttö taas voi olla joillekin potilaille kiusallista siitä lähtevän äänen takia. Kummankin laitteen käyttöä rajoittaa myös se, että kaikki lääkkeet eivät sovellu niihin. Tilanjatkeen tarkoituksena on helpottaa annossumuttimen käyttöä, eikä se vaadi sumuttimen laukaisun ja hengittämisen välistä koordinointia. Tilanjatke hidastaa myös kaasun nopeaa etenemistä, mikä parantaa sen kulkeutumista keuhkoputkiin ja keuhkoihin ja lisää lääkkeen hengittämiseen olevaa aikaa. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sari Hyrynsalmi, Juha Perttula, Tuula Toivonen SH / syksy 2010

30 SH / syksy 2010

31 Turbuhaler® 1. kierrettävä rengas 2. annoslaskuri 3. suuosa
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sari Hyrynsalmi, Juha Perttula, Tuula Toivonen SH / syksy 2010

32 4. lääkkeen hajoitus painike 5. keski kammio
A. Handihaler® :n osat 2. suuosa 3. lääkke kuppi 4. lääkkeen hajoitus painike 5. keski kammio B. Diskus® tai Accuhaler® osat 6. annoslaskuri 7. lautaus vipu 8. suuosa 9. suojus TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sari Hyrynsalmi, Juha Perttula, Tuula Toivonen SH / syksy 2010

33 1. käyttämätön lääke nauha 2. lataus vipu 3. suuosa
Diskus® 1. käyttämätön lääke nauha 2. lataus vipu 3. suuosa 4. käytetty lääke nauha TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sari Hyrynsalmi, Juha Perttula, Tuula Toivonen SH / syksy 2010

34 Nykyään suurin osa sisään hengitettävistä lääkkeistä annostellaan jauheena.
Jauheinhalaattorit soveltuvat monille potilaille helppokäyttöisyyden takia; ei kuitenkaan kaikille, koska se edellyttää potilaalta yhteistyökykyä ja voimaa riittävään sisäänhengitykseen - sisäänhengitys saa aikaan laitteen aktivoitumisen. Jauheinhalaattori ei sovellu alle 6-vuotiaille lapsille tai henkilöille, joilla on heikot käsivoimat tai huono sorminäppäryys, koska laitteen lataaminen vaatii kyseisiä ominaisuuksia. Jauheinhalaattorin puutteena on myös se, että laitteesta ei ilmene, koska potilas on saanut lääkeannoksensa. Tämä saattaa aiheuttaa tahattomia lääkkeen väärinkäyttöjä. Jauheinhalaattoreita on sekä kerta-annos- että moniannosinhalaattoreina. Jauheinhalaattoreita ovat mm. Turbuhaler®, Diskhaler®, Diskus®, Accuhaler® ja HandiHaler® SH / syksy 2010

35 Jauheinhalaattorin toiminta
Jauheinhalaattoria ladattaessa laitteen sisällä oleva lääkekapseli rikkoutuu, minkä jälkeen lääke on mahdollista vetää keuhkoihin riittävän voimakkaan sisäänhengityksen mukana. Jauheinhalaattorit edellyttävät potilaalta voimakasta sisäänhengitystä, mutta laitekohtaisia eroja saattaa kuitenkin esiintyä. Esim. Turbuhalerin® käytön edellytyksenä pakkausselosteen mukaan on voimakas ja syvä sisäänhengitys. Annos on kuitenkin niin pieni että potilas ei ehkä huomaa edes saaneensa lääkeannosta. Diskus® taas edellyttää syvän ja tasaisen sisäänhengityksen. HUOM! Jauheinhalaattorin käytön vaiheet. HUOLTO! Jauheinhalaattori tulee huoltaa pyyhkimällä se tarpeen mukaan nihkeällä pyyhkeellä noin kerran viikossa, tai kun laite on näkyvästi likainen. Jauheinhalaattori on hyvä pitää kuivana, koska lääkejauhe paakkuuntuu kastuessaan. SH / syksy 2010

36 Nebulisaattorin toiminta: 1. maski 2. lääkesumu 3. lääkeaine
4. paineilman tai kaasun muodostama suihku Nebulisaattorissa lääkeaine kaadetaan nestekuppiin, jonka kansi suljetaan tiiviisti. Tähän liitetään vielä joko suuosa tai happinaamari. Nestekuppiin johdetaan paineella nesteen höyrystävää kaasua. Nebulisaattorin yhteydessä pyritään ensisijaisesti käyttämään suuosaa lääkettä annettaessa. Kaasun virtaukseksi säädetään kahdeksan litraa minuutissa, koska tämän nopeuden on todettu tuottavan sopivan kokoisia lääkehiukkasia ja koska tällöin höyrystymiseen kuluva aika on optimaalinen. Nebulisaattorit ovat potilaskohtaisia ja ne tulisi pestä, huuhtoa ja kuivata huolellisesti jokaisen käytön jälkeen. TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Sari Hyrynsalmi, Juha Perttula, Tuula Toivonen SH / syksy 2010

37 SH / syksy 2010

38 Pienille lapsille lääke annetaan aina ns
Pienille lapsille lääke annetaan aina ns. inhalaatiokammion (Nebunette®, Babyhaler®, Volumatic®) avulla. Isommilla lapsilla (kouluikäisillä) ovat yleensä käytössä jauhemuotoiset lääkeannostelijat, jotka vaativat varmaa lääkkeenottotekniikkaa ja kykyä melko voimakkaaseen sisäänhengitykseen. SH / syksy 2010

39 SH / syksy 2010

40 Astmalääkkeiden ottaminen
Astmalääke hengitetään keuhkoihin: Jauheena, suihkeena tai lääkesumuna Hoitomyöntyvyys, oikea lääkkeenottotekniikka ja lapsen ikään sopivin inhalaatiolaite ovat tärkeitä Esikouluikäisestä lapset yleensä pystyvät käyttämään jauheinhalaattoreita Nuoremmilla lapsilla käytetään suihkelääkkeiden annostelun apuvälineenä annossäiliötä eli tilanjatketta, esim. Babyhaler® ja Nebunette® Tilanjatkeisiin tarvitaan pikkulapsilla maskiosa kasvoille. Harvoin lääkitys on tarpeen annostella kosteana höyrynä Pikkulapselle lääkkeen antaa aina aikuinen Leikki-ikäinen oppii ottamaan lääkkeen itsenäisesti, vanhempien seuratessa Tilanjatkeen suukappale oltava tiukasti lapsen suussa Lapsen on hengitettävä annettujen ohjeiden mukaisesti niin, että tilanjatkeen läpät todella liikkuvat Inhaloitava lääke otetaan käyttämällä saman valmistajan tilanjatketta: Lääkkeen ominaisuudet ja teho on tutkittu kyseisellä laitteella Tarkista, että tilanjatke on kasattu ja huollettu oikein SH / syksy 2010

41 EpiPen -adrenaliiniruisku allergisia hätätilanteita varten
Potilasohjeet Älä poista harmaata suojatulppaa ennen kuin tarvitset ruiskua hätätilanteessa. Epipen adrenaliiniruisku on kertakäyttöinen automaattinen injektioruisku, joka sisältää 0.3 mg adrenaliinia (EpiPen Jr. sisältää 0.15 mg adrenaliinia). Käyttöohjeet Irrota harmaa suojatulppa Kohdista musta ruiskun pää kohtisuoraan reittä vasten. Paina lujasti ruiskua reittä vasten, kunnes automatiikka laukeaa ja pidä ruiskua paikallaa muutaman sekunnin ajan. Poista sitten ruisku ja heitä se pois. SH / syksy 2010

42 Adrenaliiniruisku allergisia hätätilanteita varten
EpiPen -adrenaliiniruisku on kertakäyttöinen automaattinen injektioruisku, joka sisältää 0.3 mg adrenaliinia . EpiPen Jr. sisältää 0.15 mg adrenaliinia. SH / syksy 2010

43 EpiPen -adrenaliiniruiskun käyttö 1. Irrota harmaa suojatulppa.
2. Kohdista musta ruiskun pää kohtisuoraan reittä vasten. 3. Paina lujasti ruiskua reittä vasten, kunnes automatiikka laukeaa ja pidä ruiskua paikallaan muutaman sekunnin ajan. 4. Poista sitten ruisku ja heitä se pois. SH / syksy 2010

44 SH / syksy 2010

45 Astma ja NUORET Nuorilla astmaan liittyy usein siitepöly-, eläin-, pölypunkki- tai homeallergioita, samoin allergista nuhaa, allergista silmätulehdusta tai atooppista ihottumaa - puhutaan ns. ulkosyntyisestä eli allergisesta astmasta. Nuorilla esiintyy myös ns. sisäsyntyistä astmaa, johon ei liity allergioita. Sisäsyntyistä astmaa sairastavilla voi olla nenäpolyyppeja (nenän limakalvon pullistumia) ja yliherkkyyttä särkylääkkeille kuten asperiinille tai ibuprofeenille. Rasitusastmasta puhutaan, kun astmaoireita esiintyy liikkuessa ja liikunnan jälkeen. SH / syksy 2010

46 Astma ja NUORET – jatkuu …
Astmaa sairastavan nuoren kehitys ja kasvu tapahtuu normaalisti kroonisesta sairaudesta huolimatta. Nuoren oma osuus on tärkeä. Vain hyvällä astman hoidolla taataan keuhkojen normaali toiminta, joka on edellytys normaalille kasvulle. Astmalääkkeiden sivuvaikutukset ovat vähäiset. SH / syksy 2010

47 Astma ja NUORET – elämän haasteet ja mieltä askarruttavat kysymykset
SH / syksy 2010

48 SEURUSTELU JA SEKSI HAJUSTEET JA MEIKIT HARRASTUKSET AMMATINVALINTA
ULKOMAANMATKAILU ja sairaudenhoito ulkomailla SEURUSTELU JA SEKSI AMMATINVALINTA SH / syksy 2010

49 Astma ja varottavat lääkeaineet:
Jotkut astmaatikot ovat yliherkkiä aspiriinille (asetyylisalisyylihappo) ja sen sukuisille särkylääkkeille (esim. Burana®, Ibusal®). Näiden lääkkeiden käyttöä on varottava! Kipu- ja kuumelääkkeeksi voi useimmiten käyttää parasetamolia sisältäviä valmisteita esim. Panadol®. (Sydän- ja verenpainelääkkeinä (ja silmänpaineen hoitoon) käytettävät beetasalpaajat voivat pahentaa astmaa.) SH / syksy 2010

50 SH / syksy 2010

51 Allergia – yleistä: Allergia tarkoittaa immuunijärjestelmän herkistynyttä ja hyödyttömäksi muuttunutta tapaa reagoida aineeseen, jota kutsutaan allergeeniksi. Vauvat herkistyvät tyypillisesti ruoka-aineille, ja reaktio näkyy iholla. Suolisto-oireet – vatsakipu, ripuli, peräaukon ihottumat – ovat mahdollisia. Siite- ja eläinpölyt aiheuttavat allergiaoireita leikki-ikäisille ja sitä vanhemmille, joilla nenä ja silmät vuotavat, ja hengityskin voi vinkua. SH / syksy 2010

52 Astmapotilaan alkuohjaus:
Lääkäri selittää diagnoosin perustan, astman luonteen ja lääkehoidon periaatteet Hoitaja opettaa toimimaan käytännössä Oireiden merkitys Ärsyttävien tekijöiden välttäminen (tupakka, allergeenit yksilöllisesti) Lääkityksen perusperiaatteet (hoitavan ja avaavan erottelu) Lääkkeenottotekniikka Lääkityksen mahdolliset sivuvaikutukset Kirjanpito-ohjeet, PEF-seuranta Kirjallinen toimintaohje vaikeutumista varten Liikunnan merkitys Potilasjärjestöistä kertominen Yhteystiedot (seurantapaikasta sopiminen) Etuudet (KELA) SH / syksy 2010

53 ENTÄPÄ, kun potilaana on lapsi tai nuori? MITEN TOIMIT?
Millaisia asioita otat huomioon potilasohjauksessa? SH / syksy 2010

54 Vilman uloshengitys pihisee
Olet lähihoitajana kotihoidossa ja hoitamassa kuusivuotiasta Vilmaa, jolla on astma. Vilma on normaalisti päiväkodissa, mutta tällä hetkellä hän on nuhan ja hieman vaikeutuneen hengityksen vuoksi kotona. On aamu ja Vilma nukkuu. Vilman vanhemmat ovat lähteneet jo töihin. Sinun tehtävänäsi on antaa Vilmalle aamulääkkeet. Miten toimit? Vilman aamulääkkeet: Ventoline 0,4 mg/ml mikst. 2 mg Pulmicort Turbuhalerilla 100 mikrogrammaa. SH / syksy 2010

55 PARITEHTÄVÄ tunnin aikana Vastaukset kirjallisena opettajalle:
Mihin Vilman lääkehoidolla pyritään? Vilman vanhemmat ovat huolissaan sisäänhengitettävän kortisonin turvallisuudesta, mitä kerrotte vanhemmille? Millaisia mahdollisia haittoja lääkkeillä on? Miten annatte Vilmalle hänen lääkkeensä? Mitä tarkkailette Vilman voinnissa lääkehoidon yhteydessä? Miten toimitte, jos Vilman lääkehoito ei auta eli Vilman hengittäminen ei helpotu? SH / syksy 2010

56 Lähteet: Vilen, Vihunen, Vartiainen, Siven, Neuvonen & Kurvinen Lapsuus erityinen elämävaihe. WSOY. luettu luettu – Astmaan liittyvää sanastoa luettu – Astma- ja Allergialiitto. luettu luettu – aiheena astma. luettu – aiheena keuhkoputkentulehdus. Hyrynsalmi,S.& Perttula, J. & Toivonen,T ASTMAN TURVALLINEN JA TEHOKAS INHALAATIOLÄÄKE-HOITO – Video-ohjeistus hoitohenkilökunnalle potilasohjauksesta. Opinnäytetyö. Turun ammattikorkeakoulu. ; luettu luettu – Epi-Pen. luettu SH / syksy 2010