DIAPANKKI: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Perusterveydenhuolto 2012
Advertisements

V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin päihdehuollon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna AV
HAVAINTOJA SOTE-VERTAILUSTA
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2012
Dosentti, LKT Outi Elonheimo Professori, LKT Mats Brommels
Tieto-osasto / PATI1 Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2013.
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Tampereen seutukuntien päiväkotihoidon kustannusvertailu 2013
Tieto-osasto / PATI1 Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2013.
OECD:n terveydenhuollon laatuindikaattorit Suomessa 2011–2012 Päivi Hämäläinen, Jouni Rasilainen & Mika Gissler
Päihdetilastollinen vuosikirja 2011
Esityksen nimi / Tekijä1 Perusterveydenhuolto 2013.
Paikallinen näkökulma päihdetilanteeseen
Lasten päivähoito 2011 – Tilastoraportti 30/20121 Lasten päivähoito 2011 Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013 Riikka Väyrynen ja Raija Kuronen Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
V V V V V V V V V V V V Kuuden suurimman kaupungin päihdepalvelut
Päiväkeskus osana kuntien päihdetyötä Matti Mäkelä Pikassos Oy
Mitä tilastot kertovat ulkona liikkumisen turvallisuudesta/turvattomuudesta ANTTI IMPINEN / THL.
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2011 Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Kotihoidon laskenta Riikka Väyrynen Raija Kuronen.
Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2012 Sami Fredriksson & Simo Pelanteri Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2012 – Tilastoraportti 5/20141.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2010 Riikka Väyrynen Raija Kuronen.
Lasten päivähoito 2010 Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Kuntapäättäjien seminaari
Sosiaalinen hyvinvointi. Kunnallisessa päivähoidossa olevat lapset Helsingissä % vastaavan ikäisestä väestöstä – Naisten ja miesten.
Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Tilanne Pirjo Häkkinen, Tarja Räty Lähde: THL, Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa -tilasto (
Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009 Satu Vuorio Riikka Väyrynen.
DIAPANKKI: Tulokset perusterveydenhuollon avohoidon 2014 kyselystä OYS-ervan kunnille ja kuntayhtymille Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet.
DIAPANKKI: Perusterveydenhuollon avo- ja vuodeosastohoito OYS-ervan kunnissa 2013 Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö.
DIAPANKKI: Mielenterveysasiakkaiden avo- ja laitoshoito ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö.
Sosiaalihuollon hoitoilmoitukset Riikka Väyrynen.
Tieto-osasto / PATI1 Suun terveydenhuollon hoitoonpääsy Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille Maaliskuu 2013.
1 Vammaislakien yhdistäminen Keijo Kaskiaho Kouvolan Vammaisneuvosto Keijo Kaskiaho.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2015 Tuomo Varis Sirpa Virtanen Tuomo Varis ja Sirpa Virtanen.
Perusterveydenhuolto. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / asukasta.
Kirjaston kotipalvelu  Toimitetaan kirjaston aineistoja niille asiakkaille, jotka eivät itse pääse kirjastoon  Palvelu on asiakkaille sama, mutta toteutustapa.
KUVA-mittaristoehdotus/ Poimintoja Hyvinvoinnin ja terveydentila -mittaristosta
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2015
Perusterveydenhuolto 2014
Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2014
Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2015
Perusterveydenhuolto
Perusterveydenhuolto 2015
Salon vanhuspalveluiden palvelurakenteen kehitys 2008 – 2015
Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito vuosina 2015–2016
Perusterveydenhuolto 2016
Päihdehuollon huumeasiakkaat 2015
Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet
Asiakkaan valinnanvapaus
Tietopaketti 9: Vammaispalvelut
Hoidon saatavuus alatyöryhmä
Tietopaketti 8: Mielenterveys ja päihteet
Tietopaketti 4: Ikäihmiset
Tietopaketti 3: Nuoret aikuiset ja työikäiset
Tietopaketti 10: Toimintakyky ja kuntoutuminen
Tietopaketti 7: Vuodeosasto- ja sairaalahoito
Maakuntien hyte-valmistelijoiden VERTAISFOORUMI J-Sali 1
POHJOIS-POHJALAISTEN HYVINVOINTI: 4. Taloudellinen toimeentulo
Perusterveydenhuolto 2013
Päihdetilanne 10 vuotta sitten ja nyt
Päihdetapauslaskenta 2011
Eksoten kommentit ja kokemukset sekä alustavat tulokset
Erityisasiantuntija Nella Savolainen, THL
Minna Lahnalampi-Lahtinen Palvelupäällikkö Hoiva-asumisen palvelut
Terveys- ja hoitosuunnitelma
päihdeindikaattorihanke
Sairastavuusindeksit Kela:n sairastavuusindeksi 2017 (Lähde: Kela/terveyspuntari) - kuolleisuusindeksit - lääkekorvausoikeusindeksit - työkyvyttömyysindeksit.
Esityksen transkriptio:

DIAPANKKI: Päihdeasiakkaiden avo-, laitos- ja asumispalvelut OYS-ervan kunnissa Kaste-hanke: Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet Projektipäällikkö Sanna Salmela

Diapankin sisältö  Taustan kuvaus Taustan kuvaus  Päihdehuollon avopalvelut Nuorisoasemien asiakkaat A-klinikoiden asiakkaat Nuorisoasemien ja A-klinikoiden asiakkaat yhteensä  Vuodeosastohoito sairaaloissa ja terveyskeskuksissaVuodeosastohoito sairaaloissa ja terveyskeskuksissa  Päihdehuollon laitokset (= katkaisuasemat ja kuntoutusyksiköt)Päihdehuollon laitokset (= katkaisuasemat ja kuntoutusyksiköt)  Asumispalvelut (= asumispalveluyksiköt ja ensisuojat)Asumispalvelut (= asumispalveluyksiköt ja ensisuojat)  Päihdehuollon nettokustannuksetPäihdehuollon nettokustannukset

Taustan kuvaus

Toteutus ajalla Toteutus projekteissa: – PPSHP:n rahoittama Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat (Sanna Salmela ja Suvi Helanen) – Kaste-hanke Pohjoinen sote ja tuottamisen rakenteet (Sanna Salmela) Tietoa on jalostettu raporteiksi ja diapankeiksi  hyödynnetään uusien sote-palvelujen suunnittelussa ja päätöksenteossa Kaikki raportit ja diapankit osoitteessa Tietopohjan rakentaminen sote-uudistusta varten OYS-ervalla

Sanna Salmela 2015 Tietopohjakokonaisuus Tämän diapankin sisältö

Tulkinnassa huomioitava vertailua vaikeuttavat tekijät Kuntien erilaiset – sote-käsitteet – kirjaamiskäytännöt – palvelujen järjestämistavat – AvoHILMOn käytön ja käyttöönoton tilanteet Ostopalvelut eivät useinkaan näy tilastoissa Vuosittaisen satunnaisvaihtelun vuoksi vuosittaiset arvot voivat vaihdella paljon erityisesti pienissä kunnissa HUOM! Kuntien väliset erot satoja, jopa tuhansia käyntejä per 1000 asukasta!

Sanna Salmela 2015 Mittareiden arviointi ja merkintä Merkki osoittaa, että kuntien välillä ja jopa saman kunnan sisällä on merkittäviä eroja. Tämän vuoksi lukujen vertailukelpoisuus saattaa olla huono. Tuloksia tulkitessa on syytä pohtia tarkasti eroja selittäviä tekijöitä. Merkki osoittaa, että lukujen vertailukelpoisuuden tiedetään olevan huono. Tulkinta ja johtopäätösten tekeminen on vaikeaa.

PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT Nuorisoasemien asiakkaat

Huomioitavaa Tiedot sisältävät kuntien kustantamat palvelut eli palvelut, jotka kunta on tuottanut tai maksanut. Asiakkaiden itse maksamat tai muun julkisen tahon rahoituksen turvin hankkimat palvelut eivät ole mukana. Alueiden väliset erot saattavat selittyä joko palveluiden kysynnällä tai palveluiden tarjonnalla. Mikäli nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kukin henkilö lasketaan asiakasmäärään vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Nuorisoasemien asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT A-klinikoiden asiakkaat

Huomioitavaa Tiedot sisältävät kuntien kustantamat palvelut eli palvelut, jotka kunta on tuottanut tai maksanut. Asiakkaiden itse maksamat tai muun julkisen tahon rahoituksen turvin hankkimat palvelut eivät ole mukana. Alueiden väliset erot saattavat selittyä joko palveluiden kysynnällä tai palveluiden tarjonnalla. Mikäli A-klinikkaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kukin henkilö lasketaan asiakasmäärään vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 KAINUU: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 LAPPI: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: A-klinikoiden asiakkaat, kunnan kustantamat palvelut, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

PÄIHDEHUOLLON AVOPALVELUT Nuorisoasemien ja A- klinikoiden asiakkaat yhteensä

Huomioitavaa Alueiden väliset erot saattavat selittyä joko palveluiden kysynnällä tai palveluiden tarjonnalla. Mikäli A-klinikkaa tai nuorisoasemaa ei paikkakunnalla ole, tapahtuvat avopalveluasioinnit lähinnä terveyskeskuksissa. Vaikka A-klinikan tai nuorisoaseman palveluun kauemmas olisikin käyttösopimus, ei maantieteellisesti etäisen avopalvelun käyttöaste välttämättä kerro palvelutarpeesta. Asiakkaat eivät välttämättä ole halukkaita kulkemaan kaukana sijaitsevissa avopalveluissa, vaikka matkakustannuksetkin korvattaisiin. Toisaalta etenkin pieneltä paikkakunnalta saatetaan haluta lähteä omalta paikkakunnalta pois hoitamaan päihdeongelmaa. Kukin henkilö lasketaan asiakasmäärään vain kerran riippumatta siitä, kuinka monta kertaa hän on ollut asiakkaana.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 KAINUU: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 LAPPI: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Asiakkaat päihdehuollon avopalveluissa yhteensä, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

VUODEOSASTOHOITO SAIRAALOISSA JA TERVEYSKESKUKSISSA Potilaat

Huomioitavaa Päihteiden käytön vuoksi sairaalahoitoa tarvinneiden potilaiden määrä suhteutettuna koko väestöön kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttaman sairauksien määrää ja vaikeusastetta. Sairaalahoidon määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli kunnassa on päihdehuollon erityispalveluita (esim. päihdehuollon laitoksia; katkaisut ja päihdekuntoutus), hoidetaan sairaaloissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla todennäköisesti vähemmän päihteiden vuoksi hoitoa tarvitsevia asiakkaita. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / asukasta -indikaattorin (ks. sivu 33) kanssa. Sama asiakas voi olla molemmissa hoito-/palvelumuodoissa asiakkaana saman vuoden aikana.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 KAINUU: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 LAPPI: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

PÄIHDEHUOLLON LAITOKSET = katkaisuasemat ja kuntoutusyksiköt Asiakkaat

Huomioitavaa Asiakasmäärä kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien määrää ja niiden vaikeusastetta. Sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Tätä indikaattoria on syytä tarkastella rinnan Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat tuhatta asukasta kohden -indikaattorin kanssa.Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat tuhatta asukasta kohden Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä, miten näitä palveluja on saatavilla.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 KAINUU: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 LAPPI: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet.)

PÄIHDEHUOLLON LAITOKSET Hoitopäivät ja -jaksot

Huomioitavaa Kuvaa osaltaan päihteiden käytön aiheuttamien sairauksien vaikeusastetta. Sairaalahoidon laajuus riippuu myös käytettävissä olevista resursseista (esim. miten päihteisiin liittyvää sairaalahoitoa ja/tai avohoitoa alueella tarjolla) sekä vallitsevista hoitokäytännöistä. Mikäli laitospalveluja tai niiden ostosopimusta ei kunnassa ole, näkyvät asiakkaat todennäköisesti sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla. Laitospalvelujen vähäinen käyttö ei näin ollen välttämättä kerro palvelujen vähäisestä tarpeesta, vaan siitä, miten näitä palveluja on saatavilla.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitojaksot vuoden aikana, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon laitosten asiakkaiden hoitopäivät vuoden aikana, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

PÄIHDEHUOLLON ASUMISPALVELUT (= asumispalveluyksiköt ja ensisuojat) Asiakkaat Asumispäivät

Huomioitavaa Mittari kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamien ongelmien määrää ja niiden vaikeusastetta. Osaksi päihdeasiakkaille suunnatut asumispalvelut toteutetaan osana kunnan sosiaalihuollon yleisiä asumispalveluja, joista ei ole saatavissa eritellysti tietoja päihdeasiakkaiden osuudesta asumispalveluissa. On lisäksi huomattava, että kuntien tarjoamien asumispalveluiden määrä riippuu myös käytettävissä olevista resursseista sekä vallitsevista käytännöistä. Asumispalveluiden puutteellisuus voi näkyä asunnottomien ja tilapäissuojien käyttäjien määrässä. Asunnottomuus tosin painottuu isoihin keskuksiin, erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon asumispalvelujen asiakkaat vuoden aikana, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa ja alueilla luku on nolla.)

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon asumispalvelujen asumispäivät vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut, v keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet. Muissa kunnissa luku on nolla.)

PÄIHDEHUOLLON NETTOKUSTANNUKSET

Huomioitavaa Kuvaa osaltaan alkoholin ja huumeiden käytön aiheuttamia ongelmien määrää ja niiden yleisyyttä. On kuitenkin huomattava, että kuntien kustantamien palveluiden määrä riippuu myös kuntien käytettävissä olevista resursseista, rahavirtojen ohjauspainotuksista sekä vallitsevista käytännöistä. Kattavaa ja vertailukelpoista 'kuntamittaria', jossa päihdehuollon nettokustannukset olisivat täysin vertailukelpoisia, on mahdotonta saada rakennettua. Päihdepalvelut järjestetään kunnissa eri tavoin, jolloin myös päihteisiin liittyvät kustannukset näkyvät eri tavoin. Päihdehuollon nettokustannukset voivat antaa vain viitteellisen kuvan päihdeongelmien laajuudesta, sillä päihdehuollon nettokustannukset näyttävät pienen osan päihdepalveluista aiheutuvista kustannuksista. Päihdehuollon nettokustannuksissa eivät näy esimerkiksi sairaaloissa ja terveyskeskuksissa tehty päihdetyö, eivätkä päihde-ehtoiset asumispalvelut, mikäli ne on kunnassa kirjattu osaksi yleisiä asumispalveluita. Päihdehuollon erityispalveluiden käyttö voi painottua alkuvuodelle ja kustannussyistä vähetä loppuvuotta kohden. Tällöin indikaattori ei anna oikeaa kuvaa päihdepalvelujen tilasta, vaan kertoo talousarviossa määritellyn tarpeen päihdepalvelujen kysynnän sijaan. Indikaattori voi antaa vertailukelpoisen kuvan kunnan sisällä päihdehuollon nettokustannuksissa tapahtuvista muutoksista, kun samalla otetaan huomioon palvelujärjestelmässä tapahtuneet muutokset. Kuntien välinen vertailu edellyttää palvelurakenteeltaan ja väestöltään samantyyppisen kunnan löytämistä vertailukohdaksi.

Sanna Salmela 2015 OYS-ERVA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 KAINUU: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 KESKI-POHJANMAA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 LAPPI: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 LÄNSI-POHJA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)

Sanna Salmela 2015 POHJOIS-POHJANMAA: Päihdehuollon nettokustannukset, vuosien keskiarvot (Lähde: THL, Sotkanet)