KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA
Advertisements

Korroosionesto ja pinnoitustekniikka: korroosioympäristöjä
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Liukoisuus-ja ionitulo
Heterogeeninen tasapaino
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
Maatalouden lannoitteet
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Taiga.
Fotosynteesi.
6. Luonnon happamoituminen
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Rikki
Typpi.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
Kemikaalit ja työturvallisuus
Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue
Rehevöityminen  Rehevöityminen tarkoittaa perustuotannon kasvua, joka johtuu lisääntyneestä ravinteiden saatavuudesta. Ravinteita leviää vesiin muun muassa.
1. Hiili – elämän alkuaine
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
FYKE6 Arkista kemiaa. 9. Kemiaa keittiössä Hiiva Hiiva sieni, pilkkoo taikinan sokerin hiilidioksidiksi ja vedeksi, kohottaa taikinan sieni, pilkkoo taikinan.
1. Arkipäivän fysiikkaa ja kemiaa
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Indikaattorityö Työn suoritus (OHJE): Laita 3-4 tippaa hapanta (HCl-liuos), neutraalia (vesi) ja emäksistä (NaOH-liuos) ainetta kuuteen mikrokemian alustan.
BI1 - Eliömaailma.
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Solu ottaa ja poistaa aineita
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 3. Puhdas aine ja seos
Ionisidokset Seppo Koppinen 2016.
Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Vesikehä.
METALLIT.
Kovalenttinen sidos ja metallisidos
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Orgaanisia reaktioita
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
Elävän luonnon kemialliset reaktiot tapahtuvat
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Maapallon veden jakautuminen:
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Sähkökemiaa Ioniyhdiste (suola) koostuu ioneista.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Neutraloituminen ja suolat
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).
Esityksen transkriptio:

KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö

19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin Liuoksen happamuuden voi todeta mm. indikaattorin värinmuutoksesta Liuoksen happamuuden voi todeta mm. indikaattorin värinmuutoksesta mm. fenoliftaleiini, BTS, viherpunaindikaattori ja lakmus mm. fenoliftaleiini, BTS, viherpunaindikaattori ja lakmus Happamuuden mittayksikkö on pH Happamuuden mittayksikkö on pH happaman liuoksen pH < 7 happaman liuoksen pH < 7 neutraalin liuoksen pH = 7 neutraalin liuoksen pH = 7 emäksisen liuoksen pH > 7 emäksisen liuoksen pH > 7 1

19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Happamuus voidaan mitata pH-paperilla tai –mittarilla Happamuus voidaan mitata pH-paperilla tai –mittarilla esim. sitruuna (pH=2), piimä (pH=4), puhdas vesi (pH=7), Sooda (pH=8), konetiskiaine (pH=10) esim. sitruuna (pH=2), piimä (pH=4), puhdas vesi (pH=7), Sooda (pH=8), konetiskiaine (pH=10) Vesiliuoksen happamuuden aiheuttavat positiiviset oksoniumionit (H 3 O + ) Vesiliuoksen happamuuden aiheuttavat positiiviset oksoniumionit (H 3 O + ) Vesiliuoksen emäksisyyden aiheuttavat hydroksidi-ionit (OH – ) Vesiliuoksen emäksisyyden aiheuttavat hydroksidi-ionit (OH – ) Neutraalissa vesiliuoksessa on yhtä paljon oksoniumioneja ja hydroksidi- ioneja Neutraalissa vesiliuoksessa on yhtä paljon oksoniumioneja ja hydroksidi- ioneja 2

20. Emäkset ja hapot ovat tärkeitä raaka-aineita Hapot ovat aineita, jotka voivat luovuttaa vetyionin (H + ) Hapot ovat aineita, jotka voivat luovuttaa vetyionin (H + ) esim. suolahappo (HCl), typpihappo (HNO 3 ) ja rikkihappo (H 2 SO 4 ) esim. suolahappo (HCl), typpihappo (HNO 3 ) ja rikkihappo (H 2 SO 4 ) Emäkset ovat aineita, jotka voivat vastaanottaa vetyionin Emäkset ovat aineita, jotka voivat vastaanottaa vetyionin esim. natriumhydroksidi (NaOH), ammoniakki (NH 3 ) ja kalsiumhydroksidi (Ca(OH) 2 ) esim. natriumhydroksidi (NaOH), ammoniakki (NH 3 ) ja kalsiumhydroksidi (Ca(OH) 2 ) Metallihydroksidien vesiliuokset ovat emäksisiä Metallihydroksidien vesiliuokset ovat emäksisiä esim. NaOH, Ca(OH) 2 ja Mg(OH) 2 esim. NaOH, Ca(OH) 2 ja Mg(OH) 2 Vesi pystyy toimimaan sekä happona, että emäksenä Vesi pystyy toimimaan sekä happona, että emäksenä 3

21. Neutraloituminen on hapon ja emäksen välinen reaktio Neutraloitumisreaktiossa happo reagoi emäksen kanssa ja reaktiotuotteet ovat suolaliuos ja vesi Neutraloitumisreaktiossa happo reagoi emäksen kanssa ja reaktiotuotteet ovat suolaliuos ja vesi happo + emäs → suolaliuos + vesi HCl + NaOH → NaCl + H 2 O Muodostuneen suolan kaavan kirjoittamisen säännöt Muodostuneen suolan kaavan kirjoittamisen säännöt Varauksien summan pitää olla nolla Varauksien summan pitää olla nolla Suolan nimi alkaa positiivisen ionin nimen mukaan Suolan nimi alkaa positiivisen ionin nimen mukaan Suolan nimi päättyy yleensä negatiivisen ionin nimeen Suolan nimi päättyy yleensä negatiivisen ionin nimeen 4

21. Neutraloituminen on hapon ja emäksen välinen reaktio Puskuriliuoksiin voidaan lisätä pieniä määriä happoa tai emästä ilman että liuoksen pH juuri muuttuu Puskuriliuoksiin voidaan lisätä pieniä määriä happoa tai emästä ilman että liuoksen pH juuri muuttuu Puskuriliuoksia ovat mm. sylki, veri, kyynelneste ja maito Puskuriliuoksia ovat mm. sylki, veri, kyynelneste ja maito Luonnonvesissä puskurina toimivat useimmiten vetykarbonaatti-ionit (HCO 3 - ), joita syntyy hiilidioksidin liuetessa veteen Luonnonvesissä puskurina toimivat useimmiten vetykarbonaatti-ionit (HCO 3 - ), joita syntyy hiilidioksidin liuetessa veteen Happohyökkäyksessä suun pH laskee alle 5,6 ja tällöin hammaskiille alkaa liueta Happohyökkäyksessä suun pH laskee alle 5,6 ja tällöin hammaskiille alkaa liueta 5

22. Oksidin liukeneminen veteen voi muuttaa pH-arvoa Palamisessa muodostuu oksideja eli ne ovat siis hapen yhdisteitä Palamisessa muodostuu oksideja eli ne ovat siis hapen yhdisteitä Metallioksidit ovat ioniyhdisteitä ja ne muodostavat veden kanssa emäksisen liuoksen Metallioksidit ovat ioniyhdisteitä ja ne muodostavat veden kanssa emäksisen liuoksen Epämetallioksidit ovat molekyyliyhdisteitä ja ne muodostavat veden kanssa happaman liuoksen Epämetallioksidit ovat molekyyliyhdisteitä ja ne muodostavat veden kanssa happaman liuoksen Liikenteessä ja teollisuudessa syntyy runsaasti epämetallioksideja ja ne aiheuttavat happamia sateita sekä vesistöjen ja maaperän happamoitumista Liikenteessä ja teollisuudessa syntyy runsaasti epämetallioksideja ja ne aiheuttavat happamia sateita sekä vesistöjen ja maaperän happamoitumista 6

23. Ilmakehän kaasut Ilma on kaasuseos, joka on pääosin typpeä (N 2 ) ja happea (O 2 ) Ilma on kaasuseos, joka on pääosin typpeä (N 2 ) ja happea (O 2 ) Happi on väritön, hajuton ja reagoi herkästi (21 %) Happi on väritön, hajuton ja reagoi herkästi (21 %) Typpi on väritön, hajuton ja ei reagoi herkästi (78 %) Typpi on väritön, hajuton ja ei reagoi herkästi (78 %) Ilmakehä suojaa maapalloa säteilyltä ja meteoroideilta sekä säätelee ilmastoa Ilmakehä suojaa maapalloa säteilyltä ja meteoroideilta sekä säätelee ilmastoa Otsonikerros suojelee UV-säteilyltä (Otsonikato!) Otsonikerros suojelee UV-säteilyltä (Otsonikato!) Ilmakehän keskilämpötilan noustessa kasvihuoneilmiö voimistuu Ilmakehän keskilämpötilan noustessa kasvihuoneilmiö voimistuu 7

24. Vettä puhdistetaan eri tarkoituksiin Pintavesiä ovat merien, järvien ja jokien vedet Pintavesiä ovat merien, järvien ja jokien vedet Suolaista merivettä n. 97 % kaikesta vedestä! Suolaista merivettä n. 97 % kaikesta vedestä! Pohjavesi on maakerroksien läpi suodattunutta vettä Pohjavesi on maakerroksien läpi suodattunutta vettä Ihmisessä on vettä kudoksissa ja soluissa Ihmisessä on vettä kudoksissa ja soluissa Vettä n % Vettä n % Vesi toimii lämmönsäätelijänä ja kuljettaa siihen liuenneita ravinteita Vesi toimii lämmönsäätelijänä ja kuljettaa siihen liuenneita ravinteita Talousvettä valmistetaan pinta- tai pohjavedestä Talousvettä valmistetaan pinta- tai pohjavedestä Talousvesi tehdään emäksiseksi, jottei se syövyttäisi putkistoja Talousvesi tehdään emäksiseksi, jottei se syövyttäisi putkistoja 8

24. Vettä puhdistetaan eri tarkoituksiin Jätevedet puhdistetaan kolmessa vaiheessa : Jätevedet puhdistetaan kolmessa vaiheessa : 1. Mekaaninen puhdistus Poistetaan kiinteä jäte, hiekka ja rasva Poistetaan kiinteä jäte, hiekka ja rasva 2. Kemiallinen puhdistus Fosfori poistetaan saostamalla se kiinteäksi kemikaaleilla Fosfori poistetaan saostamalla se kiinteäksi kemikaaleilla 3. Biologinen puhdistus Poistetaan orgaaninen aines ja ravinteet bakteerien toimintaan perustuvilla menetelmillä Poistetaan orgaaninen aines ja ravinteet bakteerien toimintaan perustuvilla menetelmillä 9

24. Vettä puhdistetaan eri tarkoituksiin Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon eli kasvien tuottaman eloperäisen aineksen lisääntymistä Rehevöityminen tarkoittaa kasvien perustuotannon eli kasvien tuottaman eloperäisen aineksen lisääntymistä Rehevöitynyt vesi on sameaa ja sen väri muuttuu Rehevöitynyt vesi on sameaa ja sen väri muuttuu Sinilevä lisääntyy ja viihtyy fosforipitoisessa vedessä Sinilevä lisääntyy ja viihtyy fosforipitoisessa vedessä pH-arvo muuttuu ja vaihtelee voimakkaasti pH-arvo muuttuu ja vaihtelee voimakkaasti Runsashappisia vesistöjä suosivat kalalajit katoavat Runsashappisia vesistöjä suosivat kalalajit katoavat Rehevöitymistä tapahtuu, kun fosfori- ja typpiravinteita huuhtoutuu vesistöihin ja sitä voidaan estää mm. päästöjä vähentämällä ja jätevesiä puhdistamalla Rehevöitymistä tapahtuu, kun fosfori- ja typpiravinteita huuhtoutuu vesistöihin ja sitä voidaan estää mm. päästöjä vähentämällä ja jätevesiä puhdistamalla 10

KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö