Astma

Mikä astma on?  Pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkien limakalvojen jatkuva tulehdustila (inflammaatio) ja siihen liittyvä keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys (hyperraktiivisuus).  Astmaa sairastavalla henkilöllä ilmenee helposti hengitysoireita, koska tulehtunut ja turvonnut limakalvo on herkkä erilaisille ärsykkeille kuten kylmälle ilmalle.

Astmatulehdus  Astmatulehdukselle ovat tyypillisiä tulehdussolujen (syöttösolut, eosinofiilit, neutrofiilit, makrofagit ja T- auttajasolut) kertyminen limakalvolle ja sen alaiseen kudokseen ja eosinofiilisten valkosolujen runsas esiintyminen limakalvolla. Kroonistuneessa sairaudessa neutrofiilisten valkosolujen määrä kasvaa ja vaikeasti hoidettevaa astmaa luonnehtii usein neutrofiilien runsaus.  Voimakas ja pitkään jatkuva astmatulehdus voi aiheuttaa limakalvolla ja sen alaisessa kudoksessa rakenteellisia muutoksia.

Oireita  Tavallisia oireita ovat limakalvotulehduksen aiheuttamat yskä ja limannousu sekä keuhkoputkien supistumisesta johtuvat hengityksen vinkuminen ja hengenahdistus.  Astmaoireet vaihtelevat, ne voivat pahentua äkillisesti tai pikkuhiljaa.  Lievässä astmassa keuhkojen toiminta on suurimman osan ajasta normaalia, oireita esiintyy siis vain ajoittain.  Vaikeassa astmassa oireilu ja keuhkoputkien ahtautuminen voi olla pysyvää ja osittain palautumatonta.  Pitkittynyt yskä  Lisääntynyt limaneritys  Hengenahdistus  Uloshengityksen ajoittainen vinkuna tai pihinä  Oireita usein öisin ja aamuisin  Oireilua yksilöllisesti pahentavat  hengitysteiden virusinfektiot  rasitus  kylmä ilma  allergeenit

Tausta- ja riskitekijät  Taustatekijät ovat yksilöllisiä.  Voi puhjeta missä iässä tahansa. Sen taustalla voi olla perinnöllinen taipumus.  Allerginen nuha ja muut ylähengitystiesairaudet lisäävät riskiä sairastua astmaan.  Puhkeamiseen liittyy usein ympäristön ärsykkeet tai pitkittynyt hengitystietulehdus, mutta aina astmalle ei löydy syytä.  Allergiat ja atopia  Perinnöllinen alttius / astman esiintyminen vanhemmilla ja sisaruksilla  Allerginen nuha  Muut ylähengitystiesairaudet  Tupakointi ja passiivinen tupakointi  Ylipaino  Sisätilojen home- ja kosteusvauriot

Hoito  Hoidon tavoitteina ovat oireettomuus, keuhkojen normaali toiminta ja pahenemisvaiheiden estäminen  Keskeinen osa astman hoitoa on hoitavien lääkkeiden säännöllinen käyttö. Hoitavat lääkkeet pitävät astmatulehduksen keuhkoputkien limakalvolla kurissa.  Hyvä hoitotasapaino:  Hyvä toimintakyky ja elämänlaatu  Oireeton arki  Oirelääkettä korkeintaan kaksi kertaa viikossa  PEF-seurannassa ei ole poikkeavia arvoja  Tablettimuotoiset, tulehdusta rauhoittavat lääkkeet, kuten leukotrieenisalpaajia tai teofylliinejä.  hengitettävät yhdistelmälääkkeet, joissa on hoitavan kortisonin lisäksi pitkävaikutteinen avaava lääke.  Kohtaus- eli oirelääkkeitä käytetään silloin, kun astmaoireet pahenevat tai henkeä ahdistaa. Ne voivat olla nopea- tai pitkävaikutteisia.  Painonhallinta ja liikunta  Savuttomuus

Yleisyys  Astma on Suomen yleisin pitkäaikainen hengityssairaus.  Sitä sairastaa arviolta noin 10 prosenttia väestöstä.  Astma on myös lasten tavallisin pitkäaikaissairaus.  Alle 15-vuotiaita lapsiastmaatikkoja arvioidaan olevan noin 7-9 prosenttia.

Lähteet  Sähköiset  B42FF F428611ED0F5?id=hoi06030#s9_2 B42FF F428611ED0F5?id=hoi06030#s9_2   Kuvat 