Hallituksen eväät Keski- Pohjanmaalle Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä

2

Kärkihankepanostukset 3 Työllisyys ja kilpailukyky 170 milj. euroa Biotalous ja puhtaat ratkaisut 300 milj. euroa Osaaminen ja koulutus 300 milj. euroa Hyvinvointi ja terveys 130 milj. euroa Digitalisaatio kokeilut ja normit 100 milj. euroa 165 milj. euroa 145 milj. euroa 59 milj. euroa Työ- ja elinkeinoministeriö: 369 milj. euroa AIKO 30 milj €

Kärkihanke 1: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen -toimenpide

STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 5 Team Finland –kasvuohjelmien käynnistäminen kohteena erityisesti biotalous, cleantech & digitalisaatio (30 milj. €) Finpron palvelutason turvaaminen (5 milj. €) Team Finland -verkoston vahvistaminen Finnveran uuden 300 milj. € suuruisen pk- ja mid cap- yritysten kasvua tukevan välirahoitusvälineen käyttöönotto (7 milj. €) Kasvurahastojen rahasto III (35 milj. euroa) EU-rahoituksen hyödyntäminen Yritysten rahoitusaseman ja oman pääoman aseman vahvistaminen Kasvuhakuisten pk-yritysten cleantech-ratkaisujen vauhdittaminen (23 milj. €) Cleantech -ratkaisujen vauhdittaminen Elinkeinojen rakennemuutoksen ennakointi. Valtion ja metropolialueen sekä muiden kaupunkien ja kasvukäytävien väliset strategiset yhteistyösopimukset. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen (30 milj. €) Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen Kärkihanke 1: Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla

Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi hallitus on päättänyt hyödyntää kolmea erilaista työkalua alueiden uudistumisen tukena osana kilpailukyvyn edistämistä: 1. Ennakoivan rakennemuutoksen toimet, joilla vauhditetaan alueilla nopeita ja kokeiluluonteisia uusia toimenpiteitä sekä vahvistetaan kykyä sopeutua muutokseen ja selvitä siitä. Esimerkki: alueet tekevät ennakolta oman varautumissuunnitelman elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi. 2. Valtion ja kaupunkien väliset kasvusopimukset, joissa yhdessä varmistetaan tärkeimmät kasvun toimenpiteet. Esimerkki: pääkaupunkiseudun Smart & Clean - älykkäät ja puhtaat ratkaisut hanke, jolla saamme kansainvälisen tason referenssikohteen ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 3. Valtakunnallisesti merkittävien kasvukäytävien rakentaminen, joiden avulla saadaan työvoima liikkeelle ja sujuvoitetaan pendelöintiä, houkutellaan yritysten investointeja ja luodaan uusia palveluliiketoiminnan mahdollisuuksia. Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen

Rakennemuutoksen ennakointiin ja varautumiseen liittyvä suunnittelu 9/15 Kuvaus: Elinkeinorakenteen uudistustoimina elinkeinojen rakennemuutoksen ennakointi sekä alueellisen innovaatio- ja elinkeinopolitiikan aktivointi (ERM). Valtion ja metropolialueen sekä muiden kaupunkiseutujen ja kasvukäytävien välisten strategisten sopimusten toimeenpano. Tavoite: Alueiden omiin vahvuuksiin perustuvan kilpailukyvyn parantaminen ja resilienssin vahvistaminen sekä alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen vauhdittaminen. Päätoimenpiteet: 2: Käynnistetään ennakoituja toimia äkillisen rakennemuutoksen hallitsemiseksi. Kokeillaan uusia, elinkeinorakennetta uudistavia toimenpiteitä. 3: Kasvusopimuksissa sovitaan rajallisesta määrästä strategisia kärkihankkeita, joita toteutetaan valtion ja alueen toimijoiden yhteistyöllä. Kasvusopimus- neuvottelut käyntiin 10/15 Alueilla käynnistetään varautumis- suunnitelmien mukaisia toimia 12/15 1: Kytketään ennakointi osaksi aluekehityksen suunnittelua ja sopimuspohjaista yhteistyötä. Alueet laativat varautumissuunnitelmat. Sopimusten toteuttaminen alkaa 3/16 ERM vakiintunut, varautumis- suunnitelmat kaikilla alueilla 1/17 Kasvusopimusten toimenpiteet toteutettu 3/19 KIKY/ Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistäminen

Rakennerahastojen tuki kärkihankkeiden toteuttamiseen ja alueen kehittämiseen merkittävää Ohjelmakaudella Keski-Pohjanmaalle EU-rahoitus yht. 34 milj. + valtion rahoitus + kuntarahoitus käytössä 15 milj. EU+valtio => Alueen kysymykset ja huolet?

Näkökulmia aluehallinnon uudistukseen 1.Aluejakoratkaisu vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä muita tehtäviä on tarkoituksenmukaista siirtää itsehallintoalueille Toinen lähtökohta olisi aloittaa tehtävistä ja sen jälkeen arvioida tarkoituksenmukaista aluejakoa 1.Uuden aluehallinnon järjestämistä on tarkasteltava asiakkaiden näkökulmasta Olipa aluejako mikä hyvänsä, on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat palvelua ja sitä hyötyä, mitä julkinen hallinto parhaimmillaan tuottaa 2.Uudessa aluehallinnossa resursseja on voitava käyttää joustavasti yli alue- ja hallintorajojen => asiakkaiden eduksi 3.Uuden julkisen hallinnon on nojattava vahvasti digitalisaatioon ja uusiin toimintatapoihin 9

Näkökulmia (2) 4. Uuden aluehallinnon tehtävät on voitava hoitaa taloudellisemmin ja kustannustehokkaammin kuin nykyisessä mallissa 5. Aluejakoratkaisulla on liittymäpinta reformikokonaisuuden muihin osiin Aluehallintoratkaisut => ELY-keskukset, AVIt, maakuntien liitot => itsehallinnolliset alueet Keskushallintoratkaisut Kuntien tulevat tehtävät ja rooli => elinvoima ja työllisyys? Julkisen hallinnon ja yksityisten toimijoiden ml kolmas sektori roolit? 10

Aluejakomalli – näkökulmia Aluejakomalleista 4-5 joiltakin osin toimiva, joiltakin osin ei – joidenkin tehtävien osalta rinnalla käytössä/harkinnassa myös valtakunnallinen toimintamalli 6-9 monilta osin toimiva, parempi kuin nykyinen 15 aluejako riittävätkö resurssit tehtävien ja palvelujen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Eri toimijoille mahdollisimman yhteneväiset aluejaot ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtäviä on vuosina järjestelty uudelleen laajemmille toimialueille ja joiltakin osin keskitetty valtakunnallisesti yhden johdon alaisuuteen Sopeuttamistoimet ovat olleet välttämättömiä jatkuvasti niukkenevien resurssien vuoksi 11