1880 -luvun realismi Kuvaa todellisuutta sekä yhteiskunnan ongelmia
Realismin ominaispiirteitä Taiteen tyylisuunta Yhä edelleen Suomessa vallitseva Kuvaa aikakautensa todellisuutta Ottaa kantaa ongelmiin Nostaa esiin marginaaliryhmiä On yleensä proosaa tai näytelmäkirjallisuutta Äärisuunta naturalismi
1880-luvun realismi Suomessa Suomen en simmäinen varsinainen kirjailijapolvi Vaikutteita Ranskasta ja Venäjältä, myös muista Pohjoismaista Alussa kuvattiin kansaa neutraalisti havainnoiden, kuin toimittaja ikään Myöhemmin nostettiin esiin epäkohtia Dostojevski Ibsen
1880-luvun realismi Suomessa Realistinen kirjallisuus sai ihmiset heräämään ympäristönsä ongelmiin Taiteellinen päätavoite kuvata arkea uskottavasti ja ihannoimatta Puhekieli tuli mukaan kirjallisuuteen Varsinkin näytelmäkirjallisuus otti kantaa voimakkaastikin ajan oloihin Gustave Gourbet: Kivenhakkaajat (1849)
Keskeiset kirjailijat Juhani Aho Arvid Järnefelt Minna Canth Teuvo Pakkala
Juhani Aho -Maailmanmatkaaja -Realismi kiinnosti uran alussa -Novelleja (lastuja) ja romaaneja -Rautatie (1883) -Papin tytär (1885) ja Papin rouva (1893) html#media=29905 Elokuva Rautatie
Teuvo Pakkala Teuvo Pakkala: Elsa Teuvo Pakkalan ( ) romaani 'Elsa' ilmestyi vuonna Elsa, Liisa ja Mari, romaanin nuoret päähenkilöt, ovat samankaltaisista oloista lähtöisin, mutta heidän elämänsä rakentuvat tyystin erilaisiksi. Elsan pääjuonena on 1800-luvun realistisessa kirjallisuudessa yleinen viettelytarina, jossa yläluokan pojan narraama kansannainen synnyttää aviottoman lapsen, tulee ympäristönsä syyllistämäksi ja lopulta tuhoutuu. Tytön vietellyt herraspoika sen sijaan jää rankaisematta ja avioituu omaan säätyynsä. elsa_39746.html Katkelma romaanista Elsa
2011 Juhani Ahon 150-vuotisjuhlavuosi Papin tytär Elli on vaatimattoman maalaispappilan tytär, haaveileva luonne, joka on pienestä asti halunnut ylös, katolle ja puun latvaan asti, mistä voi nähdä kaiken. Yksinäisen tytön sydämenkaipuu ja elämän ristiriita sinetöidään eräänä nuoruuden kesänä, kun kotitaloon saapuu pappiskokelas ystävineen. Vuonna 1885 ilmestynyt Papin tytär on kertomataiteemme kauneimpia helmiä. Kirkkaan tyylin hetkeksikään herpaantumatta Juhani Aho puolustaa ihmislapsen oikeutta olla onnellinen omilla ehdoillaan. Juhani Aho jatkoi Ellin tarinaa tunnetuimmassa romaanissaan Papin rouva. Toivon ja kaipuun vuorottelu sekä haaveen ja todellisuuden ikuinen kohtaamattomuus tekevät Juhani Ahon romaaniparista ajattomasti viehättävän.
Minna Canth o Feministi o Suurperheen äiti o Kauppiaan leski o Tampere, Kuopio ja Jyväskylä o Kielitaitoinen ja koulutettu o Lehtinainen ja näytelmäkirjailija o Tarttui epäkohtiin: köyhyyteen, naisen ja lasten asemaan, alkoholismiin ”Kaunokirjallisuuden tulee olla kuvastimena, joka ihmisille näyttää, minkälaisia he ovat.”
Elämänvaiheita Tampereella : lapsuus, Miinu oli isän silmäterä! -Lapsinero, kävi Finlaysonin koulua, pärjäsi hyvin, Mamsellin suosikkioppilas Kuopiossa : nuoruusvuodet koulukaupungissa, valtion tyttökoulu ja isän kauppa
Elämänvaiheita Jyväskylässä : seminaarissa ja kirjailijana, opettajana Uuno Gygnaeus, tuleva mies ihastui Minnaan -Minnasta lehtorin rouva 21-vuotiaana: aviovaimon asema -Tiheitä synnytyksiä: seitsemän lasta -Lehtityö alkaa: raittiuden puolesta, naisten asialla -Mies kuolee Kauppias ja vaikuttaja: takaisin Kuopioon: julkisuuden henkilö, merkittävä kirjailija
Omaelämäkerrasta katkelma ”Vuonna 1863 perustettiin Jyväskylän kaupunkiin maamme ensimmäinen seminaari kansakoulunopettajia ja opettajattaria varten. Ja yhtäkkiä selveni minulle, että täällä löytäisin tyydyttävän toimialan, tehtävän, jota varten voisin elää. Olin seminaarin ensimmäisiä oppilaita. Innostuneena kansakoulun suureen aatteeseen, halusin kokonaan uhrautua sen palvelukseen, ja vuosi, jolloin toteutin tämän aikomukseni, oli epäilemättä onnellisin elämässäni, Mutta jo seuraavana vuonna rikoin itselleni tekemäni lupauksen mennessäni kihloihin opettajani, luonnontieteen lehtorin Johan Ferdinand Canthin kanssa. ”
Minna Canth: tyttöjen ja naisten asialla! "Sanalla sanoen: tyttökoulumme eivät missään suhteessa vastaa nykyajan tarpeita ja vaatimuksia. Niissä ei ainoastaan estetä oppilaiden henkisten voimain kehkeytymistä, vaan niissä suorastaan turmellaan ja kuoletetaan luontaisten lahjain alkuaineksetkin. Ja niistä saammekin sitten – emme naisia, jotka itsetietoisella uskaliaisuudella kykenisivät asioita punnitsemaan ja antamaan niille ansaitun arvonsa, vaan naisraukkoja, jotka ikänsä pysyvät kaikenmoisten tyhmien etuluulojen kahleissa, eivätkä niinmuodoin pääse vapaan kehityksen ensiaskeleitakaan ottamaan", kirjoitti Canth artikkelissaan "Naiskysymyksestä".
Minna Canth: tunnetuimmat teokset Työmiehen vaimo (1885) Kovan onnen lapsia (1888) Anna Liisa (1895) n_anna_liisa_30169.html#media=30176 Anna-Liisa ja Pirkko nna_liisa_30169.html#media=30179 Salaisuuden paljastuminen Comenius-ryhmä
Työmiehen vaimo on Canthin tunnetuimpia ja yhteiskunnallisesti radikaaleimpia näytelmiä. Päähenkilö Johanna on mennyt juuri naimisiin Riston kanssa. Risto ryyppää Johannan säästöt ja saattaa perheensä kurjuuteen. Sekään ei vielä riitä, Risto myös vikittelee entistä rakastettuaan mustalaistyttö Homsantuuta, joka Riston todellisen luonteen huomattuaan yrittää kostaa ja ampua miehen siinä kuitenkaan onnistumatta. Canth latasi kovilla ja osui suoraan kohteeseensa. Viina ja miesten ylivalta avioliitossa joutuivat kritiikin kohteeksi.
Minna Canthin ajatuksia Lieneekö täällä enää yhtään ainoata luotettavaa miestä koko Suomessa? Onpa sentään suuri armo tuo, että kykenee työhön. Kirjeestä Kauppias-Heikille Olen täydellisesti uuden ajan ihminen. Kirjeestä Elias Erkolle Ajan vietteeksi ajattelin tekaista jonkun pikku näytelmän silloin tällöin. Kirjeestä Olga Salolle Kaikkea muuta, kunhan ei vaan nukkuvaa, puolikuollutta elämää. Kirjeestä Kaarlo Brofeltille Eläkööt kaikki intelligentit miehet! – tyhmät saavat kernaasti kuolla. Kirjeestä Olga Kiljanderille
Minna Canth - hajatietoja Patsas jokaisessa asuinkaupungissa Kirjoitettu ja tutkittu paljon Nimetty katuja isoimmissa kaupungeissa Kuopiossa vaalitaan perintöä erityisesti: oma seura Minna Canth -professuuri Helsingin yliopistossa virallinen liputuspäivä Käännetty runsaasti eri kielille Tehty lukuisia elokuvia Näytelmiä tulkitaan yhä Suomen näyttämöillä