APILANNURMEN LANNOITUS Etelä-Savo Juha-Antti Kotimäki
Peruslannoitus Fosfori ja kalium parantavat talvehtimista Typpeä varovasti perustettaessa, jotta suojakasvusto ei lakoudu ja apila altistu talvituhoille Naudan kuivikelanta paras, lietelanta sopii myös. Käyttömäärät lanta-analyysin ja ympäristötukiehtojen mukaan Viljo-lannoitteiden fosfori vaikuttaa n. 3 vuotta (Elosato) J-A K
Lannoitus Perustamisvaiheessa karjanlanta t/ha Satovuosina: Lannoitus parantaa heinien kilpailukykyä suhteessa apilaan -> apilapitoisuuden säätely Satovuosina lannoitus apilapitoisuuden mukaan: – 0 – 10 % 100 kg N/ha –10 – 20 %80 kg N/ha –20 – 40 %50 kg N/ha –40 – 60 %30 kg N/ha –60 – 100 % 0 kg N/ha Virtsa voi hillitä apilapitoisuutta, mutta muodostuuko korkea K ongelmaksi? Apilan kasvulle suositellut alimmat maan ravinnepitoisuudet J-A K Lähde: Tieto tuottamaan
Ravinnetarve ja pH Apilassa on moninkertainen määrä Ca ja Mg verrattuna heinäkasveihin Kalsiumin ja magnesiumin huolto hoidetaan helpoimmin kalkituksen avulla pH vaatimus –Apilan typensidonta lakkaa jos pH < 4,5 –Happamassa maassa H+, Al+++ ja Mn++ - ionit estävät nystyröiden muodostumista Kivennäismailla pH – vaatimus 6 – 6,5 Turve- ja multamailla 5,5 – 6 Turve- ja multamailla kalitäydennykseen biotiitti J-A K
Apilan esikasviarvo MTT:n kokeissa viljan sato apilan jälkeen nousee 28 %, joka on kiloissa noin 680 kg ka:tta/ha ja typpeä 13 kg/ha (80 kg/ha rv) Lisäksi viljojen taudit vähenivät apilan jälkeen + juuristo, ottaa ravinteita maasta tehokkaasti, parantaa maan rakennetta + typpivaikutus vastaa n. 50 kg lann. N/ha + Apilapitoisuuden tulisi olla 40-50% sadosta, jotta typpitase olisi tasapainossa J-A K