Erittäin tiivistynyt savimaa

Esitys aiheesta: "Erittäin tiivistynyt savimaa"— Esityksen transkriptio:

1 Erittäin tiivistynyt savimaa
Erittäin tiivistynyt savimaa

2 Kohtuullisen tiivistynyt savimaa
Kohtuullisen tiivistynyt savimaa

3 Kumina savimaalla viiden nurmivuoden jälkeen
Kumina savimaalla viiden nurmivuoden jälkeen

4

5 SYYSVEHNÄ 2015 Zoom 1,5 l/ha, kuva 2 vrk ruiskutuksesta Esikasvina
SYYSVEHNÄ 2015 Zoom 1,5 l/ha, kuva 2 vrk ruiskutuksesta Esikasvina kevätvehnä Esikasvina kumina

6 Viljanviljely on nyt kolme perusasiaa hyvien satojen tuottamiseen. 1
Viljanviljely on nyt kolme perusasiaa hyvien satojen tuottamiseen maan rakenne viljelykierto kalkitus

7 Viljanviljelyn kannattavuus edelleen heikentynyt
2016 Viljanviljelyn kannattavuus edelleen heikentynyt

8 Viljanviljely on nyt viljanviljely on nyt valitettAvan kannattamatonta mitä kannattaa viljellä? erikoiskasveja huonokuntoisille lohkoille pellon kunnostus ja nurmiviljely

9 Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä. 1. erikoiskasveja
Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä? erikoiskasveja kevätrapsia ja -rypsiä härkäpapua hernettä kuminaa öljypellavaa

10

11 Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä. 2
Viljanviljely on nyt mitä kannattaa viljellä? huonokuntoiselle lohkoille pellon kunnostus ja nurmiviljely

12 Apila-sinimailaisnurmi tiivistyneille maille, jatkona syysrapsi
Apila-sinimailaisnurmi tiivistyneille maille, jatkona syysrapsi

13 pellon rakenne kuntoon
pellon rakenne kuntoon Monivuotinen nurmi syväjuurisilla kasveilla Tarvittaessa lisäojitusta ja pellon muotoilua sekä KALKITUS Nurmen lopetuksen jälkeen syyskasvikierto 1. vuosi syysrapsi 2. vuosi ruis tai syysvehnä 3. vuosi kuminan perustamisvuosi 4. vuosi I kuminan satovuosi 5. vuosi II kuminan satovuosi 6. vuosi ruis tai syysvehnä

14 Viljelykierron monipuolistamisen vaikutus viljelyn kannattavuuteen
Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

15 Viljelyn vaihtoehtojen tarkastelu – miksi?
Pelkästään kevätviljoihin perustuvassa viljelyssä on paljon riskejä sääriski, satoriski, laaturiski, hintariski Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta Satotasojen on noustava ”Ylijäämäviljasta” pois  Tuotetaan käyttötarkoituksen mukaan  Viljelyn kannattavuus paranee  Hyötyjä pitkällä tähtäimellä

16 Öljy- ja palkokasveilla sekä muilla erikoiskasveilla viljoja parempi tulos (Kate A)
Syysvehnä 4950 kg/ha (142 e/tn), kevätvehnä 3920 (165/142), ruis 3440 (200), rehuohra (141), mallasohra (156), kaura 3470 (131), rypsi 1300 (358), rapsi 1830 (358), härkäpapu 2320 (200), rehuherne 2080 (200), kumina 760 (0,90) Luken ennakkosato Hinnat 11/2015, mutta ruis 200 €/tn Lähde: Ennakkotulokset 2015, ProAgria Lohkotietopankki

17 Mikä on kannattavan viljantuotannon satotaso tämän hetken hintasuhteilla?
Hinta €/tn Satovaatimus v kg/ha Satovaatimus* v kg/ha Syysvehnä 125 7 500 7 000 Kevätvehnä 145 6 000 5 700 Ruis 160 5 200 4 900 Rehuohra 115 6 700 6 300 Mallasohra 155 5 300 5 000 Kaura 6 200 5 900 Rypsi/rapsi 385 1 850 1 700 Satotasolla on suuri merkitys. Nykyisellä hinta- ja kustannustasolla vaaditaan 5:llä tai 6:lla alkavia satoja (muutama vuosi sitten vastaava vaatimus oli kg/ha). HUOMAA öljykasveilla (ja palkokasveilla) ”riittää” keskisato kannattavan tulokseen. Kannattava tulos > ollaan juuri plus miinus nollassa tai vähän yläpuolella *) lannoituskustannus pienenee Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Valtakunnan keskisato viljoilla on noin kg/ha, öljykasveilla kg/ha

18 Esimerkki: viljavaltainen viljelykierto 2017
Kannattavuutta haettava satotasojen nostolla ja viljelyn monipuolistamisella Esimerkki: viljavaltainen viljelykierto 2017 Vehnä 50 ha 5 000 kg/ha 145 €/tn Rehuohra 32 ha 4 500 kg/ha 115 €/tn Härkä papu 8 ha 2 300 kg/ha 177 €/tn LHP-nurmi 10 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Koko viljelyalalle keskimääräinen kate A = 722 €/ha/v

19 Esimerkki: monipuolinen viljelykierto 2017
Vilja-alaa vähennetty 82 ha > 50 ha, tulos paranee noin euroa/tila näillä hintasuhteilla Vehnä 30 ha 5 000 kg/ha 145 €/tn Härkä-papu 10 ha 2 300 kg/ha 177 €/tn Kumina 10 ha 800 kg/ha 900 €/tn Rehuohra 20 ha 4 500 kg/ha 115 €/tn Rapsi 20 ha 1 900 kg/ha 385 €/tn LHP-nurmi 10 ha €/tila/v Ero = Ilman kuminaa: muuten pinta-alat samat, mutta kevätrapsi 25 ha, härkäpapu 15 ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki Ilman kuminaa ero €/tila/v Koko viljelyalalle keskim. kate A = 798 €/ha/v Jos viljan hinta nousee 20 €/tn, ero on vieläkin €/tila/v monipuolisen viljelykierron hyväksi

20 Miksi vaihtoehtoja viljalle
Miksi vaihtoehtoja viljalle Viljakasvien heikko kannattavuus Viljaa tuotetaan yli oman tarpeen Pellon kasvukunnon kohentaminen Valkuaiskasvien alhainen omavaraisuusaste Työhuippujen tasaaminen Tilan kannattavuuden parantaminen

21 KANNATTAA VILJELLÄ USEITA KASVEJA
KANNATTAA VILJELLÄ USEITA KASVEJA

22 PELLON RAKENNE KUNTOON
PELLON RAKENNE KUNTOON Monivuotinen nurmi syväjuurisilla kasveilla Tarvittaessa lisäojitusta ja pellon muotoilua sekä kalkitusta Nurmen lopetuksen jälkeen syyskasvikierto - ensin syysrapsi, joka vielä parantaa rakennetta - syysrapsin jälkeen ruis tai syysvehnä

23 Hyvä sato tuo tilalle kannattavuutta ja on myös ympäristöteko
Hyvä sato tuo tilalle kannattavuutta ja on myös ympäristöteko

24 TUREX TEHOAA KUMINAKOIHIN
TUREX TEHOAA KUMINAKOIHIN VOISIKO OLLA TULEVAISUUDEN KUMINAKOIN TORJUNTA-AINE? Edessä Turex takana käsittelemätön

25 MIKSI 2016 KUMINASATO JÄI ODOTETTUA PIENEMMÄKSI?
MIKSI 2016 KUMINASATO JÄI ODOTETTUA PIENEMMÄKSI?

26 KUKINTA RUNSASTA – SIEMENIÄ EI KEHITTYNYT
KUKINTA RUNSASTA – SIEMENIÄ EI KEHITTYNYT Kuminan siementen muodostumista kukinta-aikana vähentää: Helteiset aurinkoiset säät Sateet ja pilvisyys Vuonna 2016 kukinta-aikana oli suotuisaa säätä Mistä ongelma johtui? Voisiko syynä olla lannoituksen yksipuolisuus? Satovuosina kuminaa lannoitetaan pelkällä typellä 2017 tehdään moniravinne- lannoituskokeita sekä kylvövuoden että satovuoden kuminalle

27 Kiitos!