Maatalouden toimet vesiensuojelussa

Esitys aiheesta: "Maatalouden toimet vesiensuojelussa"— Esityksen transkriptio:

1 Maatalouden toimet vesiensuojelussa
Ikaalisten reitin neuvottelukunnan kokous Valkean ruusun koulu, Ikaalinen Mika Hirvijoki

2 Keskeisiä säädöksiä / sopimuksia
Nitraattidirektiivi Ympäristökorvaus Perustuen viherryttäminen Tavanomainen hyvä viljelykäytäntö

3 Nitraattidirektiivi Asetuksen tavoitteena on ehkäistä ja vähentää lannan sekä tässä asetuksessa tarkoitettujen muiden lannoitteiden käytöstä, varastoinnista ja käsittelystä sekä eläintuotannosta aiheutuvia päästöjä pintavesiin, pohjavesiin, maaperään ja ilmaan. Asetusta sovelletaan maa- ja puutarhatalouden harjoittamisessa koko maassa (ei sovelleta viherrakentamiseen).

4 Rakennelmien sijoittaminen
Uusia lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitiloja, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa: 1) pohjavesialueelle, jollei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa. 2) tulvanalaiselle alueelle (tulva 1 krt/20 v). 3) alle 50 metrin etäisyydelle vesistöstä, talousvesikäytössä olevasta kaivosta tai lähteestä. 4) alle 25 metrin etäisyydelle norosta tai valtaojasta.

5 Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointi
Lannan varastointitilan tulee riittää vähintään 12 kuukauden aikana kertyvälle lannalle. Tilavuudessa voidaan huomioida yhteislantalat, kuivikepohjat, laitumelle jäävä lanta ja lannan luovutus hyödynnettäväksi tai varastoitavaksi. Jos varastoitavaa lantaa enintään 25 m³/v varastoksi riittää peitetty tai katettu tiivis siirtolava tai vastaava. Lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilojen, lantakourujen ja muiden lannan johtamiseen tarkoitettujen rakenteiden tulee olla vesitiiviitä. Uudet lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilat tulee kattaa ammoniakkipäästöjen ja hajuhaittojen vähentämiseksi.

6 Pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kuivalannan varastointi aumassa
Orgaanista lannoitevalmistetta ja lantaa, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan varastoida aumassa (vastaanottava tila). Kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan työteknisen tai hygieenisen syyn niin vaatiessa, varastoida aumassa (tila, jolla kertyy lantaa). Kuiva-ainepitoisuudeltaan vähintään 30 %:n kompostin jälkikypsytys voidaan tehdä aumassa. Jälkikypsytys on mahdollista ympäri vuoden. Varastointi aumassa on kielletty – 31.1., pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella sekä jos vesistön pilaantuminen tai sen vaara on olemassa. Aumavarastoinnista tulee ilmoittaa 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Työteknisessä ja hygieenisessä syyssä ilmoituksen tekee eläintila, jolla lantaa kertyy. Muussa tapauksessa ilmoituksen tekee vastaanottaja. Kuivalantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita, joiden kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voidaan levitysaikana säilyttää pellolla neljä viikkoa levitystä odottamassa. Ei ilmoitusvelvollisuutta. Sijoitus: •Kantavalle peltoalueelle, kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa. •Etäisyys vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta. •Etäisyys vähintään 5 m ojasta.

7 Lannoitteiden käyttö Lannoitteet levitettävä pellolle siten, että valumia vesiin ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lannoituksessa otetaan huomioon: Keskimääräinen satotaso, viljelyvyöhyke, kasvinvuorotus, maalaji Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty ( ). Pellon pintaan levitetty lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä, lukuun ottamatta levitystä kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. Lannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin vyöhykkeellä vesistöstä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on kielletty, ellei peltoa muokata 24 tunnin kuluessa levityksestä. Sellaisilla peltolohkon osilla, joiden kaltevuus on 15 % tai enemmän lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden pintalevitys on aina kielletty. Talousvesikaivojen ja –lähteiden ympärille on jätettävä 30 – 100 m vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

8 Typpilannoitemäärät Tuotantoeläinten lannassa, eläinten laiduntaessa syntyvä lanta mukaan lukien ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. Pelto- ja puutarhakasvien viljelyä koskevat lisäksi liukoisen typen enimmäislannoitusmäärät (epäorgaaniset lannoitteet, eläinten lanta, myös laiduntaessa syntyvä ja orgaaniset lannoitevalmisteet). Syksyllä 1.9. alkaen tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Syksyllä levitetyn liukoisen typen määrä huomioidaan kokonaisuudessaan osana seuraavan viljelykasvin lannoitusta. Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin ja tai taulukkoarvojen keskiarvon perusteella. Lanta-analyysin tiedot ja orgaanisten lannoitevalmisteiden tuoteselosteet on säilytettävä ja esitettävä ne pyydettäessä valvontaviranomaiselle. Kirjanpitovelvollisuus: 1) Peltojen ravinnelisäykseen käytetyn lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden ja typpilannoitteiden määrästä sekä niiden sisältämästä liukoisesta typestä ja kokonaistypestä; 2) satotasoista ja 3) ajankohdista, jolloin lantaa tai orgaanisia lannoitevalmisteita on levitetty pellolle.

9 Täydentävien ehtojen lakisääteiset hoitovaatimukset
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1. Koskee vain osaa asetuksesta (Nitraattidirektiivin artiklat 4 ja 5). •5 § Lannan varastointi •7§:n 1 ja 5-8 Rakenteelliset vaatimukset •8 § Kuivalannan varastointi poikkeustilanteessa •10 §:n 1-3, 5-8 ja 10 Lannoitteiden käyttö • § Typpilannoitemäärät, lannan ravinnepitoisuuksien määritys, toiminnanharjoittajan kirjanpitovelvollisuus

10 Ympäristökorvaus Yli 90 % viljelijöistä sitoutunut 5-vuotinen sitoumus
Perustason ehdot (koskee kaikkia lohkoja): - Täydentävät ehdot - Lannoitusvaatimukset - Ravinteiden tasapainoinen käyttö: - Viljavuustutkimukset (viiden vuoden välein) - Viljelysuunnitelma joka vuosi - 5-vuotinen viljelykiertosuunnitelma - Lohkokohtainen kirjanpito - Peltomaan laatutesti - 3 m suojakaistat ja 1 m pientareet - 1 koulutuspäivä

11 Valittavat lohkokohtaiset toimenpiteet ympäristökorvaus
–Lietelannan sijoittaminen peltoon –Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen –Valumavesien hallinta (+ säätökastelu) –Ympäristönhoitonurmet –Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys –Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla –Peltoluonnon monimuotoisuus –Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu

12 Kasvinsuojeluaineet ympäristökorvaus
Kasvinsuojeluaineet tulee varastoida turvallisesti Kasvinsuojeluaineita tulee käyttää ohjeiden mukaisesti Kasvinsuojelututkinto Kasvinsuojeluruiskun tulee olla testattu (5 vuoden välein) Kirjanpito –Aineiden koko nimi –Käytetty määrä –Käytön syy –Kasvinsuojelun tulos

13 Lannoitus ympäristökorvaus
TYPPI Lannoitustaso määritellään ainoastaan viljavuustutkimuksen multavuuden perusteella Esimerkki taulukosta: FOSFORI Taso määritellään viljavuustutkimuksen viljavuusluokan, fosforintasaus mahdollista Esimerkki taulukosta Viljavuusluokka Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Viljat, öljykasvit, palkokasvit 34 26 16 10 5 - Viljat, öljykasvit, palkokasvit karjanlantapoikkeuksella 15

14 Lannoitus ympäristökorvaus
Satotason korjaus • Jos tila pystyy näyttämään että lohkolta/tilalta on saatu korkeampi satomäärä jonakin vuonna 5 vuotta taaksepäin • Lohkokohtainen, ei kasvikohtainen kuten ennen! Karjanlanta •Sekä typpi että fosfori lasketaan kasveille käyttökelpoisena 100% •Lasketaan lanta-analyysin arvoilla TAI taulukkoarvojen mukaan

15 Perustuen viherryttämisosa
Viljelyn monipuolistaminen - Alle 10 ha peltoalaa: vapautuu vaatimuksesta - 10 – 30 ha peltoalaa: 2 kasvia, pääkasvia enintään 75 % peltoalasta - Yli 30 ha peltoalaa: 3 kasvia, pääkasvia enintään 75 % peltoalasta ja kaksi tärkeintä enintään 95 % peltoalasta Pysyvä nurmi (pysyvien nurmien säilyttämisvelvoite) Ekologinen ala (koskee vain Varsinais-Suomea ja Uuttamaata)

16 Omalla tilalla käytössä
Talviaikainen kasvipeitteisyys 80 % Suojavyöhykkeet ja –kaistat 24 kk lantavarastot Lietelannan levitys multaamalla ja sijoittamalla Pellot luonnonmukaisessa viljelyssä (myös eläimet) Viljelykierto (3-4 nurmea ja 1-2 vuotta viljaa tai papua) Kerääjäkasvi kevätviljoissa

17 Huomioita Lannoituksessa sallitut enimmäisravinnemäärät rajoittavat jo merkittävästi pellon sadontuottokykyä Hyvä sato kaappaa pellosta tehokkaasti ravinteet talteen (edellytys: riittävät ravinteet, valo, lämpö ja vesitalous kunnossa) Karjan laidunnus on tärkeää paitsi eläinten hyvinvoinnin niin myös maiseman ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Maiseman avoimena pysyminen vesistöjen rannoilla. Joskus ristiriitaa säännöissä laitumen rajoittumisessa vesistöön; saako eläimet mennä veteen? Toisaalta esim perinnebiotooppien hoidossa ja hoitosopimuksissa edellytetään että laiduntavat eläimet pitävät rannat puhtaana. Joskus tilan ympäristöluvassa rantalaidunnus on suorastaan kielletty. Erilaisten vesiensuojelu toimenpiteiden vaikutus näkyy vesistöissä todella hitaasti