LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Matti Meikäläinen 18.9.20161 Nuorten kuuleminen, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet 5-17 -vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
11. tammikuuta 2015Sini Korpinen 1 Lapsen oikeus tulla kuulluksi Sini Korpinen Puheenjohtaja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto –
Advertisements

Nuorisovaltuustotoiminta ja nuorten osallisuus Suomessa
Kokemuksia ja kommentteja arvioinnista Rehtori Maija Vehviläinen Lahden Diakoniasäätiö Lahden diakonian instituutti.
 Vaaleilla valitaan Sastamalaan 21-jäseninen Nuorisovaltuusto toimikaudeksi  Nuorisovaltuusto valitsee keskuudestaan.
Osaamisen ja sivistyksen asialla Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukevan opetuksen kehittämishanke Kirjoittajan nimi Tilaisuuden nimi Päiväys/
OLETKO KIINNOSTUNUT VAIKUTTAMISESTA? HALUATKO EDISTÄÄ OPPILAIDEN ASIOITA KOULUSSA? TAHDOTKO TEHDÄ YHTEISTYÖTÄ ERI TAHOJEN KANSSA? NYT SIIHEN ON MAHDOLLISUUS:
N UORISOLAIN 8 §: N EDELLYTTÄMÄ NUORTEN OSALLISTUMINEN JA KUULEMINEN KUNNISSA Peruspalvelujen arviointi
LTOL-JAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Vuosikokous
Asukkaan ääni – paikallisvaikuttamisen mahdollisuudet Pohjois-Savossa Tiedonvälityshanke Hankkeen vetäjä/ yhteyshenkilö Päivi Hagman.
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille.
Lääkekasvatus -ohje apteekeille Katri Hämeen-Anttila, FaT dosentti, kehittämispäällikkö Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.
Sinustako NuVa-vaikuttaja? Eveliina Kunttu Nuorisovaltuutettu Nuorisovaltuuston puheenjohtaja.
Alakoulujen oppilaskuntien ja Turun Lasten Parlamentin yhteistyö.
Friday, September 23, Aloitekanava.fi Nuorten verkkodemokratiapalvelu.
Kommenttipuheenvuoro Koulutusjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki.
Kunta ja yhdistykset kumppaneina Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Sivistysjohtaja Marjut Ahokas.
ALOITUSINFO PROJEKTIKOORDINAATTORI SARI ÅGREN Toimintakulttuurin kehittäminen.
Kirsi Verkka POL Peruskoulujen ympäristöjärjestelmä Ympäristökartoitus 2005 > 2009 Ympäristöohjelma Toimenpiteet Seuranta ja arviointi.
Lapsen oikeudet toteutuvat arjessa
Valtuustotyön arviointi
Johdanto Kuvailuteksti harmaaseen palkkiin:
Th, TtM, kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti
Kodin ja koulun yhteistyö Lähde (diat 1-5): Laatua kodin ja koulun yhteistyöhön, Opetushallitus ja Suomen Vanhempainliitto Ensisijainen ja kokonaisvaltainen.
Asiakasosallisuuden edistäminen Kokemuksia pelillisestä kehittämisestä
Tampereen kaupunkiseudun TVT-suunnitelma, Treduka
Luokkatunnit Toimintakulttuuri 4.2..
Partion arvokeskustelu
Hyvinvointiraportti-hanke
Vammaisneuvostojen asema uudessa kuntalaissa
Fyysisen aktiivisuuden lisääminen oppilaitosten arjessa
OIVA - ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen
Eveliina Karjalainen.

Tervetuloa Innokylään
Mitä osallisuus voisi olla?
Ops-iltapäivä Raumanmeri
Opetustoimi osana Jyväskylää
Riskien arviointi, Oulun eteläinen osakokonaisuus
Oppilaitoksen nimi Päivämäärä
OPPILASKUNTA, HALLITUS, LUOTTAMUSOPPILAS-VAALIT
Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry
Ammatinen koulutus uudistuu
Asukkaat sote- ja maakuntauudistuksen keskiöön
Sosiaalialan tehtävärakenne
Kuntauudistushankkeiden tilannekatsaus ja aikataulu
Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut kansallinen koordinointi 2006
Esityksen nimi / Tekijä
Espoo-tarina ohjaa kaupungin viestintäkäytäntöjä. Sen mukaan
Osallisuuden ja osallistumisen edistämistä Lahdessa ja nuorisopalveluissa Oulun Kanuunaseminaari
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Terve Kunta –verkoston toiminnan kehittäminen
Jokaisen kasvu osallisuuteen – millaiset yhteisöt sen mahdollistavat?
Hankeen tavoitteet ja toimenpiteet
KYSELY LAPIN NUORILLE 2014 Lapin aluehallintovirasto kartoitti nuorten mielipiteitä kuntien heille tarjoamista palveluista Lapin aluehallintovirasto: Sirpa.
Terveiset Yö-ryhmästä
TULOKSET OPINNOISTA-TÖIHIN WEBROPOL-KYSELY SYKSY 2017
Päätösten lapsivaikutusten arviointi
Helsingin kaupungin avustukset 2017
KEIJO KEIJO
Etsivän nuorisotyön koordinaatiotoiminta
POTKA-verkoston arviointi - kyselyn tulokset
Opiskelijoiden terveydenhoitouudistus ja maksujen kerääminen 2020
Työelämätoimikuntien tehtävät pähkinen kuoressa
Oulun kaupungin vuorovaikutussuunnitelma
Inarin nuorisovaltuuston kärkihankelista
Avoimen nuorisotyön arviointiväline: käyttöönotto Lounais-Suomessa (I aalto) Anu Gretschel, Erikoistutkija, FT, Nuorisotutkimusverkosto Pori,
Järjestö 2.0 hankkeiden jatkosuunnitelma
Ruokakasvatusta yhdessä
OPPILASKUNTA, HALLITUS, LUOTTAMUSOPPILAS-VAALIT
Nuorten kuuleminen Valtakunnallisen nuorisotyön ja –politiikan ohjelman valmistelu Materiaalin tuottaneet 1. vuosikurssin yhteisöpedagogi (AMK) -opiskelijat.
Esityksen transkriptio:

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Matti Meikäläinen Nuorten kuuleminen, osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä Lappeenrannassa Lappeenrannan nuorisotoimi Nuorisosihteeri Kimmo Hölkki

2 Nuorisolaki 8§ (2006): Nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskettavissa asioissa. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma : Lapsilla ja nuorilla on oikeus osallisuuteen yhteiskunnan yhteisistä voimavaroista sekä osallistumiseen yhteiskunnan kehittämiseen liittyvään päätöksentekoon. Ohjelman tavoitteena on vuoden 2010 loppuun mennessä, että kaikissa kunnissa on aktiivisessa käytössä vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä.

3 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 – 2015 (valmisteilla): Strateginen tavoite 1: Lasten ja nuorten kasvaminen aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi Osallisuus syntyy osallistumisen ja vaikuttamisen kautta. Ihminen kokee olevansa osallinen omassa yhteisössään kun hän käy koulua, tekee työtä, harrastaa ja vaikuttaa. Aktiiviseen ja yhteisvastuulliseen kansalaisuuteen ja maailmankansalaisuuteen ymmärretään laaja-alaisesti kuuluvan niin yhteiskunnallinen aktiivisuus ja kansalaisaktiivisuus kuin myös vastuullinen kuluttajakansalaisuus, itsensä kehittäminen sekä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden puolustaminen. 70 % kunnista toimii nuorisovaltuusto tai vastaava. Nuorten antaman palautteen mukaan pelkkä vaikuttajaryhmän olemassaolo ei riitä vaan kuulemisen ja vaikuttamisen tapoja tulee kehittää.

4 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 – 2015 (valmisteilla): Strateginen tavoite 1: Lasten ja nuorten kasvaminen aktiivisiksi ja yhteisvastuullisiksi kansalaisiksi 1.1. Lasten ja nuorten kuuleminen sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kehitetään lasten ja nuorten kuulemista sekä heidän osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiaan parantavia toimintamuotoja. Tavoitteena on lisätä ja aktivoida osallistumista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon niin valtion- kuin kuntatasolla voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Lisätään lasten ja nuorten mukanaoloa kunnallisten palveluiden arvioinnissa ja kehittämisessä sekä lapsivaikutusten arviointia kaikessa päätöksenteossa.

5 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 – 2015 (valmisteilla): 1.2. Demokratia- globaali- ja ympäristökasvatus Opetuksessa lisätään sisältöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat osallistumista, vaikuttamismahdollisuuksia sekä politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia ohjataan käyttämään olemassa olevia ja kehitettäviä työkaluja demokratiakasvatuksessa. Perusopetusuudistuksen tavoitteiden ja tuntijaon uudistuksessa demokratia- ja globaalikasvatus sekä osallisuus ja yhteisöllisyys näkyvät. Strateginen tavoite 8: Kouluissa ja harrastuksissa lisätään yhteisöllisyyttä 8.1. Oppilaskuntatoiminta Vuonna 2014 vakiinnutetaan oppilaskunnat kaikkiin peruskouluihin tekemällä säädösmuutokset perusopetuslakiin. Tuetaan kouluja oppilaskuntatoiminnan järjestämisessä ja koordinoinnissa jakamalla hyvä käytäntöjä ja tukemalla järjestöjä, jotka tukevat oppilaskuntien työtä

vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä Lappeenrannassa Lokakuu v v v v 1. Nuorisovaltuustoxx 2. Lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamis- päivät (V-päivät) xxx 3. Lappeenrannan Lasten Parlamenttix 4. Suomen Lasten Parlamentti - 2 edustajaa x 5. Koulujen oppilaskunnatxxx 6. Päiväkotien ja esikoulujen VASU:tx 7. Nuorisotoimen tila-/talotoimikunnat ja kokouksetxx 8. Nuorisotoimen muut kuulemiskanavat, kyselyt ja nuorten kuuleminen -nettisivu, ym. xx Kaikille kuntalaisille olemassa olevat palvelut: Asian vireillepano(x)xxx Kuntalaisaloite(x)xxx

7 1. Nuorisovaltuusto - 27 valtuutettua, valittu vaaleilla - koulujen edustajamäärät ovat suhteutettu niiden oppilasmääriin vuotiaita - kokoontuu säännöllisesti, kerran kuussa - Lappeenrannan nuorisovaltuusto aloitti toimintansa v. 2000, valtuustokaudet ovat kaksivuotisia - nuorisotoimi hallinnoi ja ohjaa - ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin, järjestää tapahtumia, tekee ehdotuksia, aloitteita ja antaa palautetta kaupungille - nuorisovaltuuston edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus eri lautakunnissa (kasvatus- ja opetuslautakunta, nuoriso- ja liikuntalautakunta, kulttuurilautakunta, tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, Lpr:n seudun ympäristölautakunta, sosiaali- ja terveystoimikunta) sekä monissa työryhmissä - nuorisovaltuustolla on vuosittain tapaamisia kaupunginhallituksen ja nuoriso- ja liikuntalautakunnan kanssa - nuorisovaltuustolla on kummivaltuutettu jokaisesta kaupunginvaltuustoryhmästä - marraskuussa 2011 järjestetään seuraavat nuorisovaltuustovaalit, uusi nuorisovaltuusto aloittaa

8 2. Lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamispäivät (V-päivät) - nuorisotoimi kehittänyt yhdessä kasvatus- ja opetustoimen kanssa mallia, jolla kouluissa voidaan järjestää lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamistilaisuus - malli pilotoitiin Kesämäen palvelualueella huhtikuussa Lauritsalan koulussa järjestettiin tapahtuma huhtikuussa huhtikuussa 2011 tapahtuma järjestettiin Kimpisen koulussa, mukana Kimpisen yläkoulu ja Peltolan alakoulu V-päivä Lauritsalassa

9 Lappeenrannan lasten ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamispäivä, V-päivä –malli - tavoite: jokaisella koulun oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa tai ilmaista mielipiteensä hänen omaa maailmaansa koskevassa asiassa - oppilaskuntien hallitukset ovat tärkein toimija tapahtuman järjestämisessä - tekevät kaikki keskeiset päätökset - organisoi kyselyn kaikille oppilaille kysymyksistä tai asioista jotka heitä askarruttavat - valitsevat kysymykset ja esitykset jotka tuodaan tapahtumaan - oppilaskuntien hallituksia ohjaa niiden ohjaavat opettajat tai nuorisotoimen henkilökunta - nuorisotoimi kutsuu tilaisuuteen aihealueista vastaavia virkamiehiä ja päättäjiä vastaamaan kysymyksiin ja kuulemaan esityksiä - kaupunginjohtajan johdolla virkamiehet ovat olleet hyvin edustettuina tapahtumissa - tilaisuus kestää n. 2 tuntia jonka aikana käydään läpi kaikki kysymykset ja esitykset, sekä spontaanit yleisökysymykset - nuorisotoimi dokumentoi kysymykset ja annetut vastaukset - edellisen vuoden tapahtuman vastauksien ja lupausten toteutumiseen on palattu seuraavassa tapahtumassa

10 3. Lappeenrannan Lasten Parlamentti - kokoontuu ensimmäisen kerran lokakuussa mukana tällä hetkellä 12 alakoulua - oppilaskunnat valinneet edustajan ja varaedustajan - kokoontuu n. kerran kuukaudessa - keväällä maalis-huhtikuussa on lasten parlamentin yleiskokous, jossa tehdään tärkeimmät päätökset - käytettävissä omaa rahaa, jota parlamentti voi käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla - antaa alakoululaisille vaikuttamiskanavan, mutta myös viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuden kysyä ja selvittää erilaisia asioita suoraan lapsilta - tavoitteena myös edistää yhteistyötä ja virikkeitä lasten aseman kehittämiseksi sekä tuottaa materiaalia, koulutusta ja neuvontaa lasten paikalliseen demokratiakasvatukseen

11 4. Suomen Lasten Parlamentti - Lappeenrannalla edustaja ja varaedustaja, käytännössä molemmat mukana toiminnassa - perustettu , Lappeenranta ollut mukana alusta alkaen - antaa vuotiaille vaikuttamiskanavan, mutta myös viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuden kysyä ja selvittää erilaisia asioita suoraan lapsilta - tavoitteena myös edistää yhteistyötä ja virikkeitä lasten aseman kehittämiseksi sekä tuottaa materiaalia, koulutusta ja neuvontaa lasten paikalliseen demokratiakasvatukseen - kokoontuu viikoittain ympäri vuoden verkossa ja kerran vuodessa fyysiseen istuntoon - Lappeenranta valitsi hiljattain uudet edustajat seuraavalle kaudelle (Kaupunginhallitus ) - vuoden 2011 istunto on Tampereella Suomessa on tällä hetkellä yli 20 paikallista Lasten Parlamenttia

12 5. Koulujen oppilaskunnat - opiskelijoiden äänitorvi ja vaikutuskanava koulun asioihin - vireä oppilaskunta on peruslähtökohta kuulemisille - lakisääteistä lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa - peruskouluissa oppilaskuntatoiminnan järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä - perusopetuslaissa säädetään (239/2007) että kouluilla on oppilaskunnat ja määritellään niiden tehtävät - Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteena on että jokaisessa Suomen peruskoulussa ja toisen asteen oppilaitoksessa on oppilaskunnat - Lappeenrannan peruskouluissa oppilaskuntatoimintaa on kaikissa yläkouluissa ja suurimmassa osassa (87%) alakouluissa. Neljässä pienessä alakoulussa ei ole varsinaista oppilaskuntatoimintaa. (tilanne syksyllä 2010) - oppilaskuntien toiminta- ja muodostamisperiaatteet vaihtelevat - talvella 2009 järjestettiin oppilaskuntatoiminta -koulutus oppilaskuntien ohjaaville opettajille ja nuorisotyöntekijöille - jatkossa suuntana ja tavoitteena oppilaskuntien linkittäminen nuorisovaltuuston ja paikallisen lasten parlamentin kanssa

13 6. Päiväkodit ja esikoulut - varhaiskasvatuksen strategiassa 2009 – 2012 on yhtenä tavoitteena lasten osallisuuden mahdollistaminen - syksyisin laaditaan toimiyksiköissä varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (VASU), jonka tekemisen yhteydessä keskustellaan lasten kanssa ja tuodaan siihen myös lasten näkemys etenkin seuraaviin osa-alueisiin: - leikkiminen - liikkuminen - taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen - tutkiminen - kieli ja kommunikaatio - touko-kesäkuussa arvioidaan vuosisuunnitelman toteutuminen - VASU ohjaa yksiköiden toimintaa kohti parempaa lapsen näkemyksen esiin tuomista - Anne Kouvo-Suutari ja Hanna Marquis selvittivät seminaarityössään v mitä lappeenrantalaiset varhaiskasvattajat ajattelevat lasten osallisuudesta. Lappeenrannassa käytettävistä työmuodoista lasten osallisuutta edistivät parhaiten: - pienryhmätoiminta (oma-aikuinen –malli) - toimintavaihtoehtojen kuvittaminen - aktiivisen oppimisen toimintatapa (High Scope)

14 6. Päiväkodit ja esikoulut (jatkoa) - Kehkeytyvä pedagoginen projekti on valittu Lappeenrannan varhais- kasvatuksessa kehkeytyvää suunnittelua tukevaksi lasten ja aikuisten yhteisen toiminnan jär- jestämistavaksi - Pedagogisessa projektissa on kysymys eheyttävästä kokonais- opetuksellisesta tavasta muodostaa oppimisen kohteena olevista asi- oista lasten kannalta mielekkäitä ja paremmin hahmotettavissa olevia kokonaisuuksia. - Kehkeytyvyyden idea tarkoittaa, että projektia ei ole suunniteltu valmiiksi alusta loppuun, vaan suunnitelma tarkentuu matkan varrella koko ajan

15 7. Nuorisotoimen tila- ja talotoimikunnat sekä kokoukset - nuorisotiloilla perustetaan toimintakausien alussa talo/tila -toimikuntia - talotoimikuntien idea on että nuoret suunnittelevat ja toteuttavat toiminnan ohjaajien avustuksella - nuorisotilat ovat Facebookissa, jossa kaikilla on oma sivu. ”Tykkääjinä” on tiloilla käyviä nuoria - sosiaalisen median rooli tilatyössä esim. nuorten vaikuttamiskanavana voi olla tulevaisuudessa merkittävä: Voisiko talotoimikunta toimia tulevaisuudessa jollain tasolla esim. Facebookissa?

16 8. Nuorisotoimen muut vaikuttamiskanavat - eri yhteyksissä tehdään erisisältöisiä kyselyjä useita vuosittain - Nuorten kuuleminen-nettisivulle on koottu myös eri vaikuttamiskeinoja ja –kanavia - kyselyjen tuloksia seurataan ja dokumentoidaan nettisivuille - sivustoa ylläpidetään ja kehitetään jatkuvasti - tavoitteena on tehdä näkyväksi kaikki se mitä on jo olemassa, sekä lisätä sinne uusia osioita, mm. Lasten Parlamentille omat sivut - perusteilla "Nuorten Lappeenranta" -facebooksivu, jonka kautta nuori voi ottaa kantaa, heittää ideoita ja antaa palautetta - nuorisotoimi vastaa viesteihin ja ohjaa nuorten ideoita eteenpäin - nuorisovaltuusto seuraa sivua ja poimii sieltä asioita eteenpäin vietäväksi

17 Kaikkien kuntalaisten vaikuttamiskanavat, joita voivat myös lapset ja nuoret käyttää - kuntalaisaloite: - asian vireillepano: vireillepano sekä mm… - palaute kaupungille: - palautteet ja tiedustelut - suora yhteydenotto virkamiehiin ja valtuutettuihin - julkiset mielipiteenilmaisut, esim. yleisöosastokirjoitukset - asukasfoorumit

18 Mitä seuraavaksi? - Nuorisovaltuuston toiminnan kehittäminen ja profiilin nostaminen entisestään - nuorisovaltuuston tekeminen yhä näkyvämmäksi toimijaksi - eri toimialojen aktivoiminen pyytämään herkemmin lausuntoja nuorisovaltuustolta - oppilaskuntien hallitusten ja nuorisovaltuuston välisen yhteyden kehittäminen - Lasten- ja nuorten kuulemis- ja vaikuttamispäivä –mallin kehittämisen jatkaminen - tavoitteena on että mallia kokeillaan jokaisella viidellä palvelualueella, sen jälkeen tehdään arvio miten jatketaan - Lappeenrannan Lasten Parlamentin käynnistäminen ja kehittäminen