Välityömarkkinat.

Esitys aiheesta: "Välityömarkkinat."— Esityksen transkriptio:

1 Välityömarkkinat

2 TEM:n määritelmiä Välityömarkkinoilla tarjotaan työskentelymahdollisuuksia henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille (avoimet markkinat = työmarkkinat, joilla palkkauskustannuksiin ei käytetä yhteiskunnan taloudellista tukea).

3 Välityömarkkinoilla tarjotaan aktiivisen työvoima- ja sosiaalipolitiikan työmahdollisuuksien lisäksi työhön sijoittamista edistäviä ja työssä selviytymistä tukevia palveluja. Työmarkkinatoimenpiteiden (työharjoittelu ja työelämävalmennus) ja palkkatuetun työn tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää pääsyä avoimille työmarkkinoille.

4 Aktiivisen sosiaalipolitiikan (esimerkiksi kuntouttava työtoiminta ja sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta) tavoitteena on ylläpitää henkilöiden toimintakykyä ja parantaa elämänhallintaa ja näin luoda edellytyksiä siirtymiselle välityömarkkinoille tai suoraan avoimille työmarkkinoille.

5 Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteet kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle ja aktiivisen sosiaalipolitiikan sosiaali- ja terveysministeriölle.

6 Eräs määritelmä “Avoimien työmarkkinoiden ja
työttömyyden välissä olevia tuettuja palveluita, aktiiviohjelmia ja työtilaisuuksia, joiden avulla tarjotaan yksilöllisiä tarvelähtöisiä ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille”

7 Keinoja Työvoimatoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatuetun työn tulee edistää työttömän sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sitä voivat saada kunnat, yritykset ja muut yksityisen sektorin työnantajat, mm. yhdistykset, säätiöt ja kotitaloudet sekä sosiaaliset yritykset. Valtion virastolle ja laitokselle voidaan osoittaa määrärahoja työttömän palkkaamisesta aiheutuviin palkkauskustannuksiin noudattaen pääsääntöisesti palkkatuen säädöksiä. Työnhakija voi saada työvoimatoimistosta palkkatukisetelin, joka kertoo työnantajalle, että setelin haltijan palkkaamiseen voidaan myöntää palkkatukea.

8 Työolosuhteiden järjestelytuki Työolosuhteiden järjestelytuella voidaan korvata vajaakuntoisen henkilön tarvitsemia välineitä yms. tai työpaikan ulkoisiin olosuhteisiin tehtäviä muutoksia, jotka ovat välttämättömiä vajaakuntoisen työnteon kannalta. Tuella voidaan korvata myös toisen työntekijän antama apu vajaakuntoisen henkilön työssä selviytymisen parantamiseksi.

9 Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittisella avustuksella tuetaan palvelujen tuottajia, jotka toiminnallaan parantavat pitkään työttömänä olleiden työ- ja toimintakykyä sekä selvittävät työllistymisedellytyksiä. Avustusta voivat saada kunta, kuntayhtymä ja muu yhteisö tai säätiö. Avustusta voidaan myöntää myös sosiaalisen yrityksen perustamiseen ja sen toiminnan vakiinnuttamiseen sekä tukena uusosuuskunnan perustamiseen. Avustuksen myöntää työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus), jonka toimialueella hanke toteutetaan.

10 Esimerkki Espoon kaupungin työllisyyspoliittisesta ohjelmasta 2008-2010 (12.12.2007 hallitus)
Painopiste 2. Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistymisen tukeminen Espoossa nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys on alentunut 3 vuodessa 28 %. Tämä ei silti tarkoita, että suotuisaan kehitykseen tulee tuudittautua. Tehokkain ja halvin tapa ehkäistä työttömyyttä ja syrjäytymistä on panostaa nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen. Espoolaisen ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on tällä vuosituhannella lähes kaksinkertaistunut. Vuoden 2007 alussa 6,7 % espoolaisista oli muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Huolimatta siitä, että väestönkasvusta vieraskielisten osuus on lähes puolet, kaupungin palveluksessa olevien maahanmuuttajataustaisten osuus jää silti reilusti alle 3 %. Työttömistä n. 28 % on maahanmuuttajia. Painopisteen 2 linjausten mukaisesti ohjelman osapuolet panostavat mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen jo yläkouluvaiheesta lähtien, että maahanmuuttajataustaisten henkilöiden osuuden kasvattamiseen kaupungin henkilöstöstä. Lisäksi maahanmuuttajien suomenkielen opetusta tehostetaan määrätietoisesti.

11 Vuodessa pitkäaikaistyöttömien ja muiden vaikeasti työllistyvien määrä on alentunut runsaat 13 %, mikä tarkoittaa myös sitä, että jäljellejääneiden saattaminen takaisin työelämään on aina vain haasteellisempaa. Tämä edellyttääkin sekä työvoimahallinnolta että työvoiman palvelukeskukselta jatkuvaa toiminnan tehostamista, mutta samalla tuloksellisen toiminnan resurssien turvaamista. Samalla poikkihallinnollista suunnittelua on edistettävä siten, että asiakkaiden oma tukiverkko kytketään suunnitteluun mukaan. Vuonna 2008 vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien työllistymistä tuetaan erityisesti (tavoitteiden vastuutus ja toteutumisen seurantamittarit oheismateriaalissa) ·tehostamalla nuorten aktivoivaa ja kuntouttavaa sosiaalityötä lisäämällä alku- ja tilannearviointeja sekä lisäämällä kuntouttavaa työtoimintaa ·kartoittamalla kaupungin eri toimialoilla ne tehtävät, missä suomenkielentaito ei ole edellytys ·työllistämällä maahanmuuttajien rekrytointimalliin kautta kaupungin palvelukseen 45 henkilöä, ja kaksinkertaistamalla maahanmuuttajien osuus kaupungin tukityöllistetyistä ·tehostamalla työvoiman palvelukeskuksen tuloksellisuutta ja turvaamalla sen henkilöstö- ja muut resurssit nykyisellä tasolla

12 Painopiste 3: välityömarkkinoiden kehittäminen Välityömarkkinat tarjoavat vaikeasti työllistettäville toimintakykyä ylläpitävää ja työmarkkinavalmiuksia edistäviä palvelukokonaisuuksia. Palvelut muodostuvat aktiivisista sosiaali- ja työvoimapolitiikan palveluista kuten esim. kuntouttava työtoiminta ja työhönvalmennus sekä palkkatuettu työllistäminen. Vaikeasti työllistyvien määrää alennetaan yksilöllisillä ja räätälöidyillä palvelupoluilla, erityisesti työllistämiskoulutusta ja erityispalveluja kohdentamalla. Painopiste on työmuodoissa, joissa tarjotaan kokonaisvaltaista, henkilön itsensä hahmottamista lähtökohdista lähtevää ohjausta. Välityömarkkinoita kehitetään laaja-alaisesti ja pitkäjänteisesti yhteistyössä oppilaitosten, paikallisten, yritysten, kolmannen sektorin toimijoiden sekä PK-seudun kuntien kanssa siten, että nuorten ja vaikeasti työllistyvien siirtyminen avoimille työmarkkinoille mahdollistuu.

13 Työkyvyn arvioinnin ostopalvelutoimintaa tehostetaan, ja laajennetaan työelämästä syrjäytyneiden aikuisten kuntouttavaa työtoimintaa sekä työpajatoimintaa. Luodaan kysyntää ja markkinoita vajaakuntoisia, pitkäaikaistyöttömiä ja maahanmuuttajia työllistäville sosiaalisille yrityksille mm. sosiaalisten kriteerien laajentamisella julkisissa hankinnoissa sekä kartoittamalla sekä julkisen että yksityisen sektorin avustavia tehtäviä, jotka voidaan ulkoistaa sosiaaliset kriteerit täyttävien yritysten toteutettaviksi. Vuonna 2008 välityömarkkinoita edistetään erityisesti (tavoitteiden vastuutus ja toteutumisen seurantamittarit oheismateriaalissa): ·kehittämällä työpajatoiminnan toimintaa ·perustamalla välityömarkkinoiden hanketoimisto, joka ottaa vetovastuun avustavien tehtävien kartoittamisesta ja sosiaalisten kriteerien käytön laajentamisesta kaupungin hankinnoissa. ·käynnistämällä kaupungin oman toiminnan kehittämisen osana työttömien terveysneuvolahanke ·tehostamalla työttömien työkyvynarvioiden ja eläkemahdollisuuksien selvittämistä

14 15.5.2008 Cronbergin puheesta Kolmas sektori työllistäjänä- seminaarista
Järjestöt välityömarkkinoiden toimijana; kehittämishaasteet Työllisyysmäärärahojen kehitys seuraa taloudellista tilannetta. Mitä parempi työllisyystilanne, sitä vähemmän määrärahoja on käytettävissä. Työllisyysmäärärahojen käytössä seurataan erityisesti niiden vaikuttavuutta. Se on heijastunut myös järjestöille myönnettäviin tukiin. Järjestöjen työllistämismahdollisuuksia käytetään edelleen. Toisin kun julkisuudessa on väitetty, kolmannen sektorin työllistämismäärärahat eivät vähene. Kun painopistettä siirretään maltillisesti yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön, vähennys tehdään julkisen sektorin tukityöllistymisestä. Järjestöjen tulevaisuus työllistäjänä on yhteydessä välityömarkkinoiden kehittämiseen. Tulemme jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota siihen, miten palkkatuettu työ auttaa henkilön jatkotyöllistymisessä. Kolmannelle sektorille tuella palkattujen tukijakson jälkeinen työllistyminen on vähäistä. Se johtuu muun muassa siitä, ettei tuella palkanneella työnantajalla ole mahdollisuutta palkata tuella palkkaamaansa henkilöä tuen päättymisen jälkeen. Asia on tiedossa, ja siksi kolmannen sektorin merkitystä työmarkkinavalmiuksien parantamisessa ja osana työllisyyspolkua tulisi pystyä mittaamaan muulla tavoin. Pitäisi pystyä mittaamaan järjestöjen tuottama suora ja epäsuora yhteiskunnallinen hyöty, joka näkyy työttömien työnhakijoiden parempina valmiuksina ja parempana arjen hallintana.

15 Ensimmäinen askel on työllistettävän kanssa laaditut tavoitteet;
mitä osa-aluetta työllistämisjakson aikana erityisesti parannetaan, mihin halutaan muutosta. Järjestötyöllistämisestä tehdyissä selvityksissä tuli esille, että työllistyminen lisäsi henkistä hyvinvointia. Se toi uskoa omiin kykyihin ja lisäsi motivaatiota työllistyä myös jakson jälkeen. Työllä on aktivoiva vaikutus, ja aktiivista tilannetta tulisi hyödyntää. Järjestöt, joka ovat pystyneet tarjoamaan osaamistaan työnhaussa ja sosiaalista tukea ja mahdollisesti myös pienimuotoista koulutusta, ovat oikealla tiellä. Järjestöjen työllistäminen on myös paikallista kumppanuutta. Määrärahakehykset pienenevät. Se tarkoittaa myös kilpailua määrärahoista TE-keskusten alueella. Yksi kysymys on, miten järjestöt saadaan tekemään yhteistyötä työllistämisessä. Selvityksissä on ilmennyt, että kolmannen sektorin organisaatioiden työllistämispotentiaali on paikallistason toiminnassa, ja siksi on kekseistä kehittää paikallisesti eri toimijoiden eri tasoilla toimivaa kumppanuutta. Työnantajaosaamiseen kehittäminen sekä pienimuotoisen koulutuksen järjestäminen työllistetyille onnistuu paremmin laajassa hankkeessa, jossa resursseja on enemmän ja niitä voidaan käyttää tehokkaammin.

16 Polkujen räätälöinnissä avoimille työmarkkinoille järjestöjen kumppanina pitäisi toimia paikallinen työhallinto. Tässä suhteessa työhallinnon toimintatapoja on edelleen kehitettävä. Järjestöt ja käyttämättömät työvoimareservit Hallitusohjelman mukaan välityömarkkinoiden toimivuutta parannetaan, ja luodaan edellytyksiä matalan kynnyksen työllistämiselle kaikille työnhakijoille. Kolmannen sektorin tarjoamat työmahdollisuudet ovat juuri niitä matalan kynnyksen työpaikkoja, joissa työttömällä on mahdollista parantaa työmarkkinavalmiuksiaan. Yhtenä erityisenä ryhmänä voidaan mainita vajaakuntoiset eli työnhakijat, joilla jokin vamma tai sairaus haittaa merkittävästi työllistymistä ja työskentelyä. Sellaisten henkilöiden mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille on pyritty lisäämään muun muassa palkkatukijärjestelmän uudistuksilla sekä luomalla mahdollisuus sosiaalisten yritysten perustamiseen. Talousarviossa olevat määrärahat vajaakuntoisten työllistämiseen tarjoavat myös entistä paremmat käytännön mahdollisuudet työllistää. Kuluvalla hallituskaudella on tarkasteluun otettu myös ne vajaakuntoiset, jotka saavat eläkettä työkyvyttömyyden perusteella ja joilla on halukkuutta palata työelämään joko kokoaika- tai osa-aikatyöhön. Sellaisia henkilöitä on arviolta noin Selvityshenkilö Mika Vuorela on jättänyt esityksensä, miten kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osallistumista työelämään voitaisiin lisätä. Esitykset ovat jatkovalmistelussa. Erityisenä kysymyksenä on mielenterveyskuntoutujien työllistymisen tukeminen. Kolmas sektori on tulevaisuudessakin tärkeässä asemassa, kun ratkotaan työllisyyteen ja koulutukseen liittyviä ongelmia.

17 TE-keskuksen Net Effect Oy:ltä tilaama pääkaupunkiseudun välityömarkkinat -selvitystyö
Uudenmaan TE-keskus teetti selvitystyön vaihteessa. Tarkoituksena oli selvittää missä välityömarkkinoilla mennään ja kartoittaa mitä tarpeita ja odotuksia kentällä on. Selvitystyön ohella muualla Uudellamaalla vastaavaa kartoitustyötä tehtiin normaalin hankkeiden ohjaus- ja valvontatyön ohessa. Välityömarkkinat työryhmä oli selvitystyön aikana apuna ja tuloksen pohjalta haki omaa ESR-hanketta auttamaan kentän ongelmissa ja kehittämään välityömarkkinoita.

18 Oman tuotannon ESR-hanke
UusiTaito -projekti toimii ns. sateenvarjohankkeena alueen aikuisten työpajahankkeille Projekti koordinoi välityömarkkinoiden yhteistä kehittämisfoorumia Projektin koordinointirooli tärkeä myös tulevaisuuden välityömarkkinoiden toimintamallien visioinnissa Projekti tukee asiakasohjausta aikuisten työpajahankkeisiin, pääpaino pääkaupunkiseudun hankkeisiin Projekti tukee yritysyhteistyön kehittämistä yhteistyössä työvoimatoimistojen ja työvoiman palvelukeskusten kanssa