ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN

Esitys aiheesta: "ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN"— Esityksen transkriptio:

1 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
Jonna Malmberg Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET)

2 LUENNON OSA-ALUEET ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
ITSESÄÄTÖISEN OPPIMISEN TUKEMINEN ESIMERKKI SCAMO TUTKIMUSHANKKEESTA Itsesäätöisen oppimisen tukeminen käytännössä

3 LET Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) toimii Oulun yliopistossa Kasvatustieteiden tiedekunnassa. Yksikön tutkimuksen ja opetuksen tärkeimpänä sisältönä ovat oppimistutkimus ja teknologian hyödyntäminen oppimisen tukena. Tutkimusyksikön henkilökunnan asiantuntemus kohdistuu oppimisen sosiaalisiin, kognitiivisiin ja motivationaalisiin prosesseihin. Tutkimme yksilöiden ja ryhmien oppimista eri oppimisympäristöissä ja suunnittelemme teknologiaa hyödyntäviä oppimisen malleja käytäntöön.

4 TOISIN SANOEN.. Tutkimus keskittyy oppimistieteisiin LEARNING SCIENCES
Tavoitteena on ymmärtää millaista on laadukas oppiminen ja miten sitä voi tukea erilaisissa oppimisen ympäristöissä. MITKÄ OVAT HYVÄN OPPIJAN OMINAISUUKSIA?

5 ITSESÄÄTÖINEN OPPIJA Itsesäätöinen oppija on itse vastuussa omasta oppimisestaan. Itsesäätöinen oppija tunnistaa omat heikkoutensa ja vahvuutensa erilaisissa oppimisen tilanteissa. On tietoinen erilaisista oppimisen strategioista Haluaa käyttää näitä strategioita saavuttaakseen oppimistavoitteensa Osaa käyttää oppimisen strategioita tilanteen edellyttämällä tavalla Zimmermann, 2001, Winne & Perry, 2001

6 Itsesäätöinen oppiminen edellyttää..
…tietoisuus omista heikkouksista ja vahvuuksista …taitoa ja tahtoa vastata strategisesti oppimisen haasteisiin… …vaihtelee, aina oppimistilanteesta riippuen… Volet & Järvelä, 2000; Hadwin, Järvelä & Miller, 2011

7 Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä.
Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä. ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA! Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet) Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa) Mallintamalla (Strukturoitu konteksti) Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman struktuuria) (Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).

8 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
Ymmärrys tehtävästä Tavoitteen asettaminen ja oppimisen suunnittelu Strategian käyttäminen Reflektointi

9 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
Metakognitiivinen tieto tehtävästä ja itsestä suhteessa tehtävään 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998

10 Metakognitiivinen tieto tehtävästä ja itsestä
Aikaisemmat kokemukset, vaatimukset, arviointi, luonne, vaikeustaso Strategia Miten strategiaa kannattaa käyttää? Mitä strategiaa olen käyttänyt aikaisemmin? Oliko se toimiva? Itse Aikaisempi tieto Uskomukset, joita yksilöllä on omista resursseista organisoida ja toteuttaa toimintoja, jotta suoriutuisi tehtävästä toivotulla tavalla

11 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
Oppimisorientaatiot Strategian valinta 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998

12 Oppimisorientaatio ja strategian valinta
Suoritustavoite Tehtävän ulkoisista vaatimuksista selviytyminen Oppimistavoite Tähtää oppimiseen TEHTÄVÄKOHTAISET TAVOITTEET STANDARDIT ja KRIITEERIT sille, millainen on valmis tehtävä Suunnitelma, miten toimia jotta tehtävä täyttää ne standardit ja kriteerit jotka sille on asetettu (valmis tehtävä). Tarkoituksenmukaisen strategian valinta: ”Miten minun kannattaa edetä tehtävässä? ”

13 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
3. Strategian käyttäminen Oppimisen monitorointi ja kontrollointi 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998

14 Monitorointi ja kontrollointi
Oman ymmärryksen monitorointi Ymmärränkö mitä opiskelen? 2) Toimiiko käyttämäni strategia? Jos en ymmärrä Vaihdan strategiaa JOS EN VIELÄKÄÄN YMMÄRRÄ? MONITOROINTI KONTROLLOINTI

15 Kurssi onkin luultua haastavampi…
Yleensä kuitenkin pärjään näissä.. HETKONEN!!! Minunhan piti siis aloittaa TUOSTA ja VASTA SITTEN… Eli strategiani on siis ENSIN valita pääasiat ja VASTA sitten..

16 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
3. Strategian käyttäminen Oppimisen monitorointi ja kontrollointi 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998

17 Tehtävä olikin luultua haastavampi…
Minusta ei ole mihinkään.. Jos nyt kuitenkin äkkiä tästä huitaisen tämän... MITÄ MUUTA OPPILAS VOI MAHDOLLISESTI TEHDÄ TUOSSA TILANTEESSA?

18 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
3. Strategian käyttäminen 4. Arvioiminen 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998

19 ARVIOIMINEN Lapset eivät yleensä tunnista niitä syitä joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu. Lapset haluavat esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa. Sosiaalisesti taitava – ns. suosittu lapsi On tärkeää käydä konkreettisesti läpi niitä asioita joista onnistuminen tai epäonnistuminen johtuu.

20 ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN
3. Strategian käyttäminen 4. Arvioiminen 2. Tavoitteen asettaminen ja suunnittelu 1. Tehtävän ymmärrys Winne & Hadwin, 1998

21 ARVIOIMINEN a) Metakognitiivinen tieto - Itse - Tehtävä - Strategia b) Metakognitiivinen taito - Strategian tarkoituksen mukainen käyttö Uskomukset omista kyvyistä suoriutua tulevaisuudessa vastaavista tehtävistä. ITSESÄÄTELYTAITOJEN OPPIMINEN

22 ITSESÄÄTELYTAITOJEN VAHVISTAMINEN LUOKKAHUONE KONTEKSTISSA
Opittavan asian sitominen oppilaiden omaan kokemusmaailmaan. Mielekäs tehtävä Anna oppilaiden itse valita tehtävän ”vaikeustaso” Anna tukea a) Tehtävän ymmärryksen muodostamisessa b) Tehtävän eri vaiheiden ja kokonaisuuden hahmottamisessa Vertaistuki (Help seeking) Prosessin arvioiminen osaksi käytäntöjä Perry, 1998; Perry & VandeKamp, 2000

23 Sally is teaching a ninth grade English class
Sally is teaching a ninth grade English class. Her goal is for students to learn how to write various kinds of paragraphs. After showing some examples and talking with the class about the structure of a narrative paragraph, Sally asks the students to write one themselves. She writes the assignment on the chalkboard as she explains it to the class but notices that quite a number of students start talking to each other while her back is turned. As students work on the assignment, Sally circulates around the room. She re-explains the task to some students and reminds others to focus on their work. She notices that many students seem lost and that only a few students are doing a good job of following her very detailed instructions (Butler & Cartier, 2004)

24 …Itsesäätelytaitoja voidaan oppia jos pedagoginen konteksti on rakennettu siten, että se antaa oppilaille mahdollisuuden harjoitella näitä taitoja myönteisessä ja turvallisessa oppimisympäristössä…

25 Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä.
Itsesäätely on taito, joka syntyy vuorovaikutuksessa sen ympäristön kanssa, missä oppimista tapahtuu Kokemuksen ja opittujen taitojen myötä. ITSESÄÄTELYÄ VOIDAAN SIIS OPPIA JA OPETTAA! Tarkkailemalla (Oppilas havaitsee toiminnan pääpiirteet) Toistamalla (Toistaminen opitussa kontekstissa) Mallintamalla (Strukturoitu konteksti) Itsesäätöinen oppiminen (Eri konteksti – ilman struktuuria) (Zimmerman, 2001; Palincsar, 1998).

26 Millainen on itsesäätöinen oppija?
Miten sinä voisit tukea itsesäätöistä oppimista omassa opetuksessasi?

27 ScaMo - MOTIVAATIO JA ITSESÄÄTÖINEN OPPIMINEN: ANALYYSI JA INTERVENTIO OPPIMISEN TAITOJEN KEHITTÄMISESTÄ PERUSKOULUSSA Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Teoreettinen tavoite: Mitä on motivaatio itsesäätöisessä oppimisessa ja mistä motivaatio koostuu? Sovellus: Voidaanko motivaatiota ja strategista oppimista tukea yhdistämällä teknologian tarjoamia keinoja? 27 27

28 TUTKIMUKSEN KONTEKSTI
Tutkimukseen osallistui (n=19) neljännen luokan oppilasta Luonnontieteiden jakso, kesto 5 viikkoa Pedagoginen konteksti oli suunniteltu tukemaan itsesäätöistä oppimista Avoimet ongelmat Työskentelyjärjestys vapaa Oppimisympäristö Oppilaat työskentelivät gStudy oppimisympäristössä, joka tukee luetun sisällön prosessointiin tarkoitettujen strategioiden aktivoimisessa (Winne & al. 2005).

29 Kuvaus Scamon ”pedagogisesta mallista” (Pintrich, 2000)
VAIHE 1 VAIHE 2 VAIHEET 3-5 VAIHE 6 VAIHE 7 ITSE- SÄÄTELY SRL Harkinta Sitoutuminen Suunnittelu Käynnistäminen Monitorointi Kontrolli Reflektio Reagointi (OPPIMIS)- TAVOITTEET JA TOTEUTUS Kontekstin luominen - Oppimis-ympäristön mieleenpalauttaminen: gStudyn muistelu tunti - Aiheeseen tutustuminen: Aiheesta keskustelu, jutteleminen, omien kokemusten kertominen yms. > Opiskeltavan aiheen merkitykselliseksi tekeminen > Oppilaiden sitouttaminen Tietoperustan varmistaminen - Aikaisemman tiedon aktivointi: (opettajan ”johdanto”), MIELLEKARTTA siitä, mitä asioita aiheesta tietää yms. - Oppimisjakson eri vaiheiden hahmottaminen: Opettaja esittelee jakson suunnittelman > Tavoitteiden asettaminen Perustiedon hankkiminen Yksilötyöskentely aiheen tärkeimmistä teemoista - Opettajan ”alustukset” - Aiheen työstäminen kitissä strukturoidusti (kysymyksiin vastaaminen, omien kysymysten tekeminen yms.) > motivaation tukeminen > kognitiivisten strategioiden käyttö oppimisen tukena > SRL ”harjoittelu” Ymmärryksen syventäminen Yksilö- ja ryhmätyöskentelyä aiheen alateemoista - Aiheen työstäminen kitissä (yksilötyöskentely), tiedon jakaminen teemaryhmässä (ryhmä-työskentely) > SRL > tiedon jakaminen Yhteenveto ja jaettu asiantuntijuus tms. - Ryhmätöiden esitys - Miellekartan teko koko aihealueesta yms. OPPIMIS-YMPÄRISTÖ gStudy –Oma kit Muistelutunnit - Miellekartta aikaisemman tiedon pohjalta -“Taktiikkakirjastossa” suunnitelma työskentelyn etenemisestä - Kitti/kitit aiheen perusteemoista - alleviivaus, muistiinpanot, miellekartta yms. gStudy –ryhmän jaettu kit - Kittien/muistiinpanojen jakaminen - Ryhmätyöt? - Miellekartta

30

31 TAVOITTEEN ASETTAMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN
Monitorointi Kontrolli Suunnittelu Käynnistäminen TAVOITTEEN ASETTAMINEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMINEN Harkinta Reflektio Reagointi ARVIO OMASTA ONNISTUMISESTA

32 Winne et al., 2006

33 ScaMo Tietoisuus Tehtävä kohtainen tavoite Motivationaalinen tavoite
Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011

34 STRATEGINEN TUKI

35 STRATEGINEN TUKI

36 TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
Strategian valinta ja käyttö vaikuttaa oppimisen laatuun myös lapsilla Niin kognitiivsesti kuin motivationaalisestikin suotuisissa oppimistilanteissa ”hyvät ja ”heikot” oppilaat käyttävät samantyyppistä oppimisstrategiaa – Muistiinpanojen tekeminen.

37 TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
Ne oppilaat, joiden tilannesidonnainen motivaatio oli korkea, kokeilivat enemmän erilaisia strategioita opiskelunsa aikana. Motivaatio vaikutti myös siihen, millaisia strategioita oppilaat kertoivat käyttävänsä. Järvelä, Järvenoja & Malmberg, 2011

38 TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
Haastavissa oppimistilanteissa heikot oppilaat tunnistavat, että he eivät ymmärrä oppimaansa

39 TUTKIMUSTULOKSET OSOITTAVAT
Haastavissa oppimistilanteissa menestyksekkäät oppilaat valikoivat oleellisen tiedon ja luokittelevat tietoa sen ominaisuuksien perusteella

40 TEKEMÄLLÄ, OPISKELEMALLA JA SITOUTUMALLA LÖYTYVÄT
Miten sinä voit omassa työssäsi ottaa huomioon itsesäätöistä oppimista edistävät tai estävät tekijät ? TEKEMÄLLÄ, OPISKELEMALLA JA SITOUTUMALLA LÖYTYVÄT MENESTYKSEN POLUN RASTIT Miller & Meece, 1997; Wolters, 1999; Hadwin, Järvelä & Miller 2011

41 KIITOS! Kysymyksiä?