Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä –hanke

Esitys aiheesta: "Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä –hanke"— Esityksen transkriptio:

1 Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä –hanke
Teema1 A. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan peruskäsitteet ja laadunhallintajärjestelmä Täydennyskoulutus Yhdessä tekemällä –hanke

2 Teema1 A. Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan peruskäsitteet ja laadunhallintajärjestelmä
Tavoite: Osallistuja tuntee ammatillisen peruskoulutuksen laadunhallinnan peruskäsitteet ja laadunhallintajärjestelmän. Sisältö: Laadunhallinnan peruskäsitteet Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Eurooppalainen laadunhallinnan viitekehys (CQAF) Ammatillisen koulutuksen kansallinen laadunhallintajärjestelmä Ammatillisen koulutuksen kansallinen ohjaus Koulutuksen ulkopuolinen arviointi Koulutuksen järjestäjän laadunhallinta (esimerkkinä JAO) Työssäoppimisen laatu osana työpaikkojen laatutyötä Opiskelijoiden kokemuksia työssäoppimisen laadusta

3 Laadunhallinnan peruskäsitteet
Laatu Laadunhallinta Laadunvarmistus Laadun arviointi Laatukriteeri

4 Ammatillisen koulutuksen laatu
Koulutuksen laadulla tarkoitetaan koulutuksen kykyä vastata koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja asiakkaiden tarpeisiin. Ammatilliselle koulutukselle asetetut tavoitteet ? Ammatillisen koulutuksen asiakkaat ? Ammatillisen koulutuksen laatua voidaan tarkastella eri näkökulmista: koulutusorganisaatio, opiskelija ja työelämä Laadun määrittely on ammatillisen koulutuksen järjestäjien, niiden keskeisten asiakkaiden ja sidosryhmien yhteinen asia. Laatua onkin vaikea määritellä yksiselitteisesti.

5 Ammatillisen koulutuksen laatu
Laatu on erinomaisuutta. Erinomaisuuden piirteet ovat organisaation ominaisuuksia, joita voidaan yleisesti pitää erinomaisen toiminnan edellytyksinä. Nämä tunnuspiirteet sisältyvät esimerkiksi yleiseen eurooppalaiseen laadunhallinnan viitekehykseen (CFQM-malliin). Koulutuksen laadulla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka koostuu koulutuksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä.

6 Laadunhallinta Laadunhallinnalla tarkoitetaan niitä menettelytapoja, prosesseja tai järjestelmiä, joiden avulla turvataan ja kehitetään ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminnan laatua. Laadunhallinnan toimenpitein varmistetaan koulutuksen ja oppimisen tavoitteiden toteutuminen. Laadunhallinnan määritelmä kattaa laadun varmistamisen ja kehittämisen.

7 Laadunvarmistus Laadunvarmistus on osa laadunhallintaa.
Ammatillisessa koulutuksessa laadunvarmistuksen käsite liitetään laatujärjestelmä –käsitteeseen. Laatujärjestelmän avulla varmistetaan koulutuksen laatu. Ammatillisen peruskoulutuksen ammattiosaamisen näytöt ovat esimerkki ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta.

8 Laadun arviointi Laadun arviointi on toimintaa, jossa tehdään tulkinnallista analyysiä siitä, miten arvioitava kohde vastaa asetettuja laatuvaatimuksia. Ammatillisessa koulutuksessa voidaan arvioida esimerkiksi opetussuunnitelmien, ammattiosaamisen näyttöjen ja opetuksen laatua, työelämäyhteistyön tuloksellisuutta, koulutuksen kysynnän ja tarjonnan vastaavuutta tai koko organisaation toimintaa. Itsearviointi, vertaisarviointi ja ulkoinen arviointi ovat erilaisia laadun arviointimenetelmiä.

9 Laatukriteeri Laatukriteeri on laadun määrittämisen perusteeksi valittu ominaisuus. Laatukriteeriksi valitaan mitattavissa oleva ominaisuus Ammatillisessa koulutuksessa yhtenä laatukriteerinä voidaan pitää opiskelijoiden työllistymistä.

10 Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta
Eurooppalainen laadunhallinnan viitekehys (CQAF) Ammatillisen koulutuksen kansallinen laadunhallintajärjestelmä 3. Koulutuksen järjestäjän laadunhallinta 1. Ammatillisen koulutuksen kansallinen ohjaus 2. Koulutuksen ulkopuolinen arviointi

11 Eurooppalainen laadunhallinnan viitekehys (CQAF= Common Quality Assurance Framework)
Euroopan unionin neuvosto on vuonna 2004 antanut suosituksen viitekehyksen käyttöönotosta. Tarkoituksena on luoda perustaa eurooppalaiselle yhteistyölle ammatillisessa koulutuksessa. Yhteisen viitekehyksen tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita ja paikallisia koulutuksenjärjestäjiä kehittämään, seuraamaan, arvioimaan ja parantamaan koulutuksen laatujärjestelmiä ja laadunhallinnan käytäntöjä. Malli ohjaa koulutuksen järjestäjää kiinnittämään huomiota laadun kannalta tärkeisiin asioihin. Malli perustuu oppimiseen ja toiminnan systemaattiseen kehittämiseen.

12 Eurooppalainen laadunhallinnan viitekehys (CQAF= Common Quality Assurance Framework)
EU-maiden ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseen tähtäävä ohjelma Kööpenhaminen –prosessi Ammatillisen koulutuksen laadun parantaminen vetovoimaisuuden lisääminen Ammatillisessa koulutuksessa olevien liikkuvuuden lisääminen Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden Liikkuvuuden lisääminen

13 Eurooppalainen laadunvarmistusmalli
Suunnitelmia muutetaan ja toimintaa kehitetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi ja uusien asettamiseksi. Tavoitteena on oppia eri tavoin hankituista tiedoista keskustelemalla ja analysoimalla niitä yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Oppia voi myös vertaamalla omaa toimintaa hyväksi todettuihin käytäntöihin. Menetelmät Itsearviointi Ulkoinen arviointi Asiakkaiden ja sidosryhmien osallistuminen arviointiin Suunnittelu (päämäärä ja suunnitelma) Toteutus Arviointi Tarkistus (palaute ja muutos-menettelyt)) Asetetaan mitattavia, selkeitä ja tarkoituksenmukaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka koskevat toimintaperiaatteita, menettelyjä, tehtäviä ja henkilöstöresursseja sekä määritetään niiden seurantaa helpottavia indikaattoreita. Sisältää koulutustarjonnan arvioinnin sekä järjestelmä- ja yksilötason tulosten saavuttamisen arvioinnin. Arviointivaihe muodostuu tietojen keräämisestä ja käsittelystä sekä niiden pohjalta tapahtuvasta keskustelusta ja arvioinnista. Arviointituloksista on tiedotettava. Määritellään toimintatavat, joilla päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

14 Eurooppalainen laadunvarmistusmalli
Suunnittelu – toteutus – arviointi - tarkistus Asetetaan mitattavia, selkeitä ja tarkoituksenmukaisia päämääriä ja tavoitteita, jotka koskevat toimintaperiaatteita, menettelyjä, tehtäviä ja henkilöstöresursseja sekä määritetään niiden seurantaa helpottavia indikaattoreita.

15 Eurooppalainen laadunvarmistusmalli
Suunnittelu – toteutus – arviointi - tarkistus Määritellään toimintatavat, joilla päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan.

16 Eurooppalainen laadunvarmistusmalli
Suunnittelu – toteutus – arviointi – tarkistus Sisältää koulutustarjonnan arvioinnin sekä järjestelmä- ja yksilötason tulosten saavuttamisen arvioinnin. Arviointivaihe muodostuu tietojen keräämisestä ja käsittelystä sekä niiden pohjalta tapahtuvasta keskustelusta ja arvioinnista. Arviointituloksista on tiedotettava.

17 Eurooppalainen laadunvarmistusmalli
Suunnittelu – toteutus – arviointi - tarkistus ja muutosmenettelyt Suunnitelmia muutetaan ja toimintaa kehitetään tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi ja uusien asettamiseksi. Tavoitteena on oppia eri tavoin hankituista tiedoista keskustelemalla ja analysoimalla niitä yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Oppia voi myös vertaamalla omaa toimintaa hyväksi todettuihin käytäntöihin.

18 Ammatillisen koulutuksen kansallinen ohjaus
Ammatillisen koulutuksen kansallisen ohjauksen tehtävänä on asettaa ammatillista koulutusta ja sen laatua koskevia tavoitteita ja varmistaa niiden saavuttaminen. Laadunhallinnan keskeisiä ohjausvälineitä ovat toimintaa ja rahoitusta koskevien säädösten ohella Valtioneuvoston vahvistama koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (Kesu) Valtion talousarvio Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat Tutkintorakenne ja opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteet Toiminnan rahoituksen perusteet ja tuloksellisuusrahoitus Opetushenkilöstön kelpoisuusvaatimukset Opetushallinnon kehittämis- ja informaatio-ohjaus

19 Esimerkki kansallisesta ohjauksesta: Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus (2008) – tarkemmin käsitellään työelämälähtöisyys ja kumppanuus Suomessa eurooppalaista viitekehystä on sovellettu Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa (2008) Yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen mukaan koulutuksen kansallista ohjausta tulisi tarkastella suunnittelun, toteutuksen, palautteiden ja muutosmenettelyjen näkökulmista. Erinomaisuuden piirteiksi on valittu koulutuksen tuloksellisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä.

20 Laadunvarmistuksen yhteinen viitekehys (CQAF) Erinomaisuuden piirteet
Ammatillisen koulutuksen erityispiirteet, linjaukset ja painopisteet Suositukset Laadunvarmistuksen yhteinen viitekehys (CQAF) Erinomaisuuden piirteet Suunnittelu Toteutus Arviointi Palaute- ja muutosmenettelyt Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Asiakassuuntautuneisuus Johtajuus Tuloshakuisuus Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Henkilöstö voimavarana Toimivat prosessit Työelämälähtöisyys ja kumppanuus ! Yhteiskunnallinen vastuu

21 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti sekä kertoo asiakkailleen, henkilöstölleen ja keskeisille sidosryhmilleen toimintaansa ohjaavat arvot, päämäärät ja tavoitteet. Koulutuksen järjestäjä toimii tavoitteiden suuntaisesti ja käyttää monipuolisesti erilaisia arviointimenetelmiä ja –tietoja toimintansa kehittämisessä.

22 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Asiakassuuntautuneisuus Asiakassuuntautuneisuus ja työelämälähtöisyys toiminnan lähtökohtana. Keskeistä on kumppanuus ja verkostosuhteiden luominen. Erilaisten asiakasryhmien nykyisten ja tulevien tarpeiden tunnistaminen. Koulutuspalveluiden tuottaminen asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden pohjalta. Koulutuksen järjestäjä kokoaan säännöllisesti palautetta eri asiakasryhmien näkemyksistä (esim. opiskelijoiden ja työelämän tyytyväisyys), Seuraa ja ennakoi työvoimatarpeissa, valmistuneiden työllistymisessä sekä koulutuksen kysynnässä ja tarjonnassa tapahtuvia lyhyen ja pitemmän aikavälin muutoksia

23 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Tuloshakuisuus Tuloksellisella ja vaikuttavalla koulutuksella on oltava selkeät ja realistiset päämäärät ja että koko organisaatio toimii niiden suuntaisesti. Arviointi osoittaa miten toiminnalle asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten niiden suunnassa on edetty. Asiakkailla ja sidosryhmillä on oltava mahdollisuus jatkuvaan palautteenantoon toiminnasta ja tuloksista. Tiedonhallintajärjestelmien kehittäminen.

24 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Johtajuus Johto määrittelee organisaatiolle selkeän suunnan ja luo edellytykset vision suuntaiselle toiminnalle. Koulutuksen järjestäjä, sen toimintayksiköt ja henkilöstö toimivat mission, vision, arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti ja sitoutuvat jatkuvaan kehittämiseen. Johto hyödyntää toimintaympäristöstä ja omasta toiminnasta koottua palautetietoa toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä.

25 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Jatkuva oppiminen, innovointi ja parantaminen Työelämän ja opiskelijoiden muuttuviin osaamis- ja kehittämistarpeisiin vastaaminen. Erinomaisuuteen pyrittäessä seurataan muiden toimintaa ja opitaan muiden kokemuksista. Oppivan organisaation toimintakulttuuri. Avoimen ja luovuuteen kannustavan toimintakulttuurin kehittäminen ja ideoiden vaihtoa sekä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa että organisaation sisällä (esim. alakohtaiset yhteistyöelimet)

26 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Henkilöstö voimavarana Henkilöstöllä on keskeinen merkitys siinä, millä tavoin koulutuksen järjestäjä kykenee vastaamaan opiskelijoiden ja työelämän muuttuviin osaamis- ja kehittämistarpeisiin. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen on osa strategiatyötä: henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen ja kyky vastata tulevaisuuden haasteisiin. Henkilöstön osaamisen hankkinen työelämästä. Koulutuksen järjestäjä kannustaa henkilöstöä oman osaamisen kehittämiseen ja laaja-alaiseen hyödyntämiseen sekä luo puitteet tiedon ja osaamisen siirtymiselle ja henkilöstön osallistumiselle ja hyvinvoinnille.

27 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Toimivat prosessit Hyvin toimiva koulutusorganisaatio jäsentää toimintaansa prosesseina (toimintaketjuina). Toiminnan tarkastelu prosesseina auttaa koulutuksenjärjestäjää suuntaamaan huomiota asiakkaiden kannalta oleelliseen, tehostamaan toimintaansa ja selkeyttämään vastuita. Työssäoppimista voidaan myös tarkastella prosessina (osaprosessien määrittely vrt. Itsearviointi -työväline) Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että prosessien tueksi määritellään työelämän kanssa tehtävässä yhteistyössä noudatettavat periaatteet.

28 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Työelämälähtöisyys ja kumppanuus Työelämälähtöisyys ja toimivat kumppanuussuhteet ovat edellytys korkeatasoiselle ammatilliselle koulutukselle. Yhteistyökumppanit: työpaikat, yritykset, muut kumppanit, toiset oppilaitokset, kansainväliset yhteistyökumppanit. Koulutuksen järjestäjä on määritellyt elinkeino- ja muun työelämän ja muiden kumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön ja tavoitteet ja hankkii aktiivisesti uusia kumppaneita, jotka auttavat toimintaympäristön muutoshaasteisiin vastaamisessa. Koulutuksen järjestäjä kehittää työpaikalla tapahtuvaa oppimista, oppimisympäristöjä ja osaamisen osoittamismuotoja yhdessä työelämän ja muiden sidosryhmien kanssa. (jatkuu )

29 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Työelämälähtöisyys ja kumppanuus Koulutuksen järjestäjä tukee työpaikkaohjaajien toimintaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen laadun kehittämiseksi ja huolehtii yhdessä työelämän kanssa työpaikkaohjaajien kouluttamisesta. Koulutuksen järjestäjä hyödyntää laajasti esim. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimiä työelämälähtöisten koulutuspalveluiden kehittämisessä. Koulutuksen järjestäjä tukee henkilöstön työelämäosaamisen vahvistamista ja päivittämistä ja työelämäyhteyksien jatkuvaa kehittämistä. (jatkuu)

30 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Työelämälähtöisyys ja kumppanuus Koulutuksen järjestäjä kehittää pedagogisia menetelmiä ja toimintamalleja, joilla voidaan vahvistaa työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja työpaikkoja oppimisympäristöinä Koulutuksen järjestäjä järjestää ammattiosaamisen näyttöjä (ja näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksia) yhteistyössä yritysten ja muiden työpaikkojen kanssa yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että työpaikkaohjaajilla on riittävät valmiudet ja toimintamahdollisuudet työpaikalla tapahtuvan opiskelun ohjaamiseen. (jatkuu)

31 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Työelämälähtöisyys ja kumppanuus Koulutuksen järjestäjä tekee aktiivisesti yhteistyötä alueensa ja toimialojensa muiden oppilaitosten kanssa. Koulutuksen järjestäjä toimii yhteistyössä muilla sektoreilla toimivien kumppaneiden kanssa palveluiden tuottamisessa opiskelijoille ja työelämälle. Koulutuksen järjestäjä osallistuu alueensa elinkeino- ja muun työelämän kehittämiseen yhdessä muiden alueella toimivien koulutuksen järjestäjien ja muiden toimijoiden kanssa: työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointi, työelämän kehittäminen Koulutuksen järjestäjä kehittää työpaikalla tapahtuvan oppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen (sekä näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksien) toteuttamiseen liittyviä järjestelyjä ja tukimuotoja yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa arviointitulosten ja palautteen pohjalta. (jatkuu)

32 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Työelämälähtöisyys ja kumppanuus Koulutuksen järjestäjällä on arviointi- ja palautejärjestelmä, joka sisältää suunnitelman kumppanuuksien tuloksellisuuden ja koulutuksen työelämälähtöisyyden arvioinnista ja kehittämisestä. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että keskeiset sidosryhmät osallistuvat arviointien suunnitteluun ja toteutukseen. Koulutuksen järjestäjä kehittää kumppanuuksia ja tarkistaa niihin liittyviä strategisia tavoitteita tulos- ja palautetiedon sekä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten pohjalta.

33 Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus
Yhteiskunnallinen vastuu Ammatillisen koulutuksen perustehtävään kuuluu työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin vastaamisen, yksilöllisten koulutustarpeiden huomioon ottamisen ja työelämän kehittämisen ohella mm. koulutuksellisesta tasa-arvosta huolehtiminen, syrjäytymisen ehkäisy, aktiiviseen kansalaisuuteen tukeminen ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutuksesta huolehtiminen. Yhteiskunnallisen vastuun painopistealueiden määrittäminen, kestävän kehityksen periaatteiden huomioonottaminen kaikessa toiminnassa ja säädösten vastuullinen noudattaminen (esim. Huolehtii työ- ja oppimisympäristön turvallisuudesta ja terveellisyydestä omissa tiloissaan ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen aikana työpaikoilla

34 Koulutuksen ulkopuolinen arviointitoiminta
Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin tarkoituksena on turvata ammatillista koulutusta koskevan lainsäädännön tarkoitusten toteutumista ja tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Se tuottaa tietoa koulutuksen järjestäjille ja opetushallinnolle päätöksenteon tueksi. Koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus osallistua koulutuksen ulkopuoliseen arviointiin. Koulutuksen ulkopuolisen arvioinnin järjestämisestä vastaa mm. Koulutuksen arviointineuvosto (käsitellään myöhemmin)

35 Koulutuksenjärjestäjän oma laadunhallinta (Kokoa esimerkki omasta koulutuksen järjestäjästä)
Ammattiopisto toteuttaa kuntayhtymän visiota, perustehtävää ja toimintatapaa Visio: Perustehtävä: Toimintatapa:

36 Koulutuksenjärjestäjän oma laadunhallinta
Laatupolitiikka

37 Koulutuksenjärjestäjän oma laadunhallinta
Laatumittarit

38 Teema 1 A: Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan peruskäsitteet ja laadunhallintajärjestelmä
Lähteet: Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Opetushallitus. Yliopistopaino. Helsinki. Opetussuunnitelmaperusteinen laatukäsikirja. Versio 2.0 Jyväskylän ammattiopisto ( ) Räisänen, A. (toim.) Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Tiivistelmä. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja 21. Stenvall, K Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen laadunvarmistus. Taustaselvitys. Moniste 3/ Edita. Helsinki.