Tutkimuksen soveltaminen perusterveydenhuollon kehittämiseen

Esitys aiheesta: "Tutkimuksen soveltaminen perusterveydenhuollon kehittämiseen"— Esityksen transkriptio:

1 Tutkimuksen soveltaminen perusterveydenhuollon kehittämiseen
Valtiovallan (aiheuttamat) haasteet Timo Keistinen, lääkintöneuvos, dos. Sidonnaisuudet:

2 tutkimuksen soveltaminen
Mikä tutkimus? Tutkimus-evon uudistaminen 2. perusterveydenhuollon kehittämiseen Kansallinen kehittäminen: Kaste II ja Toimiva terveyskeskus 3. valtiovallan (aiheuttamat) haasteet Miten yhdistää kehittäminen ja tutkimus

3 Terveyden tutkimuksen toimialat (Suomen Akatemia)
biolääketiede eläinlääketiede farmasia hammaslääketiede hoitotiede kansanterveystiede kliiniset lääketieteet liikuntatiede ravitsemustiede työ ja ympäristölääketiede sekä edellä mainittuihin liittyvä biokemia, perinnöllisyystiede, mikrobiologia, biotekniikka, molekyylibiologia, solubiologia, biofysiikka ja bioinformatiikka.

4 Terveystieteellisen tutkimuksen alojen määrittely
Perustutkimus Kliininen tutkimus Translationaalinen tutkimus (Kansanterveystutkimus) (Terveystaloustieteellinen tutkimus) > Terveydenhuoltotutkimus EVO-tutkimusrahoituksen jakoperusteiden uudistaminen. Työryhmän raportti. STM:n selvityksiä 2006:34

5 Terveydenhuoltolaki: 61 § Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen rahoitus
Yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen myönnetään valtion rahoitusta erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille, jotka päättävät tutkimusrahoituksen osoittamisesta hankkeille. STM määrittelee yhteistyössä ERVOjen tutkimustoimikuntien kanssa yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet nelivuotiskausittain. Rahoitusta maksetaan erityisvastuualueiden tutkimustoimikunnille sosiaali- ja terveysministeriön neljäksi vuodeksi kerrallaan tekemän päätöksen mukaisesti. Ministeriön päätös perustuu tutkimustoiminnan painoalueiden ja tavoitteiden toteutumiseen sekä tutkimuksen laatuun, määrään ja tuloksellisuuteen edellisellä nelivuotiskaudella.

6 Terveydenhuoltolaki: HE:n yleisperustelut
Yleisperustelut: todetaan tutkimusevon tason absoluuttinen lasku ja monet selvitykset VTV 108/2005: kritisoi ohjauksen vähäisyyttä tai puuttumista kokonaan, rahankäytön läpinäkyvyyden ja yhtenäisen tutkimusstrategian puuttumista. Pisteytyksestä ei haluttu luopua, mutta ”eri alojen tutkimus asettuu täysin eri asemaan riippuen siitä, minkälaiset pisteet alan parhaissa lehdissä julkaista tutkimus tuottaa”. STM selvityksiä 2006:34: kansallinen neuvottelukunta, tulossopimukset, uudet tuloksellisuusmittarit ja 1/3 tutkimustoiminnan edellytysten ylläpitoon

7 HE:n yksityiskohtaiset perustelut
Tavoite: suuntaaminen ja läpinäkyvyys Painoalueiden valmistelussa otetaan huomioon ervojen erilaiset painotukset Jakoperuste määritellään nelivuotiskaudeksi; absoluuttinen summa / v riippuu valtion TA:sta Tutkimustoimikunnassa tulee olla monitieteinen edustus alueen toimintayksiköistä Evo-rahoitusta voi saada vakiintunut ja korkeatasoinen terveydenhuollon toimintayksikkö, jossa myös lääkärikoulutusta ja jonka toiminnalla on valtakunnallista merkitystä terveyspalvelujärjestelmän kannalta Tutkimustoimikunta voi jakaa rahaa myös tavoitteiden ja painoalueiden ulkopuolisiin tutkimushankkeisiin

8 Valtion tutkimus- ja kehittämisrahoitus vuosina 2011 ja 2012
Hallinnonala / organisaatio T&k-rahoitus Milj.€ / 2011 Milj.€ / 2012 Muutos / Milj. € Muutos / Nim. % Muutos / Reaal. % KAIKKI HALLINNONALATYHTEENSÄ 2 065,0 2 010,1 -54,9 -2,7 -5,3 Sosiaali- ja terveysministeriö 142,9 131,4 -11,5 -8,0 -10,5    Tutkimuslaitokset 64,6 57,5 -7,1 -11,0 -13,4    Yliopistolliset keskussairaalat 40,0 36,0 -4,0 -10,0 -12,5    Muu 38,2 37,9 -0,4 -1,0 -3,7 Lähde: Tutkimus- ja kehittämisrahoitus valtion talousarviossa 2012, Tilastokeskus

9 Valmistelun asiakokonaisuudet
Rahoitettavan tutkimuksen tavoitteet ja painoalueet HE perustelut tutkimustoimikuntien kuuleminen substanssikysymykset Jakamisen muut perusteet ja menettelyt tavoitteiden ja painoalueiden toteutuminen laatu, määrä, tuloksellisuus ja tietojenantovelvollisuus vos-säädösten mukaisuus (miten todennetaan) palveluntuottajuus; tutkimustoimikuntien toiminta Arviointiryhmän asettaminen, kokoonpano ja tehtävät asiantuntemus; synkronointi nelivuotiskauteen vastuu asetuksen toimeenpanosta

10 Valmistelun toteutus ja aikataulu
Asetusluonnos nelivuotiskaudeksi valmistellaan keväällä 2012 Neuvottelu tutkimusjohtajien ja tutkimustoimikuntien kanssa Painoalueet ja tavoitteet lausunnolle toukokuussa pyritään arvioimaan vaikutukset hakemuksiin ja ervojen tutkimusstrategioihin kesällä-syksyllä 2012 Asetusluonnos lausunnolle Uusi asetus tulisi voimaan syksyllä 2012

11 Lausuntokierros: Tutkimuksen evo-rahoituksen tavoitteena
1. edistää yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen suorittamista terveydenhuollon palvelujärjestelmässä 2. edistää terveydenhuollon laatua ja potilasturvallisuutta 3. tuottaa tietoa palvelujärjestelmän kehittämiseksi

12 Lausuntokierros: Ehdotetut yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet nelivuotiskaudella 1. Suurten kansansairauksien syntymekanismien, diagnostiikan ja hoidon perustavaa laatua oleva kliininen ja translationaalinen tutkimus 2. Yksilöllistetyn lääketieteen käyttöönottoon ja biopankkitoimintaan liittyvä tutkimus 3. Väestökohorttien kliinis-epidemiologiset seurantatutkimukset 4. Terveyden edistämisen, väestön neuvonnan ja terveyserojen kaventamisen vaikuttavuustutkimus

13 Lausuntokierros: Ehdotetut yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen painoalueet nelivuotiskaudella 5. Terveydenhuollon palvelujärjestelmän ja menetelmien tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen, toimintakäytäntöjen muuttamiseen ja osaamisen johtamiseen liittyvä tutkimus 6. Potilaan ja asiakkaan oikeuksien ja valinnanvapauden toteutumiseen interventio- ja vaikuttavuustutkimus 7. Alueella toteutettaviin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyvä yliopistotasoinen terveydenhuoltotutkimus 8. Tutkimuksen katvealueet, esimerkiksi erityisen vaikeasti hoidettavat tai harvinaiset terveysongelmat

14 Kaste

15 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2)
Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 §). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

16 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan?
Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle lasten turvattomuus mielenterveys- ja päihdeongelmat Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, saatavuudessa ja laadussa puutteita perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimivuudessa parannettavaa tietoperusta ja sähköinen tiedonhallinta kaipaa vahvistamista henkilöstön pysyvyydessä ja riittävyydessä on parannettavaa

17 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

18 IV) Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM ja Markku Pekurinen, THL Kehitetään uusia asiakaslähtöisiä, kustannusvaikuttavia hoito-, kuntoutus- ja palvelukokonaisuuksia. Otetaan käyttöön etäpalvelumalleja palvelujen saatavuuden varmistamiseksi (esim. pyörillä kulkevat palvelut, etäkonsultaatio ja nettipohjaiset palvelut) Tehostetaan kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä pitkäaikaissairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

19 V) Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi Eija Koivuranta, STM ja Päivi Hämäläinen, THL Palvelujen johtamisessa, kehittämisessä, valvonnassa ja tutkimisessa lisätään ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja palvelujen toimivuutta koskevan tiedon hyödyntämistä. Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien toimivuutta. Vahvistetaan sähköistä asiointia.

20 VI) Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Eija Koivuranta, STM ja Marjukka Laine, TTL Vahvistetaan palvelurakenteen muutosjohtamista. Henkilöstö mukaan toimintaprosessien parantamiseen. Tuetaan eri työkykyisiä osallistumaan työhön. Lisätään henkilöstön työhyvinvointia lisääviä toimia työpaikoilla Kehitetään henkilöstön suunnittelun, mitoituksen ja seurannan työkaluja henkilöstövoimavarojen hallintaan.

21 Seurannalla ja arvioinnilla voidaan tarkistaa ohjelman suuntaa
Kaste-ohjelmalle on valittu yhteiskunnalliset vaikuttavuusindikaattorit ja prosessi-indikaattorit Luodaan seurantajärjestelmä osaohjelmille ja niiden toimenpiteille Ulkoinen arviointi aloitetaan vuoden 2013 aikana Valvonta vahvistaa ohjelmaa Kaste-ohjelmassa valvonnan painopisteiksi on valittu: sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteiden kehittyminen peruspalvelujen saatavuus ympärivuorokautinen hoito, hoiva ja asumispalvelut Viestintä on oltava ennakoivaa ja vuorovaikutteista valtakunnallinen ja alueelliset viestintäsuunnitelmat

22 Toimeenpanosuunnitelma ja hankerahoitusopas
Valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vahvistetaan syyskuussa, siinä määritellään: Kuka tekee, mitä tekee ja milloin tekee? Eri toimijoiden välinen työnjako ja yhteistyö Eri hankerahoittajien yhteistyö Alueellisissa suunnitelmissa kuvataan mm.: alueen väestörakennetta sekä erityispiirteitä hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. alueen kehittämistoiminnan linjaukset ja toimenpiteet alueelliset suunnitelmat (5 kpl) liitetään osaksi valtakunnallista suunnitelmaa Hankerahoitusopas valmistellaan kesällä

23 Toimiva terveyskeskus jatkuu osana Kaste-ohjelmaa
Hallitusohjelman painotuksia, mm Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö Palvelujen laatu, saatavuus ja vaikuttavuus Pitkäaikaissairaiden hoito Henkilöstön työhyvinvointi ja saatavuus Suun terveydenhuolto Kuntoutus

24 Miten yhdistää kehittäminen ja tutkimus?
Erilliset rahoituskanavat Kaste-valtionavustusta ei saa käyttää tutkimukseen Tutkimus-evo tarkoitettu vain tutkimukseen Tutkijat eivät löydä kehittämishankkeita Kehittämishankkeet tuottavat haasteellista, osin kaoottista tutkimusaineistoa Tutkijoiden mukana olo jo Kaste-hankkeiden suunnittelussa Kirsi Ruuhonen