SAK Työympäristöseminaari Kiljava

Esitys aiheesta: "SAK Työympäristöseminaari Kiljava"— Esityksen transkriptio:

1 SAK Työympäristöseminaari 21-22.10.2006 Kiljava
Työsuojelun yhteistoiminnan kehityksestä ja kehittämisestä Pohdintoja tutkimuksen pohjalta SAK Työympäristöseminaari Kiljava Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

2 Työhyvinvoinnin, turvallisuuden ja tuloksellisuuden tasot
työyhteisön tai -organisaation rakenteellinen, prosessuaalinen ja toiminnallinen tila yksilölliset kokemukset, henkilöstöseuraamukset ja aikaansaannokset päävaikutussuunta edellisestä jälkimmäiseen Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

3 Työsuojelu ja organisaation politiikat
YLEINEN TOIMINTAPOLITIIKKA Missio, visio, arvot ja strategiat: henkilöstön, työtilojen, koneiden, laitteiden, raaka-aineiden, energian ja tiedon yleinen käyttötapa Henkilöstö politiikka (esim) henkilöstön hankinta työolosuhteet henkilöstön kehittäminen työsuhdeturva Kehittämis-politiikka (esim) organisaatio, työyhteisöt tuotteet, palvelut teknologia, työnhallinta prosessit, toiminta Riskienhallinta-politiikka (esim) henkilöstöriskit omaisuusriskit tietoriskit taloudelliset riskit Työsuojelu / työhyvinvointitoiminta / tyky-toiminta työsuojelun johtaminen työturvallisuus, työkyky ja työssä jaksaminen, työhyvinvointi työsuojelun yhteistoiminta ja työterveyshuolto Juhani Tarkkonen Innosafe © 2006

4 TYÖOLOSUHTEIDEN SYNNYN JA SEURAAMUSTEN VÄLINEN SUHDE
SEURAAMUKSET Tuloksellisuus ja työhyvinvointi Työperäiset sairaudet ja työtapaturmat Työkyky, työssä jaksaminen ja eläköityvyys Työmotivaatio ja lähtövaihtuvuus Oikeudenmukaisuuden kokemukset MEKANISMIT Toimintajärjestelmät sekä niiden sisäiset tasapaino- tai ristiriitatilat Työyhteisöjen sosiaalinen toimivuus ja ilmapiiri Vaara-, altiste- ja kuormitustekijät Voimavara-, viihtyvyys- ja kannustetekijät Työn- ja muutoksenhallinta Yleinen toimintapolitiikka (toiminta-ajatus, liikeidea, tavoitteet, organisaatio, strategia) Henkilöstö- , kehittämis- ja riskienhallintapolitiikka Johtamisjärjestelmän perustoimintatapa Organisaatio- ja työsuojelukulttuuri RAKENNE Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

5 Organisaatiokohtaisen työsuojelun käsitteen muutos Suomessa (Tarkkonen 1998)
Ajankohta Tyypillinen tai uusi käsite Työväensuojelu Työväestö politisoi työolosuhteet, sosiaalipoliittinen käsite Työturvallisuustoiminta Safety First ja suurten vientiyritysten aloitteellisuus 1970-luku Työsuojelu Yhteistoiminta ja viranomaistoiminta uudistuvat 1980-luku Henkinen työsuojelu Koulutettu keskiluokka politisoi työolosuhteet 1980-luvun loppu Työyhteisön kehittäminen Kehittämisstrategioiden alku 1990-luvun alku Työkykyä ylläpitävä toiminta Kehittämisstrateginen laajennus 2000-luvun alku (ennuste) Kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin kehittäminen Johto uudistaa johtamisymmärryksensä ja -käytäntönsä

6 Työhyvinvointi- ja tuloksellisuustoiminta osana kokonaiskehittämistä
Organisaation ja sen lähityöyhteisöjen, työn ja työnhallinnan, yksilöllisen käyttäytymisen, sekä fyysisen työympäristön kehittäminen Juhani Tarkkonen Innosafe © 2006

7 ORGANISAATIOKOHTAINEN TYÖHYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ (Tarkkonen 1998)
Työturvallisuuslaki Valtioneuvoston päätökset Työaika- ja -sopimus-säädökset Johto ja muu työorganisaatio varsinainen työsuojeluorganisaatio Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan tösuojeluyhteis-toiminnasta Työterveyshuoltolaki Työterveyshuoltoa ohjaavat muut säädökset Työsuojelun yhteistoiminta-järjestelmä sisäinen asiantuntija-organisaatio Työterveyshuolto ulkoinen, neutraali asiantuntija-organisaatio Juhani Tarkkonen Innosafe © 2006

8 Työhyvinvointijärjestelmän perusulottuvuudet
Valtaulottuvuus johtamisaktiivisuus osallistuminen tuloksellisuuden mittaus Suunnittelu-ulottuvuus suunnitelmallisuus järjestelmällisyys prosessinomaisuus Keinoulottuvuus - ennakoivuus korjaavuus henkilöstön kehittäminen tiedottaminen tietojärjestelmät STRATEGINEN SYKLI Se aika, jolloin jonkin ulottuvuuden sisällä tapahtuu olennainen muutos Juhani Tarkkonen Innosafe © 2006

9 Työhyvinvointijärjestelmän rakenne (I)
1 pystysuuntainen eli valtaulottuvuus työhyvinvoinnin johtamisen laatu henkilöstön osallistumisen ja vaikuttamisen laatu työhyvinvoinnin tuloksellisuuden mittaamisen laatu 2 pitkittäissuuntainen eli suunnittelu-ulottuvuus työhyvinvoinnin ohjelmallisuus ja suunnitelmallisuus työhyvinvoinnin järjestelmällisyys ja kattavuus työhyvinvoinnin prosessinomaisuus Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

10 Työhyvinvointijärjestelmän rakenne (II)
3 poikittais- tai leveyssuuntainen eli keinoulottuvuus ennakoivat keinot, menettelytavat ja järjestelmät korjaavat keinot, menettelytavat ja järjestelmät välilliset keinot, menettelytavat ja järjestelmät 4 diagonaalinen eli sosiaalisten suhteiden ulottuvuus työhyvinvointiin asiayhteydessä olevien yhteistoimintasuhteiden tiheys ja laatu Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

11 Työpaikan sisäiset politiikat ja niiden perustarkoitukset
Henkilöstöpolitiikka henkilöstövoimavarojen hankinta, käyttö ja lisääminen Kehittämispolitiikka uudistaminen, hallittu muutos Riskienhallintapolitiikka menetysten estäminen Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

12 Politiikka-alueiden muutos ja aktivoituminen
Yhdentyvä tuloksellisuus- ja työhyvinvointipolitiikka (sisäisesti ja keskenään johdonmukaiset ja yhdensuuntaiset politiikan lohkot, kokonaisvaltainen tuloksellisuuden ja henkilöstövoimavarojen arviointi) Tulevaisuus Kokonaisvaltaisuus (henkilöstövoima-varojen suojelu, ylläpito ja kokonaisvaltainen kehittäminen) 2000-luvun alku Henkilöstöpolitiikka (henkilöstötaloudellinen laskenta ja raportointi, yksilö- ja virkistyskeskeinen tyky Kehittämispolitiikka (työsuojelun laatujärjestelmät, kehittämissuuntautunut tyky) Laajentuvuus (henkilöstövoima-varojen suojelu, ylläpito ja kehittäminen 1990-luvun alku Riskienhallintapolitiikka (työturvallisuuskeskeisyys, normipainotteinen työsuojelu) Rajoittuneisuus (henkilöstövoima-varojen suojelu, menetysten estäminen Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

13 Työhyvinvoinnin kohteellistamistapojen muutos
Työhyvinvointijärjestelmän ja työsuojelun kokonaiskehittäminen tietoisen rakennemallin pohjalta Organisaatiokulttuuri ja organisaation sisäiset politiikat työhyvinvoinnin mahdollisuuksina ja rajoina Työorganisaation systeemisyys (moniulotteisuus, käsitteellisyys) Yksilön lähialueen systeemisyys (alkava moniulotteisuus) Työturvallisuus, työkyky ja työhyvinvointi systeemisinä suhteina Työkyky yksilöllisenä aktiivisuutena sekä lääketieteellisesti määriteltynä terveytenä Työympäristön yksiulotteisuus (staattisuus, käytännönläheisyys) Psykososiaalinen työympäristö rinnasteisena fyysiselle työympäristölle Fyysinen työympäristö Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

14 Työhyvinvoinnin kohdealueen ja -strategioiden muutos
Työhyvinvointiin laajentumisen, kokonaisvaltaisen kehittämisen ja johtamisaktiivisuuden vaihe (kokonaisvaltaisuus) Organisaation kokonaiskehittäminen ja –johtaminen Organisaation tärkeiden osajärjestelmien erilliskehittäminen ja johtaminen alkavat Psykososiaaliseen työympäristöön, työkykyyn ja työssä jaksamiseen laajentumisen vaihe (laajentuvuus) Työyhteisö- ja kehittämispainotteisten menettelytapojen kehitys alkaa Yksilökeskeisten menettelytapojen kehitys alkaa Työturvallisuuden ja fyysisen työympäristön vaihe (rajoittuneisuus) Ennakoivien menettelytapojen kehitys alkaa Korjaavien menettelytapojen kehitys alkaa Yksittäisongelmiin reagointi Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

15 Työhyvinvointijärjestelmän sisäisen vuorovaikutuksen yleiset muodot
Yhteistoiminnan kohdealueen laajuus laaja Synerginen (monipuolista vuorovaikutusta ja oppimista, prosessinomaisuutta) Epäsymmetrinen (näennäisyhteistoimintaa, voimavarojen tuhlausta) passiivinen Johtamisen aktiivisuus aktiivinen Symmetrinen (täydentävää työnjakoa sovitulla alueella) Ristiriitainen (väärinymmärryksiä, kamppailuja, ristiriitoja, dysfunktionaalisuutta) suppea Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

16 Yhteistoiminnan kohdealueen laajuus
Organisaatiotyyppejä työhyvinvoinnin ja sen yhteistoiminnan asiayhteydessä Yhteistoiminnan kohdealueen laajuus laaja Kokonaisjohdettu ja uusiutuva (monipuolista vuorovaikutusta, oppimista ja kehitystä, kattavuutta) Passiivinen ja koordinoimaton (näennäistoimintaa, yksinäistä aktiivisuutta) passiivinen Johtamisen aktiivisuus aktiivinen Osittaisjohdettu ja aktiivinen (kehitystä ja täydentävää työnjakoa osa-alueilla, järjestelmällisyyttä, yhteisöllistä aktiivisuutta) Jähmettynyt ja defensiivinen (kehitysongelmia, ristiriitoja, patologioita, henkistä väkivaltaa) suppea Juhani Tarkkonen © Innosafe 2006

17 Työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön typologia
Yhteistoiminnallisuus työpaikalla Kehittäjä (sisäinen konsultti, lähityöyhteisöjen ja työn kehittäjä, arvioija) Neuvonantaja (ylimmän johdon neuvonantaja ja keskustelukumppani, strategisen johtamisen kehittäjä, arvioija) Todellinen Markkinoija (tiedottaja, kouluttaja ja opastaja, kuuntelija ja ”terapeutti”, kiertäjä, organisaattori) Katselmoija (laatujärjestelmän auditoija, sisäinen tarkastaja, kiertäjä, organisaattori) Lisääntyvä Avustaja (hallinnollisten rutiinien hoitaja, varusteiden hankkija, jakelija ja ylläpitäjä) Edunvalvoja (sisäinen tarkastaja, valvoja, kiertäjä, reagoija ja korjaaja, portinvartija) Vähäinen Ristiriitojen kohtaaminen Välttäminen tai lieventäminen Vastaanottaminen ja tuottaminen Juhani Tarkkonen © 2006

18 Eettiset peruskysymykset
Keskitynkö ainoastaan eteen tulevien yksittäisongelmien ratkaisemiseen ja jätänkö vaikuttamatta työolosuhteiden ja työolosuhdeseuraamusten työorganisaatiokohtaisiin perussyihin? Käytänkö tehtävääni ja osaamistani myös työorganisaatiokohtaisten perussyiden muuttamiseen? Juhani Tarkkonen Innosafe © 2006

19 Työsuojelun yhteistoiminnan yleiset kehittämistarpeet
työorganisaation kokonaiskehittäminen tietoisen järjestelmämallin pohjalta työyhteisön ja –organisaation rakenteellisten, prosessuaalisten ja toiminnallisten ilmiöiden ymmärryksen parantaminen työsuojelun perus- ja täydennyskoulutuksen sisällön uudistaminen eräiltä osin johtajien ja esimiesten kanssa tapahtuvan rakentavan vuorovaikutuksen lisääminen yhteisten teemakeskustelujen ja arviointien avulla eettisten periaatteiden ja ohjeiden laatiminen Juhani Tarkkonen Innosafe © 2006