Kestävän talouden transition yhteiskunnalliset haasteet ja ratkaisut

Esitys aiheesta: "Kestävän talouden transition yhteiskunnalliset haasteet ja ratkaisut"— Esityksen transkriptio:

1 Kestävän talouden transition yhteiskunnalliset haasteet ja ratkaisut
Luonnonvarahankkeiden vaikutusten arviointi - kohti yhteistoiminnallista seurantaa? Kestävän talouden transition yhteiskunnalliset haasteet ja ratkaisut Itä-Suomen yliopiston Ympäristö & Yhteiskunta tutkimuspäivä , Joensuu Prof. Ismo Pölönen

2 Teema ja esityksen rakenne
Yhteistoiminnallisen seurannan (nykyinen ja mahdollinen) rooli luonnonvarahankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä Core-hankkeen esittely YVA:n ja seurannan paikantaminen Seurannan funktiot YVA-teoriassa Seuranta YVA-lainsäädännössä ja -käytännössä Seurannan kehittämistarpeet

3 CORE -hanke Collaborative remedies to fragmented societies – facilitating the collaborative turn in enviromental decision-making (CORE) Yhteistoiminnallisia ratkaisuja sirpaloituvien yhteiskuntien ongelmiin – käänne yhteishallintaan ympäristöpäätöksenteossa Rahoittaja: Strategisen tutkimuksen neuvosto / Suomen Akatemia, Ohjelma “Muuttuva yhteiskunta ja aktiivinen kansalaisuus, 4,1 M€ Kesto 4 vuotta –

4 COREn tavoitteet CORE tutkii ja kehittää julkisen vallan, kansalaisten ja yritysten välistä yhteistoimintaa ympäristösuunnittelussa ja –päätöksenteossa. Hankkeessa tuotetaan konkreettisia yhteistoiminnallisen hallinnan malleja, joilla yhteiskunnan monenlaiset toimijat voidaan saada laajasti mukaan luomaan yhdessä tehokkaita ja laajasti hyväksyttyjä ratkaisuja mutkikkaisiin ympäristön ja luonnonvarojen käytön ongelmiin. Haasteisiin vastaaminen edellyttää siirtymää osallistumisesta yhteiseen ongelmanratkaisuun (from ”participation to partnership”)

5 Vaikutusten arviointien muodot ympäristölainsäädännössä
Arviointivelvollisuuden muoto Säädösperusta Ympäristövaikutusten arviointimenettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (ml. vaikutusten arviointi kaavoitusmenettelyssä) Laki suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arvioinnista Maankäyttö- ja rakennuslaki Natura-arviointi Luonnonsuojelulaki Lupa- ja sitä vastaavien menettelyihin sisältyvät ympäristövaikutusten arvioinnit Ympäristönsuojelulaki Vesilaki Maa-aineslaki Kaivoslaki Maantielaki Ratalaki Geenitekniikkalaki Kemikaalilaki Hankkeista ja suunnitelmista/ohjelmista vastaavien yleiseen selvilläolovelvollisuuteen perustuva vaikutusten tunnistaminen Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä jätelaki, geenitekniikkalaki, kemikaalilaki, laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista.

6 Ympäristövaikutusten päävaiheet YVA-teoriassa
 1. Seulonta (screening): Ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen systemaattinen selvittäminen ja menettelyn soveltamisesta päättäminen. 2. Rajausvaihe (scoping): Vaikutusten arvioinnin toteutuksen suunnittelu. 3. Vaikutusten arviointi sekä haittojen ehkäisy-, lieventämis- ja korvaamiskeinojen määritys: 4. Dokumentaatio (ympäristövaikutusten arviointiselostus, EIA report). 5. Arviointiselostuksen tarkistus (Review of the EIA report). 6. YVA:n huomioon ottaminen päätöksenteossa. 7. Seuranta (follow-up). Vaikutusten sekä haittojen lieventämistoimien toimivuuden ja muutostarpeiden selvittäminen hankkeen toteutusvaiheessa.

7 Seurannan funktiot YVA:n hyödyntäminen hankkeen ympäristövaikutusten hallinnassa koko sen elinkaaren aikana. Kontrolloiva funktio Seurannan avulla mahdollista tarkistaa, ovatko arviointiselostuksessa esitetyt arviot osuneet kohdalleen ja ovatko vaikutukset pysyneet päätöksessä asetetuissa rajoissa.

8 Seurannan funktiot Oppimisfunktio
Seurannan avulla voidaan tunnistaa arviointimenetelmien kehittämistarpeita ja edistää pidemmällä aikavälillä arviointien laatua. Demokraattinen funktio Kun seurantatulokset julkaistaan ja niistä tiedotetaan, myös YVA:n osapuolet saavat tietoa hankkeen tosiasiallisista vaikutuksista. Tämä lisää prosessin läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä vahvistaa luottamusta YVA-järjestelmään kokonaisuutena. Seurannan demokraattista funktiota voidaan vahvistaa sisällyttämällä siihen osallistumismenettelyitä.

9 Seuranta nykylainsäädännössä ja -käytännössä
YVA-lainsäädäntö ei sisällä seurantavelvoitteita. YVA-selostusvaiheessa seurantaan liittyvät vaatimukset ovat YVA-direktiivissä ja YVA-laissa hyvin joustavat. YVA-selostuksen sisältöä määrittävässä YVAA 4.1 §:n 7 kohdassa hankkeesta vastaavalta edellytetään vain tapauksen mukaan tehtävää ehdotusta mahdollisista merkittäviin vaikutuksiin liittyvistä seurantajärjestelyistä. => YVA-lainsäädäntö ei tarjoa systemaattista raamia korkeatasoisen seurantasuunnitelman tekemiselle YVA-vaiheessa.

10 Seuranta nykylainsäädännössä ja -käytännössä
Suomen lainsäädännössä seuranta toteutuu ennen kaikkea lupamenettelyissä asetettavien tarkkailumääräysten kautta. Nämä eivät tyypillisesti kata kaikkia YVAL:n ympäristövaikutus-käsitteen piiriin kuuluvia elementtejä (kuten ympäristölupamenettelyssä päästöistä riippumattomia vaikutuksia). Kaikissa lupamenettelyissä ei ole seurantavaatimuksia. Lupaehtoihin (tarkkailumääräyksiin) perustuvat seurantatiedot ovat julkisia, mutta niihin ei liity julkista raportointia eikä tiedottamisvelvollisuuksia, kuulemisia tai muita osallistumisen muotoja. => Seurannan demokraattinen funktio ei siten tässä mielessä toteudu YVA-oikeudessa eikä vakiintuneita toimintamalleja ole käytössä tältä osin myöskään käytännössä.

11 Päätelmiä & pohdintoja
YVA:n tavoitteiden näkökulmasta systemaattinen ja osallistava seuranta heikoiten kehittynyt elementti lainsäädännössä ja -käytännössä. Tarve osallistavan / yhteistoiminnallisen seurannan kehittämiselle: Yleistajuiset yhteenvedot sisältävien seurantaraporttien julkaiseminen Vaikutusalueen toimijoille mahdollisuudet osallistua tarpeen mukaan seurantatiedon tuottamiseen Esim. kyselyt vaikutuksista toiminnan alettua, työpajat, yleisötilaisuudet, osallistuminen näytteiden ottamiseen

12 Yhteistoiminnallisen seuranta, pros & cons
Yhteistoiminnallisen seurannan hyödyt Laaja-alaisempi tietopohja mukautuvaa hallintaa varten (lupaviranomaisen & hankkeesta vastaavan toimet) Luottamus 1) hankkeen ympäristövaikutusten hallintaan sekä 2) järjestelmään kokonaisuutena => SLO (sosiaalinen toimilupa) Haasteena kustannukset Ei kuitenkaan aiheuta viiveitä hankkeen toteuttamiseen (vrt. ennakolliset kuulemismenettelyt) Säästöjä kuulemisvaiheiden integroinnilla ennakollisessa vaiheessa? (nykytilanteessa pääsääntöisesti vähintään kolme ennakollista, eriaikaista kuulemista ennen lupapäätöksentekoa).

13 EIA Law in Transition: www.uef.fi/web/yva/home CORE:
Lisätietoja: EIA Law in Transition: CORE: UEF Suomen Akatemia Esityksen nimi / Tekijä 13