Kielellisen kehityksen erityisvaikeus SLI

Esitys aiheesta: "Kielellisen kehityksen erityisvaikeus SLI"— Esityksen transkriptio:

1 Kielellisen kehityksen erityisvaikeus SLI
Lapsen puheen- ja kielenkehitys voi viivästyä eri syiden vuoksi; kehitys on yksilöllistä https: // (löytyy linkeistä: video kielellinen erityisvaikeus) Varhaisen kielenkehityksen erityisvaikeus SLI = specific language impairment (aiemmin käytössä Dysfasia) -> vaikea-asteinen puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus vähintään 3 -vuotiaalla lapsella Puheen tai kielenkehitys viivästyy noin 15-20%:lla lapsista (hermoverkostojen toiminnan kypsymisviive, myös samanlaisia tekijöitä kuin eriyisvaikeudessa); yksittäisiä äännevirheitä todettu jopa joka kolmannella lapsella -> yleisesti arvioidaan valtaosan saavuttavan viimeistään 4 vuoden ikään mennessä ikätasoiset taidot, eikä tarvitse kehityksen seurannan lisäksi muita toimenpiteitä (puhutaan hyvälaatuisesta kehitysviiveestä) -> Yleisimmin taustalla kehitysviive tai puheen tai kielenkehityksen erityisvaikeus (n. 7% lapsista, mutta arvioitu olevan yleisempää) Kyseessä on neurobiologinen häiriö, jonka tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta perinnöllisyys näyttää olevan merkittävä osatekijä (esiintyvyys vaihtelee); oletetaan johtuvan raskauden, synnytyksen tai vastasyntyneisyyskauden aikana aiheutuneesta komplikaatiosta (harvemmin syynä), keskushermoston toimintahäiriö (keskushermoston hermoverkkotoimintojen puutteellisuus)

2 Kielellisen kehityksen erityisvaikeus SLI
Kielen kehitystä viivästyttäviä tekijöitä: kuulovamma, kehitysvammaisuus, tarkkaavuushäiriö (ADHD), CP-vamma tai muu neurologinen vamma tai sairaus, kontaktihäiriö (autismi), puhe-elimistön toimintaan vaikuttavat rakenteelliset poikkeavuudet (lyhyt kielijänne, huuli- ja kitalakihalkio), fas, deprivaatio/vuorovaikutuksen tai kiintymyssuhteen ongelmat, lapsen tai vanhemman mielenterveydellinen ongelma Diagnosointi: suljetaan pois kuulovammat, kehitysvammat, puhe-elimistön rakenteelliset poikkeavuudet, puhe-elimistöön vaikuttavat neurologiset vammat tai sairaudet, muut aivotoiminnalliset häiriöt/vauriot, erilaiset syndroomat, tunne-elämän häiriöt/psyykkiset sairaudet, ympäristötekijät (virikkeettömyys), monikielisyys; Huomattavasti yleisempää pojilla kuin tytöillä Aivoliitto; Käypähoitosuositus; Asikainen 2007:Dysfasia)

3 Kielellisen kehityksen erityisvaikeus SLI
Ilmenee: (ilmenemismuoto muuttuu vuosien varrella ->puhe lisääntyy, selkiytyy) - puheen ja kielen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena (dg F80.1 ja F80.2) - luonteeltaan pysyvä ja siihen liittyy usein oppimisenvaikeuksia - lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen voi olla hidasta ja oppilaalla voi olla vaikeuksia vieraiden kielten sekä matematiikan oppimisessa Liittyy usein: - vaikeuksia vuorovaikutuksessa ja kontaktissa - aistiyliherkkyyttä - ylivilkkautta tai arkuutta - tarkkaavaisuuden häiriöitä - keskittymisenvaikeuksia; hahmotuksen ongelmia ja/tai motorista kömpelyyttä

4 Mitä tarkoittaa käytännössä
Lapsi omaksuu ja hallitsee kieltä heikommin kuin olisi odotettavissa lapsen iän ja älyllisen kapasiteetin perusteella ja aistit toimivat normaalisti Lapsi voi oppia puhumaan ikäistään myöhemmin tai ensisanat tulevat myöhään ja jo opitut sanat voivat jäädä pois käytöstä Puhe voi puuttua kokonaan tai lapsi voi käyttää itse keksittyjä sanoja ja puhetta (omaksuu merkittävän osan sanoista ensin virheellisenä) Sanojen oppiminen voi olla hidasta eikä lapsi osaa yhdistää sanoja lauseiksi -> kuulee (erottaa, tunnistaa) puhetta vähemmän Käsitteiden ja kieliopin oppiminen voi olla hidasta ja asioista kertominen vaikeaa; kerronta suppeaa ja niukkaa tai osalla lapsia hyvinkin runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehyttä ja ymmärrettävää kokonaisuutta, epäloogisuus, vaikea tehdä päätelmiä (esim. nähdyn pohjalta päättely ikätasoista) Voi liittyä merkittävän epäselvä puheen tuottaminen (n.3 vuotiaan puhe tulisi olla myös vieraalle ymmärrettävää), hitaasti kehittyvä kyky ohjailla puhumisessa tarvittavia liikesarjoja Vaikeudet kielellisessä ymmärtämisessä ovat hyvin tavallisia ja vaikeusaste vaihtelee (ohjeiden ymmärtäminen, käsitteiden ja abstraktien asioiden ymmärtäminen, jokapäiväisissä toiminnoissa selviytyminen), ei muista sanojen merkitystä (vrt. Asperger), (Aivohalvaus- ja afasialiitto/Dysfasia; Asikainen 2007: Dysfasia)

5 Tyypillisiä vaikeuksia (Aivoliitto; Asikainen 2007: Dysfasia))
Rajoituksia kaikilla kielen alueilla ikätasoon nähden Puheen- ja kielenkehityksen alkaminen normaalia myöhemmin Myöhään tai normaalisti tulevat ensisanat, mutta sanasto ei lisäänny / opitut sanat jäävät pois käytöstä Sanojen yhdistäminen lauseiksi viiveellä; vaikeuksia ymmärtää kokonaista lausetta, vaikka sanat olisivat tuttuja; vaikeuksia pyytää selvennystä / kysyä Lausetason virheet : sanajärjestyksessä, taivutus- ja aikamuodoissa Suppea sanasto, puutteellinen käsitteiden hallinta ja kyky oppia ymmärtämään uusia sanoja (monimerkitykselliset sanat) -> vaikeudet löytää sanoja (epätarkka puhe, sähkösanomakieli/paljon puhetta, ongelmia aikamuodoissa) Tiedon siirtäminen lyhytaikamuistista pitkäaikaiseen muistiin on hidasta; taipumusta reagoida lauseen loppuosan perusteella, vaikeus säilyttää muistissa kuullun tiedon nopeaa virtaa Virheelliset sanahahmot: runsaasti äännevirheitä, äänteitä jää pois sanoista tai ne vaihtavat keskenään paikkaa Epäselvä puhe; vaikeuksia suunnitella ja ohjata puhemotoriikkaa Kielelliset ymmärtämisvaikeudet; vaikeuksia seurata kommunikaatiotilanteiden sääntöjä; sanojen merkitykset puutteellisia

6 Vaikeusasteet Lievä-, keski- ja vaikea-asteisen erityisvaikeuden/dysfasian taustalla vaikuttavat samanlaiset, mutta vaikeusasteeltaan vaihtelevat tekijät. Lievä: - puheen ymmärtäminen sujuu arkitilanteissa hyvin; pidemmät kokonaisuudet voivat tuottaa vaikeuksia - vaikeudet korostuvat ryhmätilanteissa (esim. ohjeiden ymmärtäminen) ja vieraissa ympäristöissä - puheen tuottaminen voi olla vähäistä ja sanojen löytäminen vaikeaa, sanat perusmuodossa, usein pelkkä alku- tai lopputavu - sanastoa on vähän ja lauseet lyhyitä ja niissä voi esiintyä kieliopillisia virheitä, nimeämisvaikeutta - puheessa voi kuulla äännevirheitä, äänteiden korvaamista ja poisjättämistä, omia sanoja - keskittymisvaikeuksia ja lyhytjännitteisyyttä - toimintojen motorisen ohjailun vaikeutta - kätisyyden vakiintumattomuutta - ei välttämättä vaikeuta lapsen arkipäivää ph:ssa; lievät vaikeudet voivat ilmetä vasta kouluiässä oppimisvaikeuksina ja käytöshäiriöinä

7 Vaikeusaste Keskivaikea:
- puheen kehitys ollut pienestä pitäen viivästynyttä ja poikkeavaa - lapsella vaikeuksia arkipäivän keskustelutilanteissa; yleensä arjen sujumisessa - puheen tuotto vähäistä, puhe on ikään nähden epäselvää sekä kielellinen ymmärtäminen heikkoa -> sanoja vähän tai ei ollenkaan tai omaa kieltä; omia sanoja ja vääristyneitä sanahahmoja; äännevirheitä; kiertoilmaisuja, kaikupuhetta, sähkösanomakieltä, puhe niukkaa ja kypsymätöntä - vaikeus huomioida kuulijaa ja keskittyä kuuntelemaan; kerronta ja itseilmaisu tuottavat vaikeutta - puhe voi olla runsasta ja selkeää, mutta tilanteeseen sopimatonta ja hajanaista; juuttumista, toistamista, aiheesta syrjähtelyä - motorisessa ohjailussa vaikeutta -> kömpelyys, kätisyyden vakiintumattomuus, liikkeiden eriyttämisen ja kehon hahmottamisen vaikeudet; sarjallisuuden, rytmin, tasapainon ja koordinaation vaikeudet - tarkkaavuus- ja keskittymispulmia; juuttumista erilaisiin käyttäytymispiirteisiin; voi olla arkuutta ja pelokkuutta - vaikeudet korostuvat ryhmätilanteissa ja vieraassa ympäristössä Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät; yleensä erityisopetuksen pienryhmässä; yleensä 11 -vuotinen oppivelvollisuus

8 Vaikeusaste Vaikea: - lapsella on suuria vaikeuksia sekä puheen tuottamisessa sekä kielellisessä ymmärtämisessä arkitilanteissa - ei pienenä yleensä ymmärrä puhuttua kieltä juuri lainkaan, eikä kykyä ilmaista itseään sanallisesti; saattaa liittyä erilaisia kehityshäiriöitä tai vammoja (esim. autistiset piirteet, monivammaisuus) - kyse on sitä vaikeampiasteisesta erityisestä kielenkehityksen vaikeudesta, mitä huomattavammat ovat ymmärtämisen vaikeudet - lapsen oma ilmaisu on merkittävästi vaikeutunut; puhe voi puuttua kokonaan tai se on vaikeasti ymmärrettävää - kielenkehityksen erityisvaikeus voi esiintyä itsenäisenä ongelmana tai liittyneenä muihin kehityshäiriöihin - motorisen ohjailun ja hahmottamisen vaikeus Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät; erityisopetus, 11 –vuotinen oppivelvollisuus (Aivoliitto)

9 dysfonologia (virheelliset sanahahmot)
Tyypillisiä leikki-ikäisen erityisen kielen kehityksen vaikeuden piirteitä dysfonologia (virheelliset sanahahmot) dysgrammatismi (esim. puuttuvat tai virheelliset taivutuspäätteet) sananlöytämisvaikeus, kiertoilmaisut puuttuvat sanat, vajaat lauseet yksittäiset äännevirheet puheliikkeiden ohjailuvaikeus puutteet pidempien, monimutkaisempien ja käsitteellisempien lauseiden ymmärtämisessä (Lähde: Asikainen, M. 2007: Dysfasia)

10 Esimerkkejä lasten ilmaisuista
1. 5-vuotias poika, jolla sanaston ja lauserakenteiden hallinnan vaikeutta Semmonen mihin panetaan kiinni ne. Me ei nähty pöllön. Me ootte menny elokuvassa. Taivaksia. Mä tekin pitkäsanan jutun. Valelmit. Minä teken jonkun poikan. Siilillä om pienet käset ja jalat. Mä en pieninä kattonu sitä kum mä oon isona kattonu neljänä. Sadallek kuuluu tällanen sit ku tulee mustanem pilvi. 2. 7-vuotias poika, jolla äännejärjestelmän ja lauserakenteiden hallinnan vaikeutta Minä laitta alapai. Siivet kissa poikki (= kissan viikset poikki). Yssi sisällä kiinnissä. Isä ei halunnu lentokonelle men. (Lähde: Asikainen, M.: Dysfasia)

11 Dysfasia 3. 9-vuotias poika, jolla sanaston ja lauserakenteiden hallinnan vaikeutta Se mitä voi syytä näin (lusikka) Se mitä voi hiiri tykkää (juusto) Se mitä voi vetäkää ( vetoketju) Se mitä on kuollu, ei ole ihmistä, ei ole silmä. (pääkallo) 4. 7-vuotias poika, jolla kielen käytön ja merkityssisältöjen hallinnassa vaikeutta vastaa kysyykseen: ”Ovatko nämä sinun?”-> ”Ovatko nämä sinun?” kysytään uudestaan; nyökkää ja sanoo: -> ”Nämä on sinun” itsekseen puhelua puuhailun lomassa: -> ”Kysymys on siitä, että kakussa on karvoja.” ”Olen tohella pahoillani; sää tuntuu olevan kylmenemään päin.”

12 Dysfasia 5. 7-vuotias poika, jolla puutteita erityisesti sanaston hallinnassa Piikkiheitto (tikka) Kitara plus kitarakeppi (viulu) Hevonenkala (merihevonen) Kattilakuppi (kahvipannu) Enkelit tekee tälleen (harppu) Ovien veti-kiinnitys (sarana) Pyyrytys kaloja verkko (katiska) Kiinnitykset jos koira ei puhuisi (kuonokoppa) Kynäpiikkikone (harppi) Pyyrystys jättipuhallin (tuulimylly) Heittorikkinäinen (kivet) 6. 4-vuotias poika, jolla puutteita sanaston ja äännejärjestelmän hallinnassa Sulikka (lusikka) Ania (banaani) Ikavi (banaani) Tiikkikinna (kilpikonna) Ekote (lentokone) Satijaijjo (sateenvarjo) Kertoo kuvasta: Kettu uima; Kala, kettu, kala; Kettu kukka (kettu poimii kukkia) 7. 4-vuotias poika, jolla puutteita sanaston ja äännejärjestelmän hallinnassa Päähän (päälle) Emäleitä (eläimiä) Haatuva (haarukka) Piitotonna (kilpikonna) Pelepala (palapeli) 8. 6-vuotias poika, jolla puutteita sanaston ja äännejärjestelmän hallinnassa, paikoitellen myös fonologisessa ohjailussa Neilo (neula) Puhala (puhelin) Veehola (perhonen) Satsket (sakset) Kasku (tasku) Akteeppi (apteekki) Liselee (lirisee) (Asikainen 2007)

13 Erityinen tuki / kuntoutus (Aivohalvaus- ja afasialiitto/Dysfasia)
- kun huoli herää -> puheeksi ottaminen vanhemman kanssa -> neuvolan terveydenhoitaja -> lääkärin lähete puheterapeutin tutkimukseen (tarpeen mukaan toimintaterapeutin, fysioterapeutin, psykologin arvio) -> lääkäri (esim. lasten neurologi) arvioi lääketieteellisten tutkimusten tarpeen - yksilöllinen kuntoutussuunnitelma -> yleensä voimassa vuoden, jonka jälkeen uusi arvio; mahdollisesti varhaisessa vaiheessa arvio pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeesta - päivähoidon arjessa voidaan monella tapaa tukea lapsen kielellistä kehitystä yhteistyössä kuntouttavien tahojen kanssa Kuntoutus: - lääkinnällinen kuntoutus: kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia; tarvittaessa toiminta- ja/tai fysioterapia, toiminnallinen musiikkiterapia, neuropsykologinen kuntoutus, ratsastusterapia, kuvataideterapia, psykoterapia, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus - sosiaalinen kuntoutus: kommunikaation tueksi puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä; viittomien opetus, tulkkipalvelut -kasvatuksellinen kuntoutus: päivähoito, koulu (yleinen-tehostettu-erityinen tuki) - ammatillinen kuntoutus: ammatinval.ohj., työhönsijoittuminen - tarvittaessa avustaja ph:oon, kouluun (henkilö- tai ryhmäkohtainen)

14 Kuntoutus ennen koulun alkua
- kuntoutuksen varhainen aloittaminen tärkeää - tärkein tukipilari on lapsen oma perhe - kuntoutus toimii lapsen ja perheen tukena - tärkeää kuntoutuksen johdonmukaisuus, jatkuvuus ja seuranta Päiväkotikuntoutuksen vaihtoehdot: - tavalliset ryhmät (yleinen ja tehostettu tuki, vasu) - integroidut erityisryhmät (tehostettu - erityinen tuki, hojks tarvittaessa) - erityisryhmät (tehostettu-erityinen tuki, hojks) - perhepäivähoito Kuntoutussuunnitelma: - yhteistyössä vanhempien ja terapeuttien kanssa (2-3xv läpi) - 1xv tutkimus- ja kuntoutusjaksot sairaalassa tai kontrollikäynti poliklinikalla (jatkuu vähintään kouluikään asti) - puheterapia yleensä monen vuoden ajan - kuntoutusohjaus - sopeutumisvalmennuskurssit - puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiokeinot Lisäksi: erityistyöntekijöiden tutkimukset uusitaan lapsen ollessa 5-v. tai kouluun mennessä; neuropsykologi tekee kouluarvion ja kartoittaa oppimisvaikeuksia myöhemminkin, 11-vuotinen oppivelvollisuus

15 Koulumuodon valitseminen
Arvioidaan yksilöllisesti: - peruskoulun yleisopetus - perusopetuksen erityisluokka / pienryhmä - kunnan erityiskoulu tai valtion erityiskoulu LSI- oppilaille tarkoitettuja erityisluokkia on useiden kuulovammaisten koulujen ja muiden erityiskoulujen yhteydessä Tukipalvelut: - Onerva Mäen koulu/Jkl; Oulun kuulovammaisten koulu ovat valtion erityiskouluja ja palvelevat koko maata -> toimivat ohjaus- ja kehittämiskeskuksina sekä tukipalvelujen tuottajina (ohjaavia opettajia) - kouluissa järjestetään kielen kehityksen erityisvaikeuksiin liittyen perehdytyskursseja erityis- ja luokanopettajille - ohjaavat opettajat tekevät ohjauskäyntejä kouluihin ja päiväkoteihin - esim. kunta voi lähettää oppilaan tilapäiseen opetukseen valtion erityiskouluihin 2-6 viikoksi -> oppimisvaikeuksien, koulusijoituksen, tukitoimien arviointia ja suunnittelua: oppilas jää tarvittaessa kouluun seurantaan

16 Dysfasia kouluiässä Sli voi haitata oppimista ja yleistä toimintakykyä
Sanojen oppimisvaikeuden arvioidaan jatkuvan ja jopa korostuvan lapsen kasvaessa -> sanasto, joka ei sisälly arkikieleen, kuullaan harvemmin, jolloin uusien sanojen omaksumiseen tarvittavia toistoja tulee huomattavasti harvemmin -> lapsen kasvaessa, hän joutuu itse etsimään ilmaisuunsa sanoja/käsitteitä Kouluiässä kielihäiriöisellä oppilaalla voi ilmetä ongelmia uusien käsitteiden oppimisessa (opittava käsite voi symboloida monimutkaista ja –ulotteista kokonaisuutta) -> käsitteellisen ajattelun kehittyminen Ei aina ymmärrä kuulemaansa tai lukemaansa ikätasoisesti tai ei osaa kertoa tai kuvailla oppimaansa riittävän hyvin Puutteellisen käsitteistö ja kuullun erottamisen vuoksi oppilas joutuu ponnistelemaan jatkuvasti: suppea lyhytkestoinen muisti vaikeuttaa kuullun ja luetun tarkkaa muistamista Tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmia ja ei-toivottua käyttäytymistä -> tarvitsee paljon kodin tukea koulunkäynnilleen Tärkeää, että opettaja ymmärtää, miksi oppilaalla on oppimisvaikeutta Opitun kertaaminen ja toistaminen, tarkentaminen ja vahvistaminen tärkeää; opittavan asian havainnollistaminen (tukee kuullun ja luetun ymmärtämistä ja oman ajattelun käyttöä) Tukea kaverisuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, tunteiden hallintaan ja kielelliseen toimintakykyyn Tarvittaessa kuntoutuksen jatkaminen (Asikainen 2007: Dysfasia)

17 Sli nuoruusiässä Kielihäiriöisyyden ilmenemisestä nuoruus- ja aikuisiässä tiedetään vähän -> puhe on selkiytynyt ja diagnoosina sli:n merkitys vähenee -> oirekuva muuttuu vuosien varrella -> oppimisvaikeudet, lukivaikeudet, vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tunne-elämän hallinnassa -> voi kuormittaa ihmissuhteita koulu- ja työelämässä, vapaa-ajalla (sopivien sanojen löytäminen, ristiriitatilanteet, vaikeus ymmärtää tai muistaa kuultua, vähäiset sosiaaliset suhteet) - työssä tarvittavien uusien taitojen ja menetelmien omaksuminen voi olla hankalaa ja työelämään sijoittuminen ja pysyminen voi olla ongelmallista (oman kapasiteetin monipuolisen käyttämisen oppiminen) -> opo-ohjaus, ammatinvalinnanohjaus, työkokeilut, valmentava opetus, ammatillinen erityisopetus, tukimuodot yleisissä oppilaitoksissa opiskeluun Motorinen kömpelyys voi heijastua liikunnallisista harrastuksista kiinnostumattomuuteen (aikuisena liikkumattomuus) Ulkopuolisuuden tunne voi heijastua terveyskäyttäytymiseen (päihdeongelmien riski keskimääräistä suurempi) -> syrjäytymistä aiheuttava tekijä, jota tunnistetaan ja tunnetaan puutteellisesti Tärkeää oppia ymmärtämään ja kompensoimaan kielellisiä vaikeuksiaan; ympäristön tuki (esteettömyys, saatavuus, asenteet, opiskelun ja työelämän tukimenetelmät); (Asikainen 2007: Dysfasia)