Perusopetukseen valmistava opetus pähkinänkuoressa

Esitys aiheesta: "Perusopetukseen valmistava opetus pähkinänkuoressa"— Esityksen transkriptio:

1 Perusopetukseen valmistava opetus pähkinänkuoressa
Opetuskonsultti Sari Ahola

2 Kenelle? Lapsille, jotka eivät osaa suomen kieltä lainkaan tai suomen kielen taitotaso jää alle alkeiskielitaitotason ja he eivät ole saaneet täyttä määrää valmistavaa opetusta esiopetuksen aikana/toisessa kunnassa. Valmistavan opetuksen aloittaakseen lapsella ei tarvitse olla oleskelulupaa, henkilötunnusta, ym. Riittää, että on kotiosoite Helsingissä. Valmistava opetus on vapaaehtoista – vain huoltajan hakemuksesta! Oppilaalla on oikeus siirtyä perusopetuksen oppilaaksi jo ennen valmistavan opetuksen täyttymistä, jos suomen kielen taito karttuu nopeammin ja oppilas pystyy osallistumaan suomenkieliseen perusopetukseen täysipainoisesti. Kaikille = maahanmuuttajat, maahanmuuttajataustaiset JA suomalaisperheiden paluumuuttajalapset

3 Valmistavan opetuksen järjestäminen
Ryhmämuotoinen valmistava opetus Ryhmämuotoista valmistavaa opetusta antavista kouluista päätetään lautakunnassa vuosittain 3.–9. vuosiluokkien oppilaille Oppilas opiskelee sekä erillisessä ryhmässä että integroituna yleisopetuksen luokkaan Opetuksesta vastaa valmistavan luokan opettaja Siirtyy omaan lähikouluun valmistavan opetuksen päätyttyä Inklusiivinen valmistava opetus Kaikissa kouluissa tarjotaan valmistavaa opetusta alkuopetusikäisille Pääsääntöisesti 1.–2. vuosiluokkien oppilaille Oppilas opiskelee omassa lähikoulussa, omassa luokassa inklusiivisesti Opetuksesta vastaa luokanopettaja yhdessä esim. S2-opettajan tai laaja-alaisen opettajan kanssa Oppilas jatkaa samassa luokassa perusopetuksen oppilaana valmistavan opetuksen päätyttyä Ryhmämuotoisessa valmistavassa opetuksessa kotoutuminen lähikouluun siirtymisen jälkeen alkaa taas alusta!

4 Valmistavan opetuksen ryhmät lv. 2017-2018
Jakomäen peruskoulu Porolahden peruskoulu (2) Kallion ala-aste Puistopolun peruskoulu Kannelmäen peruskoulu Pukinmäenkaaren peruskoulu Katajanokan ala-aste Ressun peruskoulu Kontulan ala-aste Sakarinmäen peruskoulu# Käpylän peruskoulu Stadin ammattiopisto (2)* Maatullin ala-aste Vesalan peruskoulu (2) Malminkartanon ala-aste Vuoniityn peruskoulu Meilahden yläaste Mellunmäen ala-aste Yht. 29 ryhmää Merilahden peruskoulu Myllypuron peruskoulu (3) # ei vielä käynnistetty Pihlajiston ala-aste (2) *oppivelvollisuusiän viimeisenä vuonna maahan muuttaneet (v syntyneet) Pikku Huopalahden ala-aste (2)

5 OPPILAAKSIOTTO

6 Oppilaaksiotto inklusiivisen valmistavan opetuksen oppilaaksi – päiväkodista tulevat
Koulutulokkaat ilmoittautuvat kouluun tammikuussa ja rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen, perusteena oppilaaksiottoalue. Päiväkoti arvioi suomen kielen taitotasoa kevään aikana ja jos se jää alle kehittyvän alkeiskielitaidon, päiväkoti suosittelee huoltajalle ilmoittautumista valmistavaan opetukseen huhtikuussa. Huoltaja täyttää esiopetuksesta valmistavaan opetukseen siirtyvälle tarkoitetun ilmoittautumislomakkeen ja toimittaa sen suoraan lähikouluun. Rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen valmistavaan opetukseen. Jos lapsi on aloittanut valmistavan opetuksen esiopetuksessa, mutta vuosi ei ehdi täyttyä JA lapsen suomen kielen taito jää vielä alle kehittyvän alkeiskielitaidon, voi lapsi jatkaa valmistavaa opetusta koulussa, kunnes vuosi aloittamisesta tulee täyteen. Oppilaaksiotto on ensisijaista.

7 Oppilaaksiotto inklusiivisen valmistavan oppilaaksi – vasta maahan muuttaneet
Oppilaaksiotto valmistavaan opetukseen on jatkuvaa eli oppilaita voi tulla luokalle myös kesken lukuvuotta Vasta maahan muuttanut perhe voi toimittaa valmistavan opetuksen ilmoittautumislomakkeen suoraan lähikouluun, jolloin rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen. Ilmoittautumislomakkeen voi toimittaa myös virastoon, josta se ohjataan oppilaan lähikouluun ja jossa rehtori tekee oppilaaksiottopäätöksen. Oppilaaksiotto on ensisijaista.

8 Luokka-aste ja Primus-merkinnät inklusiivisen valmistavan osalta?
Oppilaan luokka-asteeksi valitaan lähtökohtaisesti omaa ikätasoa vastaava perusopetuksen ryhmä tai korkeintaan yhtä vuotta alempi ryhmä, mikäli lapsi ei esimerkiksi ole saanut esiopetusta lainkaan tai koulukäyntihistoria on vähäinen. Koulu kirjaa Primukseen oppilaan luokkatyypiksi ULV ja lisäksi rastitaan kohta "Inklusiivinen valmistava opetus, Valmistavan opetuksen opiskelija". Kun oppilas siirtyy perusopetukseen, oppilaan luokkatyyppi tulee vaihtaa Primukseen.

9 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSSUUNNITELMA

10 Valmistavan opetuksen tavoitteet
Että oppilas pystyy perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeen opiskelemaan hänelle osoitettavassa yleisopetuksen ryhmässä. Toteutuu edistämällä oppilaan suomen kielen taitoa kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan laaja-alaista osaamista jos mahdollista oppilaan oman äidinkielen taitoa Pääpaino on S2-opinnoissa, joiden osalta tavoitteena on saavuttaa vähintään kehittyvä alkeiskielitaito Muiden oppiaineiden osalta pääpainona on omaksua oppiaineen keskeinen käsitteistö, työtavat ja välineet Muiden oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt noudattavat soveltuvin osin perusopetuksen opetussuunnitelmien oppiaineiden tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä Kielellinen näkökulma! Ei ”koulukypsyyttä” varten, kuten joskus virheellisesti luullaan…

11 Kehittyvä alkeiskielitaito (A1)
Oppilas selviää toistuvista arkisista kielenkäyttö-tilanteista, osaa nimetä tuttuja asioita, tunnistaa kielestä tuttuja sanoja ja ilmauksia, ymmärtää hitaasta puheesta lyhyet ohjeet ja tutut aiheet ymmärtää opetuspuheesta ja oppikirjatekstistä kuvien ja selvästi osoitettujen ydinsanojen avulla aiheen uusien asioiden omaksuminen vaatii omankielistä tukea tarvitsee paljon havainnollistamista ja kuvatukea sekä selkeää ja hidasta puhetta, toistoa ja kääntämistä kirjoittaa tuttuja sanoja ja lyhyitä lauseita tarvitsee runsaasti malleja ja tukea sekä annettua sanastoa tuottaakseen lyhyen suullisen tai kirjallisen tekstin Määritelmä tulee Kehittyvän kielitaidon asteikosta opetushallituksen tuottama laadittu käyttäen pohjana Eurooppalaista viitekehystä ja sen suomalaisia sovelluksia on tarkoitettu tukimateriaaliksi oppilaan kielitaidon kartoittamiseen, sekä vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Koko kehittyvän alkeiskielitaidon määritelmä löytyy OPSin liitteenä = valmistavan tavoite Kehittyvän kielitaidon asteikko, OPH

12 OPS ja opinto-ohjelma Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti Opetusta annettava 900 tuntia /24 vvt Oppilaalle laaditaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa oma opinto-ohjelma, johon kirjataan: oppilaan lähtötaso, kuten koulunkäyntihistoria, kielitaito ja oppilaan vahvuudet oppilaan henkilökohtaiset oppimistavoitteet, joita tarkistetaan säännöllisin väliajoin opiskeltavat oppiaineet, tuntimäärät ja sisällöt oppilaan opinnot valmistavan opetuksen opetusryhmässä ja integrointi perusopetukseen -> inklusiivisesti ohjauksen järjestäminen ja mahdolliset tukitoimet Opinto-ohjelma laadittava wilmaan 3 kk kuluessa valmistavan opetuksen alkamisesta Opinto-ohjelma opetuksen ja oppimisen päivittäinen työkalu tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida huoltajien kanssa pidettävän tapaamisen yhteydessä opinto-ohjelma tulee olla päivitettynä ennen siirtymistä perusopetukseen TÄRKEÄÄ -> tuen eri muotoja saa ja pitää antaa ihan normaalien prosessien mukaan, tulee muistaa kirjata ylös opinto-ohjelmaan (jos tarvitsee apua kirjaamisessa niin tarvittaessa yhteys oman alueen erityisen tuen suunnittelijaan)

13 ARVIOINTI

14 Arvioinnin työkalut Opinto-ohjelma on tärkein arvioinnin työkalu
Valmistavan opetuksen päätyttyä oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Lisäksi koulu voi käyttää erilaisia, koulun omia itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja väliarvioinnin työkaluja. Oppilaan on mahdollista suorittaa perusopetuksen opintoja valmistavan opetuksen aikana, joista annetaan erillinen todistus koulun oman mallin mukaan.

15 Osallistumistodistus
Todistuksessa arvioidaan oppilaan edistymistä valmistavan OPSin mukaisesti suomen kielen eri osa-alueilla (puheen ymmärtäminen, puhuminen, tekstin ymmärtäminen, kirjoittaminen) skaalalla: Olet saavuttanut tavoitteet hyvin Olet saavuttanut suurimman osan tavoitteista Olet saavuttanut tavoitteet osittain Tavoitteet ovat saavuttamatta Lisäksi todistuksessa mainitaan oppiaineet, joiden keskeisiin sisältöihin oppilas on tutustunut

16 Puheen ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen
A1 Kehittyvä alkeiskielitaito Puheen ymmärtäminen Puhuminen Tekstin ymmärtäminen Kirjoittaminen Ymmärtää sanoja, fraaseja, lyhyitä ilmauksia, kysymyksiä ja kehotuksia ja ohjeita, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin, tuttuihin teemoihin tai välittömään tilanteeseen. Tunnistaa pidemmästä puhejaksosta ja keskustelusta tuttuja sanoja ja ilmauksia. Ymmärtää tunteiden kehollista ja visuaalista ilmaisua. Tarvitsee puhekumppanin apua ymmärtämiseen: monikielistä ja omakielistä tukea, toistoa, hidastamista osoittamista. Osaa käyttää päättelyn apuna kuvia, tilannevihjeitä, nonverbaalisia viestejä Tunnistaa koulun opetuspuheen virrasta yksittäisiä tuttuja sanoja, mutta sisältöjen oppiminen puheesta on mahdotonta Hallitsee arjen vuorovaikutustilanteisiin liittyviä lyhyitä ilmauksia ja fraaseja. Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Osaa vastata itselle merkityksellisiin, tuttuihin tilanteisiin liittyviin ja tilanteiden kannalta tarpeellisin kysymyksiin. Osaa tehdä näihin tilanteisiin liittyviä kysymyksiä. Osaa nimetä tuttuja asioita ja ilmiöitä. Osaa käyttää apunaan monikielisiä, kehollisia ja visuaalisia resursseja, esim. lainasanoja, eleitä, ilmeitä, osoittamista ja piirtämistä. Ilmaisee nonverbaalisesti tai toiminnallaan, ettei ymmärrä. Tarvitsee paljon puhekumppaneiden apua. Puheenvuoron saaminen ja pitäminen keskustelussa ei onnistu ilman keskustelukumppaneiden tukea. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen ja kielen rakenteiden horjunta voivat aiheuttaa ymmärtämisongelmia Pystyy esittämään lyhyen ja etukäteen harjoitellun puheenvuoron tai mielipiteen. Pystyy lukemaan ja ymmärtää tuttuihin aihepiireihin ja tuttuun kontekstiin liittyviä sanoja, fraaseja, lyhyitä lauseita ja tekstejä, esim. otsikot, taulutekstit, kyltit, viestit. Tunnistaa pidemmästä tekstistä tuttuja sanoja ja fraaseja, lainasanoja, nimiä, lukuja, symboleja Osaa etsiä tietoa kuvista ja hyödyntää visuaalisia vihjeitä Pystyy maailmantiedon visuaalisten vihjeiden, sanakirjojen, kääntäjien ja vuorovaikutuskumppaneiden avulla selvittämään otsikoiden merkityksiä esim. oppikirjateksteistä Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Lyhyenkin tekstikatkelman lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin. Osaa kertoa itsestään ja lähipiiristään muutamin lyhyin lausein. Pystyy nimeämään kirjoittamalla asioita ja ilmiöitä esimerkiksi kuviin. Kirjoittaa enimmäkseen kokonaisina opituin, itselle tutuin fraasein ja ilmauksin. Tuotos on A1-tasollakin yleensä sanatasoa laajempaa. Voi yhdistellä lyhyitä ilmauksia jo esim. yleisimpiä sidoskeinoja käyttäen. Tuotos on usein niukkaa, mutta kiteytyneinä omaksutuissa ilmauksissa tarkkaa. Tuotoksessa voi esiintyä kuitenkin myös paljon monenlaista horjuntaa. Pystyy rakentamaan sisältöjä lyhyisiin arkeen ja kouluun liittyviin teksteihin, jos saa niihin sopivaa sanastoa ja paljon tukea sanottavan muotoiluun. Osaa tuottaa kuvallisia kertomuksia, esim. sarjakuvat, videot, animaatiot, yksinkertaiset kuvitetut ohjeet jne. Etunimi Sukunimi

17 Erillinen tutkinto 1/2 Valmistavan opetuksen aikana oppilaalla on mahdollisuus suorittaa perusopetuksen oppiaineita, ns. erillisellä tutkinnolla Erillistä tutkintoa ei tarvitse järjestää, jos oppilas on osallistunut koko lukuvuoden ao. oppiaineen opiskeluun Oppilaalle annetaan erillinen todistus oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset Kun oppilas siirtyy perusopetuksen oppilaaksi, voidaan valmistavan aikana hyväksytysti suoritetut oppiaineet hyväksilukea opetuksessa

18 Erillinen tutkinto 2/2 Osaamista arvioidaan suhteessa POPSissa määriteltyihin eri oppiaineiden tavoitteisiin ja käytetään apuna perusteisiin sisältyviä hyvän osaamisen kuvauksia Kyseistä oppiainetta opettanut luokanopettaja/ aineenopettaja arvioi. Valmistavan opetuksen osallistumistodistukseen tulee maininta: ”Oppilas on suorittanut erillisellä tutkinnolla xxx oppiaineen/oppiaineet x. vuosiluokan oppimäärän perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti ja siitä on annettu erillinen todistus.” Arviointi tehdään koulun omalle todistuspohjalle, koulun oman arviointikäytänteen mukaisesti.

19 Q&A Voiko koulu kevätlukukauden lopussa antaa epävirallisen todistuksen oppilaalle, joka on aloittanut kesken vuoden? Ei voi antaa osallistumistodistusta, koska valmistava opetus ei ole päättynyt. Koulu voi halutessaan antaa otteen opinto-ohjelmasta, välitodistuksen omaa pohjaa käyttäen, tms. Jos oppilas on aloittanut inklusiivisessa valmistavassa meidän koulussa ja siirtyy muuton vuoksi toiseen kouluun inklusiiviseen opetukseen, annetaanko nyt todistus? Ei voi antaa osallistumistodistusta, koska valmistava opetus ei ole päättynyt. Uusi koulu antaa sitten todistuksen, kun valmistava opetus päättyy. Oppilaalle voi antaa tulosteen opinto-ohjelmasta. Jos oppilas siirtyy esimerkiksi kaksikieliseen opetukseen tai aikuisten perusopetukseen annetaanko todistus? Valmistava opetus päättyy, koska opetussuunnitelma vaihtuu. Tällöin oppilaalle annetaan osallisuustodistus valmistavasta opetuksesta.

20 RESURSSIT

21 Resurssit Lähtökohta: oppilaan tarvitsema tuki tuodaan yleisopetuksen luokkaan Voi tarkoittaa: samanaikaisopetusta, yhteisopetusta, eriyttämistä, koulunkäyntiavustajaa, tukioppilasta sekä erilaisia opetusjärjestelyjä Inklusiivisen valmistavan opetuksen oppilas tuottaa koululle nk. reppurahan Oppilasmäärä tarkistetaan Primuksesta ja 15.1. Syyslukukauden osuus on 5/12 ja kevätlukukauden 7/12 Lisätään koulun kehykseen opettajien palkkoihin (ja henkilösivukuluihin) Lukuvuonna 2017–2018 reppuraha on € / oppilas

22 Kaikkien koulu, kielitietoinen koulu

23 Valmistava opetus = valmiita oppilaita?
Arjen kielitaito – vuorovaikutustilanteet oppiminen kestää keskimäärin 1-3 vuotta Akateeminen kielitaito – oppiaineiden kieli oppiminen kestää keskimäärin 5-7 vuotta Suomen kielen oppiminen vie aikaa ja vaikka oppilas ei osaisi suomen kieltä, hän ei ole kielitaidoton

24 Kielitietoisuus Kielitietoisuus on koskee kaikkia koulun oppilaita ja henkilökuntaa. Kielitietoisessa koulussa keskustellaan kieliin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä (OPS perusteet 2014). Opettajien rooli on tiedostaa olevansa kielellinen malli ja opettaa eri tilanteisiin ja oppiaineisiin liittyvää koulun kieltä. Koulussa oppilas tulee tietoiseksi kielen käyttötilanteista ja oppii käyttämään kieltä oppimisen välineenä.

25 Kiitos! Lisätietoja: Opetuskonsultti Sari Ahola