Oppijalähtöiset verkko-oppimisympäristöt

Esitys aiheesta: "Oppijalähtöiset verkko-oppimisympäristöt"— Esityksen transkriptio:

1 Oppijalähtöiset verkko-oppimisympäristöt
Jarkko Lampinen, Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos

2 Helppokäyttöisyyttä ja onnistumisen iloa 1996 - 2010
Peda.net -kouluverkko Helppokäyttöisyyttä ja onnistumisen iloa

3 Peda.net nykytila Yliopistollisuus
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen vakiintunutta toimintaa Jyväskylän yliopiston rekisteröity tavaramerkki Verkkotyövälineet, tutkimus ja koulutus Katsotaan vielä tarvitaanko tätä diaa… Tavoitteena opetuksen ja oppimisen tukeminen – ei verkkotyövälineiden myynti Tutkimus ja koulutus – rooli korostuu tulevaisuudessa

4 Peda.net nykytila Jäsenyys
Peda.net on jäsenten muodostama verkosto, toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla Pyritään kuntajäsenyyksiin, jolloin rajoittamaton käyttöoikeus kaikilla opilaitoksilla Panostetaan perusopetukseen, myös alakouluun Myös yhdistysjäseniä > Veräjällä myös Informaali rooli Palvelun ylläpito on Peda.netillä Varmuuskopioinnit Tukipalvelun reagointiaika 1 min – 1 päivä Käyttö alkaa heti, kun tarjous hyväksytään Käyttöönottokoulutus Ulkoasun räätälöinti Katsotaan vielä tarvitaanko tätä diaa… Tavoitteena opetuksen ja oppimisen tukeminen – ei verkkotyövälineiden myynti Tutkimus ja koulutus – rooli korostuu tulevaisuudessa

5 Peda.net nykytila Toiminnan laajuus
Toimintaa 163 kunnassa, joista on kuntajäseniä 83 Toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia 189, joista kuntasopimuksia 79 Katsotaan vielä tarvitaanko tätä diaa… Tavoitteena opetuksen ja oppimisen tukeminen – ei verkkotyövälineiden myynti Tutkimus ja koulutus – rooli korostuu tulevaisuudessa

6 Peda.net nykytila Palvelut Verkkotyövälineet
monipuoliset ja helppokäyttöiset verkkotyövälineet perusopetukseen, toiselle asteelle, aikuisopetukseen ja KV-käyttöön Veräjä, Verkkolehti, OPSpro ja Oppimappi Tutkimus- ja kehittämispalvelut Koulutus työvälineiden käyttöönottokoulutukset ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön koulutukset

7 Veräjä Sama työväline, kaksi käyttötarkoitusta:
Oppilaitoksen www-julkaisujärjestelmä (Oppilaitoksen, oppiaineen tai luokan tiedotusympäristö ja www-sivut) Oppimisalusta (Oman opetuksen tukeminen, luokan, oppiaineiden tai projektien työskentely-ympäristö) Ulkoasun vapaa muotoilu Useita kieliversioita Huomioi tiedotuskanavat yhdestä moneksi: www – sähköposti – tulostaminen UTF-8 Perinteisten www-sivujen toimimattomuus koulukäytössä > ratkaisu Veräjästä

8 Veräjä - esimerkkejä Esimerkkejä Veräjällä toteutetuista opetustoimien verkkopalveluista: Nämä kannattaa katsia mitä näistä näyttää, monisteessahan voi olla nämä kaikki….

9 Veräjä - esimerkkejä Oppilaitos / hankekohtaisia esimerkkejä:
Nämä kannattaa katsia läpi mitä tähän haluaa….

10 Mikä teknologia tukee oppimista?
VLE (Oppimisalusta)? Sosiaalinen media / Web 2.0 (Avoimesti verkossa käytettävät usein ”ilmaiset” palvelut)? Reaaliaikaisen ohjauksen työvälineet (Esim. Flash -pohjaiset videoneuvottelu / ryhmätyöohjelmistot)? Luokkaopetuksen tallentaminen (ajansiirto tai suora lähettäminen verkon yli)? Mobiiliteknologia? Vai kenties joku muu mennyt tai tuleva kaiken mullistava ideologia-teknologia kuten PLE? - Mihin teknologiaan panostamalla vaikutetaan eniten oppimiseen? - Kenties ratkaisu onkin web 3D? Mainoksille oma layeri? - Kaikkiin keskittyminen yhtä aikaa on vaikeaa niin oppijan, opettajan kuin oppilaitoksen näkökulmista PLE- uusi lyhenne hirviö tuskin ratkaisee virtuaalisen oppimisen ongelmia, kuten ei mikään aikasempikaan ismi. Siinä on kuitenkin monia näkökulmia, jotka auttavat jäsentämään kokonaisuutta. PLE-mahdollistaa muiden teknologoiden käytön ja avaa asiaan ainakin Se voisi olla oppilaitoksen kädenojennus oppijoille yhä hajautuvassa tilanteessa.

11 Mitkä asiat vaikuttavat teknologian käyttöön oppimisessa?
Opetussuunnitelma Oppiainejako Ylioppilaskirjoitukset Viestintä Hallinto Tilat ja tietokoneet Yhteistyö Osaaminen Jne.

12 Kehittämistarpeet Oppimisen on todettu tapahtuvan suurelta osin formaalin koulutuksen ulkopuolella informaaleissa oppimisen ympäristöissä: moninaisissa tilanteissa, asiayhteyksissä ja arkipäivän toiminnoissa koko elämän ajan. Informaalin oppimisen merkitys kasvaa Ei vielä koulujen käytänteissä

13 Kehittämistarpeet Mediaympäristön radikaali muuttuminen ja oppimisen elinikäinen ja elämänlaajuinen luonne asettavat muutospaineita myös oppimisen teknologioiden kehittämiselle. Tai Googlaa: “Henkilökohtaiset ja avoimet oppimisen tilat”

14 Kehittämistarpeet Organisaatiolähtöiset virtuaaliset oppimisympäristöt (VLE) eivät pysty riittävästi tukemaan oppijakeskeistä, elinikäistä- /elämänlaajuista ja informaalia oppimista. VLE –ympäristöt eivät tue riittävästi koulutuksen jatkumoa ja koulutuksen ja työelämän välistä yhteyttä. Virtuaalisia oppimisympäristöjä on kehitettävä tukemaan henkilön elämänlaajuista oppimista, koulutuksesta työelämään siirtymistä sekä työelämässä tarvittavaa osaamista, joustavuutta sekä muutoksenhallinta- , yhteistyö- ja verkostoitumistaitoja. VLE ympäristöt eivät ole elinikäisesti käytössä Esimerkkejä: Käyttö katkeaa oppijan poistuessa oppilaitoksesta. Peda.net historia tuhotaan… Oppilaitosten VLE tarjoaa vain erittäin harvoin mahdollisuuksia yhdistää oppilaitoksen järjestämään opetuksen ulkopuolella tapahtuvaa oppimista Informaalin oppimisen yhdistämistä voi tietysti tapahtua tehävien tasolla… Lähimpänä yhdistävää työkalua on Facebook, jonka oppimiskäytössä on kuitenkin useita kysymysmerkkejä

15 Kehittämistarpeet Oppilaitosten opiskelijat eivät pysty hyödyntämään riittävästi verkkoyhteisöjä ym. sosiaalisen teknologian mahdollisuuksia oppimisen tukena. Erityisesti tämä koskee alaikäisiä oppijoita. Virtuaalisia oppimisympäristöjä on kehitettävä joustaviksi, personoitaviksi ja yhteisöllisiksi. Esim. Facebook on kielletty alle 13 v. Missä määrin opettajat haluavat ottaa oppijat mukaan omiin työn ulkopuolisiin sosiaalisiin verkostoihin? Missä määrin oppijat haluavat ottaa opettajat mukaan omiin työn ulkopuolisiin sosiaalisiin verkostoihin Ongelmana myös oppimisprosessin dokumentoituminen ja vastuukysymykset? Rehtori vastaa kaikesta oppilaitoksen verkkojulkaisemisesta. Miten rehtori vastaa Facebookin sisällöstä?

16 Kehittämistarpeet Useisiin eri työvälineisiin hajaantuneen oppimisprosessin ohjaaminen vaikeutuu. Useisiin eri työvälineisiin hajaantuneen oppimisprosessin dokumentointi ja tuotosten säilyttäminen vaikeutuu. Virtuaalisia oppimisympäristöjä on kehitettävä siten, että ohjaukselle ja dokumentaatiolle on “oma tila”. Dokumentoinnissa oppijan oman toiminnan merkitys korostuu. ”Moniajo” on arkipäivää useille oppijoille, mutta ei kaikille. On myös niitä jotka haluavat tai kykenevät uppoutumaan vain yhteen asiaan kerralla. Mikä on opettajien kyky moniajoon? Onko perusokoulu / lukio ainoa paikka, missä arvossaan on yhteen asiaan keskittyminen kerrallaan? Kuka takaa avoimissa työvälineissä olevan sisällön säilymisen? Kuka hoitaa varmuuskopioinnin, kenelle soitetaan jos jotakin oleellista katoaa?

17 Kehittämistarpeet VLE-ympäristöjen käyttäjienhallintajärjestelyt, -taidot ja resurssit vaihtelevat voimakkaasti kunta- ja oppilaitoskohtaisesti. Käyttäjienhallintaan ja muihin hallinnollisiin tehtäviin käytetty aika ei vastaa verkkotyövälineiden käytöstä oppijoiden saamaa hyötyä. Oppilaitos tuskin pystyy hallinnoimaan kaikkia tulevaisuudessa tarvittavia verkkotyökaluja. Verkko-oppimisen työvälineiden ylläpitoon ja käyttäjienhallintaan on etsittävä uusia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

18 Kehittämistarpeet Oppijoilla ja opettajilla on epäselvyyksiä tekijänoikeus-, vastuu-, tietosuoja- ja tietoturvakysymyksissä. Koulut tarvitsevat ratkaisumalleja näihin kysymyksiin. Verkko-oppimisen työvälineiden ylläpitoon ja käyttäjienhallintaan on etsittävä uusia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

19 Personal Learning Environment Kehittämistarpeet = PLE?
Mikä on PLE? Personal Learning Environment Kehittämistarpeet = PLE? Kehittmistarpeita miettiessä huomaa, että PLE:sä

20 Mikä PLE ei ole? PLE ei ole yksittäinen teknologinen työväline.
PLE ei ole organisaation ylläpitämä/hallinnoima järjestelmä, oppimisalusta tms. PLE:n sitominen tiettyyn, organisaation ylläpitämään järjestelmään sotii koko sen perusajatusta vastaan (esim. Hannah, 2008) PLE:tä ei voida rakentaa VLE:n sisään. PLE – Tietohallinnon kauhukuva? M.Juntunen & I.Laakkonen

21 Mikä on PLE? PLE (Personal learning environment) on määritelty monin eri tavoin, eri näkökulmista Määrittelystä ei ole täyttä yksimielisyyttä PLE on ennemminkin filosofia tai konsepti kuin tietty teknologinen ratkaisu Ideologia, lähestymistapa, näkemys, vastaus koulutuksen muutostarpeisiin (Attwell 2006) PLE nähdään vastauksena moniin haasteisiin  oppimisen yksilöllinen ja sosiaalinen ulottuvuus Uudehko termi, määrittely ei ole vakiintunut, sisällöstä ei olla kaikilta osin yksimielisiä.- Mahdolista tukea oppimisen yksilöllistä ja sosiaalista ulottuvuutta M.Juntunen & I.Laakkonen

22 Mikä on PLE? Oppija voi hallinnoida sitä itse.
Teknologian käyttömahdollisuus ei katkea organisaation päätöksellä, PLE kulkee oppijan mukana elämänlaajuisissa ja – mittaisissa prosesseissa. Verkostot, työvälineet, materiaalit, prosessit Oppija voi vaikuttaa itse käyttämiinsä työvälineisiin PLE:n voi kuulua verkko-oppimisen keskiössä oleva teknologinen ratkaisu. Esimerkiksi se voi yhdistää erilaisia työvälineitä ja niiden sisältöä sekä dokumentoida oppijan prosesseja ja tuotoksia (portfolio) käyttäjän, organisaation ja teknologian tarpeiden mukaan. PLE:n teknologiset ratkaisut on oltava vaihdettavissa Standardien noudattaminen, hyvät työkalut sisällön talteenottoon. Pääsy organisaation tarjoamaan sisältöön voi tietenkin katketa

23 PLE:n ominaisuuksia PLE ei ole portfolio Portfolio: PLE?
PLE? Missä oppijoiden ohjaaminen tapahtuu? M.Juntunen & I.Laakkonen

24 PLE:n ominaisuuksia on luotettavaa (esim. yksityisyys)
on oppimista, ei kontrollointia varten edistää luovuutta ja joustavuutta tukee erilaisia oppimistyylejä opettajan rooli muuttuu, ei katoa oppijat aktiivisia sisällön rakentajia, eivät vain vastaanottajia Kontrolli – aikuisen vastuu M.Juntunen & I.Laakkonen

25 PLE-ajatukseen on tultu monesta suunnasta
Social software LMS Portfolio Laakkonen (2009) Learning management system M.Juntunen & I.Laakkonen

26 PLE:n kolme osa-aluetta
M.Juntunen & I.Laakkonen

27 M. Juntunen Dave Tosh’s Elgg-PLE

28 Mikä olisi järkevä askel PLE:n suuntaan? Ilman hörhöilyä.
Mitä tarvitaan? Mikä olisi järkevä askel PLE:n suuntaan? Ilman hörhöilyä.

29 OPPIJAT – Oppijalähtöiset verkko-oppimisympäristöt
Oppijat on Jyväskylän kaupungin opetustoimen hallinnoima oppimisympäristöjen kehittämishanke, joka toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja useiden Peda.net –verkostoon kuuluvien kuntien kanssa. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.

30 Oppijat -hankkeen perusajatus
Hankkeessa kehitetään perusopetuksen ja lukion oppijoiden tarpeista lähteviä verkkotyötapoja ja –oppimisympäristöjä. Kehittämistyö on tutkimusperustaista. Tärkeimmät näkökulmat ovat oppijalähtöisyys sekä elinikäinen ja informaali oppiminen.

31 Oppijat -hankkeen perusajatus
Hankkeen tulokset ja kehitettävät opetusteknologiset ratkaisut (Oma tila ja Pedagoginen verkottumistyöväline) ovat käytettävissä valtakunnallisesti hankkeen päätyttyä. Jyväskylän yliopiston koordinoima Peda.net-verkosto vastaa palveluiden ylläpidosta ja edelleen kehittämisestä hankkeen päätyttyä.

32 Oppijat -hankkeen tulokset
1) Oma tila Joustava ja personoitava tila, joka on oppijan itsensä muokattavissa ja hallinnoitavissa, keskeisin osa oppijan PLEtä. Paikka, johon oppija voi kerätä oppimisprosessissa tarvitsemiaan työkaluja, käyttää niitä, säilöä monimediaista materiaalia ja linkittyä sen kautta mm. sosiaalisen median palveluihin. Oppija voi jatkaa oman tilan käyttöä, vaikka oppija ei kuuluisi mihinkään koulutusorganisaatioon, päättäisi opintonsa, "valmistuisi" tai siirtyisi työelämään. Oma tila tuo jo useita PLE-mäisiä piirteitä oppimiseen. - Veräjässä voi olla Oma tila jo nyt, mutta se ei ole lähelläkään PLEtä – käyttöoikeus päättyy kun oppija valmistuu…

33 Oppijat -hankkeen tulokset
2) Pedagoginen yhteisöpalvelu Työkalun avulla oppija voi verkostoitua oppilaitoksen, kunnan tai kaikkien järjestelmän käyttäjien sisäisiin tai käyttäjien keskinäisiin, oppilaitoksista riippumattomiin yhteisöihin, kuten vapaa-aikaan liittyviin yhdistyksii Yhteisöpalvelu edistää yhteisöllistä oppimista, erilaisten ryhmien ja yhteisöjen muodostumista sekä toimii ja käyttäjähallinnan apuvälineenä. Yhteisöpalvelu tunnistaa opettajan ja oppijan roolit, vrt. esim. Facebook.

34

35 Oppijat -hankkeen tulokset
Uudet palvelut: Oma tila ja Pedagoginen yhteisöpalvelu ovat kaikkien oppijoiden käytettävissä. Palveluiden jatkokehitys on turvattu. Tutkimuksesta saadut tulokset sekä hyvät käytänteet ovat kaikkien hyödynnettävissä.

36 Oppijat -hankkeen tulokset
Hankkeessa mukana olevat kunnat ja oppilaitokset saavat käyttöönsä uusia työvälineitä (Oma tila ja Pedagoginen yhteisöpalvelu), joiden tuotekehitykseen he ovat voineet itse vaikuttaa, pääsevät ohjatusti pilotoimaan ja ottamaan käyttöön oppijalähtöisiä toimintamalleja ja käytänteitä, saavat tukea (verkoston tukipalvelu) oppijalähtöisten toimintamallien pilotoinnissa ja käyttöönotossa, pääsevät ohjatusti pilotoimaan ja ottamaan käyttöön verkkotyövälineiden ylläpidon ja käyttäjienhallinnan uusia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, jotka perustuvat sosiaalisen median käytänteisiin.

37 Oppijat –hankkeessa mukana
Jyväskylän kaupunki, opetuspalvelut Opetushallitus Jyväskylän yliopisto Koulutuksen tutkimuslaitos, Opettajankoulutuslaitos, Tietotekniikan laitos

38 Oppijat –hankkeessa mukana
Kuntia esim: Keski-Suomen alueen kunnat, Kuopio, Porvoo, Ylöjärvi, Raahe, Pieksämäki, Valkeakoski, Kalajoki… Muita esim: Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyslukioverkoston kehittämishanke, Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu Peda.net –verkosto ottaa käyttöön uudet palvelut vuoteen 2013 mennessä.

39 Lisätiedot http://www.oppijat.fi/ Jarkko Lampinen

40 M. Juntunen