Tietopolitiikan rakentaminen

Esitys aiheesta: "Tietopolitiikan rakentaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Tietopolitiikan rakentaminen
Anne Kauhanen-Simanainen

2 Mistä yhteiskuntapolitiikat muodostuvat (policy design)?
Politiikkakohteet ovat syntyneet vastaukseksi tai hakemaan ratkaisuja uuteen kriisiin tai yhteiskunnan muutokseen Esimerkkejä: Pekka Kuusen 1960-luvun sosiaalipolitiikka: vahva sosiaalinen tilaus sen aikaisissa rakennemuutoksissa, perusta pitkäjänteiselle sosiaalipolitiikalle Energiapolitiikka: vastauksena 1970-luvun öljykriisiin. Ympäristöpolitiikka: havahtuminen ympäristöongelmiin 1990-luvulla Entä tietopolitiikka?

3 Mitä tietopolitiikka on?
pitkän tähtäimen linjauksia ja periaatteita linjaukset ja periaatteet koskevat tietojen tuottamista, hankintaa, keruuta, ylläpitoa, avaamista, jakamista, liikkumista, käyttöä ja säilyttämistä. tietopolitiikan linjaukset ja toimet voivat kohdistua esimerkiksi strategisten tietojen määrittelyyn, tieto- osaamiseen, tietojen jakamiseen, yhdistämiseen, suojaamiseen, käyttöoikeuksiin tai vastuisiin datapolitiikka vs. tietopolitiikka (data policy – information policy)

4 Julkisen hallinnon tietovarantoja
Maksuttomuus/ maksullisuus Toimintaympäristö- tietovaranto Tilannekuvan tietovaranto Ennakoinnin tietovaranto Yhteiskunnan tilaa kuvaava tietovaranto Seurannan ja valvonnan tietovaranto Päätöstietovaranto Kuulemisen tietovaranto Vaikuttavuuden arvioinnin tietovaranto Tietoturvallisuus /tietosuoja Terveydenhuollon tietovaranto Sosiaalihuollon tietovaranto Etuustietovarannot Verotustietovaranto Eläketietovaranto Työvoimatietovaranto Vakuutustietovaranto Tavaratietovaranto Tuonti- ja vienti-tietovaranto Maaseutuelinkeino-hallinnon tietovaranto Puolustusvoimien tietovarannot Oikeusratkaisujen tietovaranto Rikollisuuden torjunnan tietovarannot Rikosrekisteri tietovarantona Säätietovaranto Luonnonvara- ja ympäristötietovaranto Kulkuneuvo- tietovaranto Liikennetietovaranto EU-tietoaineistojen tietovaranto Arvo-osuusjär- jestelmän tietovaranto Potilastietovaranto Kulttuurisisältöjen tietovaranto Tutkimusaineistojen tietovaranto Tutkimustietovaranto Oppimateriaalien tietovaranto Kansainvälisen osallistumisen tietovaranto Rakennetun ympäristön ja asumisen tietovarannot Tietoturvaohjeistukset tietovarantona Kansallinen osaamisen pääoman tietovaranto Metatietovarannot Talous-, tulos- ja henkilöstötietovaranto Säädöstietovaranto Tilastotietovaranto Uutistietovaranto Tapahtumatietovaranto Palvelunjärjestäjien ja -tuottajien tietovaranto Palvelukuvausten tietovaranto Toimilupia koskevat tietovarannot Ammattihenkilöitä koskevat tietovarannot Toimipaikka- tietovaranto Julkishallinnon organi-saatiot tietovarantona Julkishallinnon datakatalogit Julkisten hankintojen tietovaranto Tietojärjestelmiä koskevat tietovarannot Sopimustietovaranto Julkishallinnon hanketietovaranto Henkilö-tietovaranto Maasto-tietovaranto Tie- ja katu-verkkotietovaranto Muut paikkatieto-varannot Kiinteistö-tietovaranto Rakennus- ja huoneisto-tietovaranto Yritys- ja yhteisö-tietovaranto Julkisuus/salassapito /käyttöoikeudet Löytyvyys/saatavuus /käytettävyys

5 Julkisen hallinnon tietovarannot globaalin tietoympäristön muutoksissa
Käyttäjien odotukset Uudet teknologiat sukupolvet Massadata Robotisaatio Datan määrä Avoimuuden vaatimukset Informaatio- vaikuttaminen Maahanmuutto Lainsäädäntö Digitalisaatio Omadata Talouden kehitys Sosiaalisen median vaikutukset Rajat ylittävät palvelut Yhteen-toimivuuden Tietopoliittiset linjaukset Kansainvälinen epävarmuus Alueelliset erot Tiedon lukutaito Tieto-käyttäytyminen Ikääntyminen Kyberrikollisuus Ilmastonmuutos Julkisen hallinnon tietopolitiikka?

6 Tietoympäristö 2017 – dataa tarjolla yli käsityskyvyn, keskustelua tiedon totuusarvosta – hyvä tieto ja paha tieto – millä tiedolla on arvoa? Julkista tietoa, avointa tietoa, salassa pidettävää tietoa – saatavilla olevaa tietoa (esim. Googlehaun piirissä), piilossa olevaa tietoa, jota hakukoneet eivät tavoita (esim. deep Web) 2000-luvun ensimmäisinä vuosina digitaalisen datan määrä ohitti fyysisessä muodossa olevan datan määrän ja vuonna 2011 tuotettiin digitaalisena 99 % kaikesta syntyvästä datasta On laskettu, että ihmiskunta luo joka 3. minuutti saman määrän dokumentoitua dataa tai tietoa kuin aikojen alusta vuoden loppuun saakka . . Datan kantaman merkityksellisen informaation kasvulla on kuitenkin inhimilliset rajat – verkossa on paljon roskaa, virheellistä, harhaanjohtavaa, vääristeltyä, epäluotettavaa, vanhentunutta, huonosti organisoitua, perustelemattomia väitteitä, mielipiteitä…

7 todet uskomukset, muodostuneet käsitykset
Tiedon arvosykli Merkitykset Infor- maatio Palvelut, tuotteita, sovelluksia Jäsentelyä, visualisointia, analysointia Bitit, tallenteet, infofaktat Perustellut, todet uskomukset, muodostuneet käsitykset Data Tieto Kysymyksiä, havaintoja, uusia tarpeita Oppimista, tutkimista, tiedon jakamista Viisaus Ymmärrys Arviointia, arvottamista, näkemykstietoa päätöksiä ja ratkaisuja Arvot, kokemukset näkemykset Käsitykset

8 Mistä muodostuu tiedon hyödynnettävyys?
Tieto käytössä Vastaus- tietotarpeeseen Hyödynnettävyys Arvo, merkitys Sisältö, laatu, luotettavuus Oikeellisuus Ajantasaisuus Kieli, viestintä Ymmärrettävyys Visuaalisuus, havainnollisuus Saavutettavuus Käytettävyys Tietorakenteet, käyttöliittymät Esitystapa, käsitteet Löytyvyys, yhteentoimivuus Konteksti, todennettavuus Dataluettelot, hakupalvelut, metatietopalvelut Metatiedot Lainsäädäntö, tieto- suoja, tietoturvallisuus Pääsy, saatavuus Uudelleen käytettävyys Maksuttomuus, kone- luettavuus, käyttöehdot

9 Tiedon hallinnan kehittämisen periaatteita ja edellytyksiä hallinnon muutoksessa
Julkisuusperiaate Saatavuus Yhteentoimivuus Laatu Oikeus omiin tietohin Käytettävyys Hyvä tiedon- hallintatapa Avoin tieto, uudelleen käyttö Informaatiotehok- kuus Riittävä tietoturva Käyttöoikeudet Tehokas tietohallinto Pysyvä säilytys Luottamus julkiseen hallintoon Toiminnallinen muutos Hallinnon kehittäminen Tietojen ja tietoympäristön tehokkaampi hyödyntäminen Prosessien automatisointi ja palvelujen digitalisointi Tuottavuus, kustannustehokkuus Asiakaslähtöiset, innovatiiviset palvelut, uusi liiketoiminta

10 Tietopolitiikan teemojen valinta ja kehyksen muodostaminen – mitä linjauksia tarvitaan?
Tiedon avoin saatavuus Datan vapaa liikkuvuus Oikeus tietoihin Vastuu tiedoista ja niiden laadusta Tiedon arvo, kyvykkyydet tiedon hyödyntämiseen

11 Tiedon avoin saatavuus – tietopohjaa tuleville linjauksille ja politiikkatoimille

12 Selvitys avoimen datan hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta
Koski H., Honkanen M., Luukkonen J., Pajarinen M., Ropponen T. (2017). Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 40/2017. toteutettu osana valtioneuvoston v selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa valtiovarainministeriön aloitteesta toteuttajina Etla ja OKF ohjausryhmässä edustus useista ministeriöistä

13 Rekisteritietojen tarjonta, avoimuus ja hyödyntäminen
Datan avaaminen Suomessa on pitkällä, syksyyn mennessä oli avattu keskimäärin 70 prosenttia lainsäädännön puitteissa avattavista keskeisten perustietovarantojen tietotuotteista. Em. organisaatioiden tietotuotteet olivat suurelta osin maksuttomia, eri käyttäjäryhmille on kuitenkin erilaisia hinnoittelukäytäntöjä. Tietotuotteiden suurin käyttäjäryhmä ovat yritykset (liki puolet). Lähde: Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus

14 Perusrekisterien tietotuotteiden tarjonta: maksuttomuus ja avoimuus
Lähde: Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus

15 Rekisteritietojen käyttäjät

16 Avoimen datan taloudellinen vaikuttavuus
Sekä avointa dataa että massadataa innovaatiotoiminnassaan hyödyntävät yritykset tekevät muita yrityksiä huomattavasti todennäköisemmin uusia tuote- ja palveluinnovaatioita Dataa uusien palvelujen ja/tai tuotteiden kehittämisessä hyödyntäneet yritykset ovat kasvaneet muita yrityksiä nopeammin joillakin tietointensiivisillä sektoreilla Datatalouden mekanismien ymmärtämiseksi tarvitaan tutkimustietoa yritysten datan käytöstä ja taloudellisista vaikutuksista laajemmin. Lähde: Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus

17 Avoimen datan hyödyntäminen
Avoin data merkittävä digitaalisen yhteiskunnan rakennusaine. Julkishallinnon tulisi tavoitella kokonaisvaltaista tiedon hallinnan ohjausta, joka kattaa ydintiedot, metatiedot, asiatiedot ja avoimen tiedon. VN-selvityksen tärkeimmät löydökset liittyvät organisaatioiden tiedon hallintaan ja tietojohtamiseen, käyttäjälähtöiseen toimintaan, avoimen datan laadun kehittämiseen ja lainsäädännön epätarkkuuteen. Henkilötietoja voitaisiin hyödyntää laajemmin mm. omadatan ja anonymisoinnin avulla, kun huomioidaan oikeudelliset ja tekniset haasteet. Lähde: Avoimen datan hyödyntäminen ja vaikuttavuus

18 VNTEAS raportin suositukset (2017)
Hallittu ja selkeä datan hyödyntämisen johtaminen ja ohjaus Lisääntynyt datatalouden osaaminen ja yhteistyö eri toimijoiden kesken Selkeät säädökset ja niitä tukevat käytännöt Laadukas tietoinfrastruktuuri

19 Suositukset Yhtenäistetään tietojohtamisen työkaluja (tulossopimus ja tietotitinpäätös) Tieto- ja avoimuuspolitiikan ja datan hyödyntämissuunnitelman julkaiseminen avoimesti Järjestelmällinen tietovarantojen kartoitus ja niiden hyödyntämispotentiaalin arviointi Panostetaan ketterään, avoimeen ja kokeilevaan toimintakulttuuriin Datatalouden ymmärtäminen ja datan osaamisen vahvistaminen Viranomaistoimija huolehtimaan avoimesta tiedosta, edistämään datan hyödyntämistä ja yhtenäistämään juridisia käytäntöjä Avoindata.fi –dataportaalin jatkokehittäminen Tietovarantojen käytettävyyden ja avoimen datan laadun jatkuva parantaminen Avoimet ohjelmointirajapinnat ja keskitetty rajapintojen hallinta sujuvoittamaan yhteensopivuutta ja edistämään kilpailua Mahdollistetaan vapaaehtoinen avoimen datan hyödyntäjien rekisteröityminen

20 Mitä linjauksia eteenpäin?