Opiskelun, oppimisen ja opetuksen prosessit Tapaaminen Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kanssa 10.2.2016 Pekka Linna, CSC.

Esitys aiheesta: "Opiskelun, oppimisen ja opetuksen prosessit Tapaaminen Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kanssa 10.2.2016 Pekka Linna, CSC."— Esityksen transkriptio:

1 Opiskelun, oppimisen ja opetuksen prosessit Tapaaminen Turun ammattikorkeakoulun ja Åbo Akademin edustajien kanssa 10.2.2016 Pekka Linna, CSC

2 Työ ja sen tavoitteet Tavoitteena on tuottaa opiskelusta ja opetuksesta malli, jonka avulla voidaan keskustella näille tarjottavasta (IT-)tuesta: Tunnistaa katvealueet ja päällekkäisyydet Tunnistaa yhteiset kehittämispolut Opiskelija omistaa opiskelun, opettaja omistaa opetuksen, mutta muidenkin sidosryhmien on hyvä hahmottaa mitä tehdään ja mihin pyritään Selvityshenkilö (Pekka Linna) perehtyy kirjallisuuteen ja tapaa asiantuntijoita ja tuottaa ehdotuksen, jota koeponnistetaan ja kehitetään edelleen

3 Työn taustaa 1: opetushenkilökunnan tarpeet Educause Faculty Survey / Aalto University (2014): Question: What technology has the greatest potential positive impact on your faculty role? Answer: No specific technology but rather a new vision of what education is and then broad support for that. Currently there is only support for traditional in-class lectures and some material distribution

4 Työn taustaa 2: KOOTuki-ryhmän tarpeet Korkeakoulujen ja Opetushallituksen opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyöryhmä eli KOOTuki-ryhmä 9.10.2014: Nyt tehtävän työn tavoitteena on tunnistaa äärellinen määrä aliprosesseja opiskelulle ja opetukselle Tämän jälkeen määritellään tietojärjestelmien tuottamia palveluita eri osaprosesseille Tunnistetaan katvealueet ja päällekkäisyydet ja yhteiset kehittämispolut On eri asia mitkä ovat niiden järjestelmien tuotenimet, joilla näitä palveluita tuotetaan; tätä tasoa ei käsitellä tässä yhteydessä

5 Työn taustaa 3: Kansalliset tilannekuvat

6 Työn taustaa 4: Ensimmäiset ajatukset Opiskelun prosesseihin on mahdollista ottaa esimerkiksi seuraavia näkökulmia oppimisprosessi jatkuvana oppimisena (vrt. tutkivan oppimisen kehä) opiskeluprosessi hallinnollis–käytännöllisenä prosessina (kurssille ilmoittautuminen jne.) opintokokonaisuuden suorittaminen oppimisprojektina (tiedon kerääminen, asiaan perehtyminen, oppimistavoitteiden hahmottaminen tai asettaminen jne.) opiskelijan prosessi sosiaalistumisen ja identiteetin rakentamisen prosessina (ensimmäisen vuoden kokemus jne.) kompetenssien kehittymisen prosessit (asiantuntijuuden kehittyminen / käytännön taidot jne.) Tarkastelunäkökulmat voivat tuottaa keskenään ristiriitaisia arvioita tilanteista Ristiriitaisiin arvioihin on useampia reagointitapoja tietystä näkökulmasta hahmottunut aukkopaikka voidaan haluta täyttää tiettyä näkökulmaa priorisoida toisten ylitse ja jättää aukot täyttämättä Päätösvalta jää niille, jotka osallistuvat keskusteluun, mutta työ antaa siihen jäsennyksiä välineeksi. Ei tuoteta ja tarjota yhtä välinettä, niin että "jossain hallinnossa päätetään, mitä opetus ja opiskelu on” Sen sijaan mahdollisimman yhteisöllisesti kehkeyttämällä tuotetaan "opiskelun viitearkkitehtuureja" ja "opetuksen viitearkkitehtuureja", joiden avulla keskustelussa ja päätöksenteossa ja kehitystyössä päästään eteenpäin.

7 Mitä on opiskelu ja mitä siis pitäisi mallintaa? Ei ole tarkoitus mallintaa yksittäisen kurssin opintohallintoprosessia Kurssi-ilmoittautuminen Suoritusmerkintä ja sen hallinnoiminen On tarkoitus tavoittaa se, mikä on arvokasta korkeakoulun opetuksessa ja opiskelussa Se lienee kaiketi oppiminen (Ja opetus … tähän palaan myöhemmin)

8 Oppiminen – koska, missä? Yhden kurssin sisällä? Yhden ”oppimisteon” sisällä? Opintojen aikana?

9 Ehdoteltuja haastateltavia Aalto: Jukka Parviainen, Markus Torkkeli, Lauri Saarinen Arene: Riitta Rissanen Haaga-Helia: Hannu Kotila HY: Kirsti Lonka, Kai Hakkarainen, Jaakko Kurhila, Minna Autio, Chiera Lombardini ISY: Tommi Haapaniemi Karelia: Pekka Auvinen Laurea: Katariina Raij Metropolia: Juha Lindfors, Osmo Troberg, Marjaana Hanki, Tiina Kokko Novia: Bettina Backström-Widjeskog OY: Sanna Järvelä TTY: Terhi Yli-Nieminen TY: Mirjamaija Mikkilä-Erdmann, Mari Murtonen, Minna Vuorio-Lehti

10 Tavattu Sari Lindblom-Ylänne (HY) Anne Nevgi (HY) Kati Isoaho, Matti Kajaste, Touko Apajalahti (Karvi) Liisa Ahlava (TaY), Päivi Karttunen (Tamk), Kirsi Reiman (TTY)

11 Löydetty kotimainen kirjallisuus Kansanen ja opetus-opiskelu-oppiminen -artikkelit Lehtinen, Kuusinen & Vauras: Kasvatuspsykologia Lindblom-Ylänne & Nevgi: Yliopisto-opettajan käsikirja Lonka, Hakkarainen & Lipponen: Tutkiva oppiminen Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila: Ihmisen psykologinen kehitys Siljander: Systemaattinen johdatus kasvatustieteeseen Vehviläinen: Ohjaustyön opas Aalto-yliopiston opettajalle tuotettu pedagoginen materiaali

12 Löydetty ulkomainen kirjallisuus Biggs, John. Teaching for Quality Learning at University. Toinen painos. Trowbridge: Open University Press, 2006. Boud, David ja Feletti, Graham. Ongelmalähtöinen oppiminen. Uusi tapa oppia. Helsinki: Terra Cognita, 1999. Entwhistle, Noel, toim. New Directions in Educational Psychology 1. Learning and Teaching. Basingstoke: The Falmer Press, 1985. Flavell, John. Metacognition and Cognitive Monitoring. A New Area of Cognitive-Developmental Inquiry. American Psychology, Vol. 34, No. 10, 906-911, 1979. Gagné, Robert. The Conditions of Learning. Kolmas painos. USA: Holt, Rinehart and Winston, 1977. Marton, Ference, Hounsell, Dai ja Entwistle, Noel, toim. The Experience of Learning. Toinen painos. Edinburgh: Scottish Academic Press, 1997. Zimmermann, Barry. Becoming a Self- Regulated Learner: An Overview. THEORY INTO PRACTICE, Vol. 41, No. 2, 2002.

13 Havaintoja kirjallisuudesta Yksiselitteistä oppimisen tai opiskelun prosessia ei tunnu löytyvän Viitteitä kyllä löytyy: ”tämä vaikuttaa oppimisen prosessiin …” ”oppimista voidaan ajatella prosessina, jossa on vaiheita …” Oppimisen ja oppimisen tulosten ero ei ole selkeä Oppimisen ja opiskelun ero ei ole selkeä Opiskelussa käytännön toimien ja ihmisen mielen prosessien ero ei ole selkeä

14 Havaintoja oppimisesta ja opiskelusta Metakognitio Itsesäätely Motivaatio Ja kaikkiin näihin liittyen palautteen merkitys

15 Käsitteen määrittelyä Oppimisen tuloksia ovat uudet tiedot ja valmiudet: tämä on kykyä Oppiminen on näiden uusien tietojen ja valmiuksien omaksumista tai kehittämistä: tämä on muutos Opiskelu on sen muutoksen aikaansaamista, joka tuottaa muutoksen kyvyissä: tämä on toimintaa

16 Ensimmäinen malli

17

18

19 Arvio ensimmäisestä mallista (+) Kuvaa melko hyvin toimintaa tai ”älykästä toimintaa” yleisellä tasolla Mallin avulla voidaan kuvata iteraatioita voidaan kuvata eri tasoja, joilla iteraatioita tapahtuu voidaan kuvata motivaation, itsesäätelyn ja metakognition rooli ja merkitys

20 Arvio ensimmäisestä mallista (-) Uhkaa hukata Vuorovaikutustaitojen kehittymisen Itsetuntemuksen kehittymisen Tiettyyn kulttuuriin kasvamisen Arvojen omaksumisen Eli ei pysty kuvaamaan sitä oppimista, joka on ei-tietoista Yhteisöllistä Aukeaa hankalasti Viestinnällisesti haasteellinen

21 Neljä eri lähestymistapaa Tutkintotavoitteisen opiskelun (makro)prosessi Ensimmäisen vuoden kokemus, opiskelijaidentiteetti, ammatti-identiteetti, valmistuminen/lopputyö Opiskelu (monitasoisena iteratiivisena) prosessina, jossa tapahtuu oppimista Merkittäviä asioita mm. itsesäätely, motivaatio, metakognitio Opiskelu suhteina Opiskelijan suhteet opiskeltavaan asiaan, opettajaan, materiaaleihin, tehtäviin ja muihin opiskelijoihin Opiskelu joukkona geneerisiä toimintoja, jotka sisältyvät useimpiin opiskeluprosesseihin riippumatta niiden rakenteesta Tiedon etsiminen, tiedon rakenteiden hahmottaminen, opitun soveltaminen kognitiivisessa prosessissa, opitun soveltaminen praktisessa prosessissa

22 Työn taustaa 4: Ensimmäiset ajatukset Opiskelun prosesseihin on mahdollista ottaa esimerkiksi seuraavia näkökulmia oppimisprosessi jatkuvana oppimisena (vrt. tutkivan oppimisen kehä) opiskeluprosessi hallinnollis–käytännöllisenä prosessina (kurssille ilmoittautuminen jne.) opintokokonaisuuden suorittaminen oppimisprojektina (tiedon kerääminen, asiaan perehtyminen, oppimistavoitteiden hahmottaminen tai asettaminen jne.) opiskelijan prosessi sosiaalistumisen ja identiteetin rakentamisen prosessina (ensimmäisen vuoden kokemus jne.) kompetenssien kehittymisen prosessit (asiantuntijuuden kehittyminen / käytännön taidot jne.) Tarkastelunäkökulmat voivat tuottaa keskenään ristiriitaisia arvioita tilanteista Ristiriitaisiin arvioihin on useampia reagointitapoja tietystä näkökulmasta hahmottunut aukkopaikka voidaan haluta täyttää tiettyä näkökulmaa priorisoida toisten ylitse ja jättää aukot täyttämättä Päätösvalta jää niille, jotka osallistuvat keskusteluun, mutta työ antaa siihen jäsennyksiä välineeksi. Ei tuoteta ja tarjota yhtä välinettä, niin että "jossain hallinnossa päätetään, mitä opetus ja opiskelu on” Sen sijaan mahdollisimman yhteisöllisesti kehkeyttämällä tuotetaan "opiskelun viitearkkitehtuureja" ja "opetuksen viitearkkitehtuureja", joiden avulla keskustelussa ja päätöksenteossa ja kehitystyössä päästään eteenpäin.

23 Työn eteneminen Ensimmäinen raakile on julkaistu OPI-wikissä 01/2016 Helmikuussa 2016 lisää vuorovaikutusta oppimisen, opiskelun ja opetuksen asiantuntijoiden kanssa Ensimmäinen varsinainen versio esitellään KOOTuki-ryhmälle 19.2.2016 Saatujen kommenttien perusteella versiota muokataan edelleen Tämän jälkeen versio korkeakouluihin käsiteltäväksi Peda-forumin sähköpostilista Lausunnot/kommentit korkeakouluilta Muita kanavia - mitä?

24 Työtä koskeva viestintä Korkeakouluvierailut Vrt. Lista ehdotetuista tapaamisista Esittelyt tapaamisissa ja konferensseissa On työpajana Pedaforum2016-päivillä elokuussa 2016 Saa antaa vinkkejä ja esittää kutsuja! Onko jotain kansainvälistä tapahtumaa jossa saisi hyvää palautetta? Verkkosivusto osoitteessa https://confluence.csc.fi/display/OPI/Opiskelu-ja-opetus https://confluence.csc.fi/display/OPI/Opiskelu-ja-opetus

25 Kiitos Pekka