ETNA202 Menetelmäopinnot II Tekstit ja visuaaliset dokumentit Luento III:”Valmiiden” tekstien analysointi Arja Turunen FT, tutkijatohtori

Esitys aiheesta: "ETNA202 Menetelmäopinnot II Tekstit ja visuaaliset dokumentit Luento III:”Valmiiden” tekstien analysointi Arja Turunen FT, tutkijatohtori"— Esityksen transkriptio:

1 ETNA202 Menetelmäopinnot II Tekstit ja visuaaliset dokumentit Luento III:”Valmiiden” tekstien analysointi Arja Turunen FT, tutkijatohtori Arja.h.turunen@jyu.fi

2 Tammikuun luentojen sisällöt 14.1.: – kurssin sisältö, tausta ja tavoitteet – Arkistolaitoksen esittely (arkistokurssi) – Tutkimusetiikka (arkistokurssi) 15.1.: Muistitietoaineistojen tutkimus (arkistokurssi) 16.1.: ”Valmiiden” tekstien tutkimus (uusi) 17.1.: Kuvien tutkimus, kuvaa ja tekstiä sisältävien aineistojen tutkimus (uusi) 21.1.: Internet-aineistot (sähköisten aineistojen kurssi)

3 Sosiologit Paul Atkinson & Amanda Coffey (2004) ja Lindsay Prior (2003; 2004): sosiaalitutkijat (mm sosiologit, sosiaali- ja kulttuuriantropologit) laiminlyövät erilaisten tekstien ja dokumenttien tutkimusta: Kenttätyömenetelmät ovat kehittyneet suullisia kulttuureja tutkittaessa. Antropologisesta perinteestä johtuen tutkimusaineisto kerätään edelleen haastattelemalla ja havainnoimalla. Vaikka kenttätyötä tehdään nykyään kirjallisten kulttuurien parissa, tutkimusta tehdään niin kuin kulttuureilla ei olisi kirjoitettua kulttuuria. Erilaiset tekstit ja dokumentit ja niiden rooli tulisi nyky- yhteiskuntaa tutkittaessa huomioida, sillä niiden kautta luodaan tulkintoja todellisuudesta ja itsestä.

4 Atkinson ja Coffey (2004, 58–59): dokumentteja on tarpeen tutkia omana aineistotyyppinä, yhdenlaisen sosiaalisen todellisuuden rakentajina, ei vain sekundaarisena, haastatteluja ja havainnointimateriaalia tukevana, selittävänä tai taustoittavana aineistona. Tämä tarkoittaa huolellista perehtymistä kirjallisten aineistojen tuotantoon ja kulutukseen: siihen, miten niitä tuotetaan, levitetään, luetaan, säilytetään ja käytetään. Prior (2003, ix, 3–4, 13): dokumentit tulisi nähdä esineinä, jotka ovat vastavuoroisessa suhteessa toimintaan. -Dokumentit säilyttävät asioita kuten ohjeita, käskyjä, toiveita ja raportteja. -Dokumentit ovat itse toimijoita, jolloin niitä voidaan manipuloida; dokumentti voi olla toisten toimijoiden liittolainen, jatkotoiminnan resurssi tai vihollinen, joka on tuhottava tai salattava. -Dokumentti ei ole vain sisällön säilyttäjä vaan myös tuote, joka on tuotettu sosiaalisesti organisoiduissa olosuhteissa. Ne ilmaisevat ja edustavat diskursiivisia käytänteitä ja niitä voidaan hyödyntää erilaisissa sosiaalisissa, kulttuurisissa ja poliittisissa kamppailuissa.

5 Lähteet Atkinson, Paul & Coffey, Amanda 2004. Analyzing documentary realities. – David Silverman (ed.) Qualitative Research. Theory, Method and Practice, 56–75. Second edition. London: Sage. Prior, Lindsay 2003. Using Documents in Social Research. London: SAGE. Prior, Lindsay 2004. Doing Things With Documents. – David Silverman (ed.) Qualitative Research. Theory, Method and Practice, 76–94. Second edition. London: SAGE.

6 Esim. housututkimus Mitä pukeutuminen on? – Joanne Entwistle 2000 ja 2001: pukeutuminen koostuu pukeutumisen käytänteistä ja diskursseista – Arja Turunen: 2011: pukeutuminen koostuu vaatteista (materiaalisina esineinä), pukeutumisen käytänteistä ja diskursseista Pukeutuminen materiaalisina esineinä: hame v. housut, mistä kankaasta, millainen leikkaus jne. Pukeutumisen käytänteet = miten pukeudutaan – Eri tilanteissa edellytetään erilaisia vaatteita vrt.: arki- ja juhlapuvut; missä tilanteissa housujen käyttö on ollut sallittua, miten pukeutumisen käytänteet ovat muuttuneet, kun housut on otettu käyttöön – Housujen käytön yleistymisen taustalla mm. epämuodollisemman pukeutumisen salliminen Pukeutumisen diskurssit = millaisia merkityksiä pukeutumiseen liitetään: ”on säädytöntä, että naiset käyttävät housuja”, ”on epäkäytännöllistä, että naiset eivät saa käyttää housuja”

7 Pukeutumisen diskurssit Sananlaskut, vanhan kansan ohjeet = muistitietoaineistoa, suullisesti välittyvää perinnettä – ”se kellä on paikan päällä, on markka markan päällä” – ”Naisten housujen käyttö on maailmanlopun enne” Naistenlehdet, muiden lehtien pukeutumispalstat, pukeutumisen ja terveydenhoidon opaskirjat jne. = kirjoitettua aineistoa – ”on tärkeää pukeutua terveellisesti” – ”Pariisilaisen kesämuodin uutuus ovat vaaleat housut”

8 Pukeutumisen kokonaisuus muodostuu vaatteista, pukeutumisen käytänteistä ja pukeutumisen diskursseista Osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään Esim: ”On tärkeää pukeutua terveellisesti” → vaatteiden materiaalisissa ominaisuuksissa aletaan kiinnittää huomiota terveellisyyteen & pukeutumisen käytänteissä terveydellisyys nousee tärkeäksi tekijäksi Tai: pula-aikana materiaalien puutteen vuoksi aletaan painottaa vaatteiden monikäyttöisyyttä ja pitkä- ikäisyyttä → housut alkavat kelvata naisilla jokapäiväiseksi vaatteeksi Tai: vaatteet ja käytänteet pysyvät samoina, mutta pukeutumisen diskurssien muuttuessa samaa asiaa perustellaan eri tavalla Mitä on säädyllinen tai siisti pukeutuminen?

9 Berggren Torell, Viveka 2008. Folkhemmets barnkläder. Diskurser om det klädda barnet under 1920-1950-talen. Skrifter från Etnologiska föreningen i Västsverige. Göteborg: Arkipelag. Kamila, Marjo 2012. Katsojana ja katsottuna. Opettajan kontrolloitu ulkoasu. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä.

10 Muita esimerkkejä kirjoitetusta kulttuurista osana arkipäivän ilmiötä Ruokakulttuuri – keittokirjat (Maarit Knuuttila 2006: Kansanomainen keittämisen taito. Helsinki: Muinaismuistoyhdistys) Asuminen – sisustuslehdet (Minna Sarantola-Weiss 2003: Sohvaryhmän läpimurto. Helsinki: SKS.) Tutkimustehtävänä tutkia opiskelijaelämää vuonna 2013 – Etnografiset menetelmät: osallistuva havainnointi, haastattelut, kuvaaminen, kyselyt – Kaikki ne tekstit, joiden kanssa opiskelijat ovat tekemisissä: opinto-oppaat, kelan lomakkeet, opintoja varten luettu kirjallisuus – Mediakeskustelu opiskelijoita koskevista asioista

11 Harjoitustehtävä valmiista aineistoista Valitse ns. valmis teksti, joka liittyy aiheeseen, jota olisit kiinnostunut tutkimaan Analysoi tekstiä luennolla esitettyjen teemojen ja muiden vinkkien kautta – Esittele teksti ja sen kirjoittaja ja julkaisuajankohta ja -paikka – Kerro, mihin olet analyysissä kiinnittänyt huomiota – Millaisia tuloksia sait

12 Tekstin tutkimuksen menetelmiä Myös lähiluku on relevantti menetelmä Diskurssintutkimus: diskurssianalyysi, retorinen analyysi, narratiivinen analyysi, feministinen analyysi jne. Taustalla ajatus siitä, että tekstit eivät vain heijasta todellisuutta vaan luovat ja ylläpitävät sitä Tutkimuksessa kiinnitetään huomiota kielen merkitykseen todellisuuden rakentajana Kriittinen tutkimus: miten yhteiskunnallisia valtasuhteita pidetään yllä kielen kautta (vrt. vastakarvaan lukeminen)

13 Diskurssintutkimus Lähteitä: – Jokinen, Juhila & Suoninen 1993. Diskurssianalyysin aakkoset. Tampere: Vastapaino. – Jokinen, Juhila & Suoninen 199. Diskurssianalyysi liikkeessä. Tampere: Vastapaino. – Sajavaara & Piirainen-Marsh (toim.) 2000. Kieli, diskurssi & yhteisö. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. – Pietikäinen & Mäntynen 2009. Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino.

14 Mediadiskurssien tutkimus Fairclough, Norman 1992. Discourse and Social Change. Cambride: Polity. Fairclough, Norman 1997. Miten media puhuu? Tampere: Vastapaino. Fairclough, Norman 2003. Analysing Discourse. Textual Analysis for Social Research. London: Routledge.

15 Kielitieteellinen tausta Formalistinen kielitiede: Kielitieteen tehtävänä kuvata abstraktin kielisysteemin universaaleja säännönmukaisuuksia Mihin säännönmukaisuuksiin kielisysteemi rakentuu? Funktionaalinen kielitiede: Tutkimuksen tehtävänä kuvata, miten eri puheyhteisön jäsenet käyttävät kieltä eri tarkoituksiin Miten merkitykset rakentuvat? Lähde: Minna-Riitta Luukka 2008: Näkökulma luo kohteen. Teoksessa Kieli, diskurssi & yhteisö

16 Diskurssi Formalistinen kielentutkimus: kiinnostus kielenkäytön viestinnällisiin ulottuvuuksiin, jota ei voi selittää kieliopilla (esim. ironia); diskurssi= lausetta laajempi kielellinen kokonaisuus. – miten tekstit rakentuvat kielellisesti – miten tekstejä luetaan ja ymmärretään Funktionaalinen kielentutkimus: diskurssi on sosiaalisen toiminnan muoto – keskustelunanalyysi: vuorovaikutuksen etenemisen analyysi – kielenkäyttö ei ole merkitysten välittämistä vaan aktiivista toimintaa, johon osallistuu sekä tekstin tuottaja että vastaanottaja – Konstruktivistinen näkökulma: kieli ja kielenkäyttö eivät ole sidoksissa vain vuorovaikutustilanteeseen, vaan laajemmin niihin yhteisöihin, joissa kieltä käytetään Lähde: Minna-Riitta Luukka 2008: Näkökulma luo kohteen. Teoksessa Kieli, diskurssi & yhteisö

17 Konstruktivistinen näkökulma Kielenkäytön kautta ei vain ilmaista asioita vaan rakennetaan ja tuotetaan niitä Kielenkäyttö ei perustu vain yksilöllisiin valintoihin vaan kielen käyttäjä rakentaa, uusintaa tai muokkaa yhteiskuntaa tai kulttuuria Kieli ei ole neutraali viestinvälittäjä vaan kielellisillä valinnoilla merkityksellistetään kohteena olevaa asiaa = luodaan representaatioita Esim. saksan ja ranskan kielessä substantiivit ovat feminiinejä, maskuliineja tai neutreja, suomen kielessä tällaista ilmiötä ei ole Erilaiset passiivimuodot eri kielissä: suomeksi asioita ymmärretään, in english we understand / you undestand – suomen sä-passiivi?

18 Kun jostain aiheesta kirjoitetaan tai puhutaan tietyn diskurssin puitteissa, tuotetaan tietynlaista tietoa aiheesta. Tiettyihin diskursseihin nojautuminen samalla rajaa ulos muut tavat, joilla aihetta voitaisiin konstruoida. Itse tekstit eivät edusta diskursseja vaan pikemminkin nojautuvat niihin. Yhdessä tekstissä voi olla läsnä useita diskursseja – tutkimuksellisesti kiinnostavaa, miten diskursseja tällöin käytetään

19 ”Mikä tahansa on, se yksinkertaisesti on, mutta heti kun yritämme ilmaista mitä jossakin on, astumme diskurssien maailmaan.” Kenneth J. Gergen Diskurssintutkimus ei tarkoita, että reaalimaailma unohdetaan ja keskitytään vain diskurssien tutkimiseen Diskurssintutkimuksen lähtökohtana on, että viestintätilanteissa reaalimaailma välittyy ja se tavoitetaan vain kielenkäytön kautta Merkitykset ovat kielellisesti rakentuneita

20 Esimerkki: Kaadut liukkaalla pihalla ja tunnet jalassa kipua. Miten kuvaat sitä? – Lääkäri haluaa kuulla kielellisen kuvauksen; piirretty, maalattu tai sävelletty versio ei käy – Kaaduit ulkomaan lomalla. Miten kuvailet kipua vieraalla kielellä? Esimerkki: Miten kuvata rakastumista, surua, iloa, tuskaa?

21 Uutistekstejä: – ”Lumi yllätti autoilijat” / ”Autoilijat eivät osanneet varautua talven tuloon” – ”Auto törmäsi hirveen” / ”Hirvi törmäsi autoon” – ”Autoilija törmäsi puuhun” / ”Naisautoilija törmäsi puuhun” – ”Nainen raiskattiin” / ”Mies raiskasi naisen”

22 Mainostekstit: Gillette – the best a man can get / Gillette – the best a woman can get Tutkimustekstit: ”Tässä tutkimuksessa tarkastellaan” / ”Tässä tutkimuksessa tarkastelen”

23 Yhteiskuntatieteellinen diskurssintutkimus Usein = kriittinen diskurssintutkimus Kielenkäytöllä on sosiaalisia vaikutuksia ympäröivään maailmaan Toisaalta tämä sama maailma vaikuttaa siihen, miten kieltä käytetään Usein samasta asiasta on yhtäaikaisesti useita eri näkemyksiä = diskursseja Voidaan tutkia diskurssien moninaisuutta tai vaihtelevuutta tai diskurssien järjestystä ja sitä kautta valtaa

24 Kuka teidän perheessä tekee kotityöt? Presidenttiehdokas Martti Ahtisaari: ”Me olemme vaimon kanssa valinneet sellaisen työnjaon, että vaimo tekee kotityöt” Muita vaihtoehtoja: ”Vaimo tekee, koska naiset ovat synnynnäisesti parempia tekemään kotitöitä” ”Vaimo tekee, koska noudatamme Raamatun ohjeita” ”Vaimo tekee, koska hän itse haluaa tehdä kotityöt” ”Vaimo tekee, koska kannatamme perinteisiä arvoja” Lähde: Suoninen, Eero 1999: Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä.

25 Kuka teidän perheessä tekee kotityöt? Presidenttiehdokas Martti Ahtisaari: ”Me olemme vaimon kanssa valinneet sellaisen työnjaon, että vaimo tekee kotityöt” – tasa-arvodiskurssi Muita vaihtoehtoja: ”Vaimo tekee, koska naiset ovat synnynnäisesti parempia tekemään kotitöitä” – biologinen diskurssi ”Vaimo tekee, koska noudatamme Raamatun ohjeita” – uskonnollinen diskurssi ”Vaimo tekee, koska hän itse haluaa tehdä kotityöt” – yksilön valintaa painottava diskurssi ”Vaimo tekee, koska kannatamme perinteisiä arvoja” – historiallinen diskurssi Lähde: Suoninen, Eero 1999: Näkökulmia sosiaalisen todellisuuden rakentumiseen. Teoksessa Diskurssianalyysi liikkeessä.

26 Perinteinen etnografinen tutkimus - diskurssianalyysi Perinteinen etnografinen tutkimus: ihmisiä haastatellaan, koska halutaan tietää, mitä he asiasta ajattelevat Diskurssianalyysi: ihminen voi olla asiasta monta mieltä, hän voi yhdessä tilanteessa sanoa toista, toisessa toista. Kyse ei ole valehtelusta, vaan siitä, että asiaa voi lähestyä monesta näkökulmasta. Eri näkökulmissa tukeudutaan erilaisiin diskursseihin.

27 Michel Foucault: Tiedon arkeologia Lausumat = puheakteja; millaisia suhteita puheaktien välillä vallitsee, ja miten niistä muodostuu diskursiivisia muodostelmia? Diskursiivinen käytäntö = tapa, jolla lausumia tuotetaan, tai jolla lausumat järjestetään diskursiivisiksi muodostelmiksi Valikoidessaan, säädellessään, poissulkiessaan ja tuottaessaan lausumia diskursiivinen käytäntö tuottaa myös kohteensa ja totuutensa Tutkittaessa lausumia kysymys ei voi kuulua, ovatko ne tosia tai edes mielekkäitä, koska diskursiivinen käytäntö säätelee toisaalta sitä tapaa, jolla lausumat liittyvät yhteen ja toisaalta sitä, mikä on totta, mielekästä tai vakavasti otettavaa tietyssä diskursiivisessa muodostumassa. "[M]ielisairauden muodostivat kaikki se, mitä oli sanottu kaikissa niissä lausumissa, jotka nimesivät sen, jakoivat sen osiin, kuvailivat sitä, selittivät sitä, hahmottelivat sen kehitystä, osoittivat sen riippuvuussuhteet, arvioivat ja tuomitsivat sen ja mahdollisesti antoivat sille vuorosanat artikuloimalla sen nimissä ne diskurssit, joita pidettiin sen omina.” Kaarre, Samuli 1994: Foucault: Historian totuuden ja vallan filosofi. Niin & Näin, 2/1994

28 Stuart Hall: The West and the Rest: Discourse and Power. (Teoksessa Formations of Modernity) Länsimainen-sana ei ole neutraali: sen käyttö sisältää myös kategorian ”ei-länsimainen”; jos luovutaan länsimainen- sanasta, pitää luopua myös ei-länsimaisesta ”Länsi” voidaan määritellä maantieteellisesti, vai voidaanko? Esim. Japania pidetään länsimaana. (Entä Suomi?) Mihin käsiteparia tarvitaan? Mihin se perustuu? (Korvannut käsitteen ”eurooppalainen” ja ”kristillinen maailmaa”) Länsimainen-käsite on sekä historiallinen että kielellinen konstruktio Niin kauan kuin käsitettä käytetään, se elää ja koko siihen liittyvä painolasti elää.

29 Stuart Hall Diskurssi = ryhmä väitteitä, jotka tarjoavat kielen puhua (eli representoida) tietystä kohteesta tietynlaista tietoa Diskurssi on tiedon tuottamista kielen kautta Diskurssit tuottavat kielenkäyttäjälle positioita: vaikka en olisi sitä mieltä, että länsimaat ovat parempia kuin muut, käyttäessäni käsitteitä länsimainen ja ei- länsimainen, väistämättä asetun positioon, josta katsottuna länsimainen on parempi kuin ei-länsimainen tai ne ovat kaksi erillistä asiaa Diskurssit eivät ole suljettuja systeemejä vaan ne muuttuvat (esim. ”eurooppalainen” – ”kristitty maailma” – ”länsimaat”) Valta toimii diskurssien kautta

30 Kielitieteellinen diskurssinanalyysi: Tarkastelun kohteena kielenkäyttö: miten sillä luodaan merkityksiä, miten tekstit rakentuvat, huomio esim. sanastoon Yhteiskuntatieteellinen diskurssianalyysi: Kielen kautta tutkitaan muita ilmiöitä Todellisuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Miten totuutta ja maailma tuotetaan kielen käytön kautta Usein analyysissä mukana myös kielellinen analyysi (tekstin rakenne, sanasto jne.)

31 Hermeneuttinen (analyyttinen, tulkitseva) diskurssianalyysi Vastaanottajan näkökulmat Erilaisten tulkintojen mahdollisuus Esim. millaisia erilaisia diskursseja käyttäen voidaan perustella sitä, että vaimo tekee kotityöt Kriittinen diskurssianalyysi Tavoitteena yhteiskuntakritiikki Tutkitaan diskurssien järjestystä: jos asiasta voi puhua monella eri tavalla, miksi juuri tämä diskurssi on hegemoninen diskurssi Missä vaiheessa siitä tuli hegemoninen diskurssi ja miksi? Valtasuhteiden tarkastelua: keiden diskurssi on hegemonisessa asemassa?

32 Kielenkäyttö on sekä kielellistä että sosiaalista toimintaa Todellisuus rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa Kieltä tutkimalla opitaan myös sitä ympäröivästä yhteiskunnasta ja kulttuurista ja päinvastoin Kieli ymmärretään resurssina: – Kielenkäyttäjällä on käytössään erilaisia kieliä, murteita, genrejä, diskursseja, tarinoita – Kielenkäyttäjä valitsee niistä Taitojen mukaan Tilanteen mukaan

33 Viestintätilanne rajoittaa resurssien käyttöä: Esim. normit, arvot, institutionaaliset rutiinit Kielenkäyttäjän valinnat eivät edusta vain kielenkäyttäjän kielikompetenssia tai yksilöllisiä preferenssejä vaan niihin kirjautuu kielenkäyttäjän omien näkemysten lisäksi käyttökontekstin instituution ja yhteiskunnan näkemyksiä puheena olevasta ilmiöstä

34 Kielenkäytön seurauksia tuottava luonne Erityisesti kriittisen diskurssintutkimuksen lähtökohtana: millaista todellisuutta kielivalinnoilla tuotetaan? Valtasuhteiden, ideologian ja diskurssien kietoutuminen yhteen: miten diskurssien kautta vahvistetaan tiettyä ideologiaa ja/tai vallanpitäjien asemaa ja vastaavasti marginalisoidaan toiset. Käynnissä oleva yhteiskunnallinen keskustelu = areena, jossa erilaiset diskurssit kilpailevat keskenään tilasta tulla kuulluksi. Tutkijoiden tavoitteena kiinnittää huomio yhteiskunnallisiin epäkohtiin ja saada aikaan muutos tuomalla esiin piiloon jääviä valtasuhteita – Esim. miten jotkut diskurssit saavuttavat totuuden aseman?

35 Diskurssintutkimus käytännössä Aineisto nähdään näytteenä tutkimuksen kohteena olevasta kielestä tai kulttuurista/yhteiskunnasta I vaihe: tekstin ja sen tuotannon mahdollisimman tarkka rekonstruktio ja kontekstualisointi – Kielenkäyttö ei ole irrallaan konstekstista – Tekstin tuottamisen reunaehdot Onko kyseessä esim. uutisjuttu, tiedote, mielipidekirjoitus, viranomaisen päätös – millaista genreä teksti edustaa? Milloin julkaistu, miksi II vaihe: Yhteiskunnallinen konteksti: – Aineistosta etsitään myös sellaisia seikkoja, joiden tulkinta edellyttää kulttuuristen tapojen tai yhteiskunnallisen ilmapiriin tuntemusta – Miten kulttuurisia merkityksiä tai valtasuhteita tuotetaan?

36 Konteksti Minkään tekstin, sanan tai ilmaisun merkitys ei ole pysyvä vaan konstekstisidonnainen Konteksti: = kaikki ne tekijät, jotka vaikuttavat merkityksen muodostumiseen ja mahdollistavat ja rajaavat sen käyttämistä ja tulkitsemista – Tilannekonteksti – Diskursiivisten käytänteiden konteksti – Yhteiskunnallinen konteksti Tutkimuksessa on syytä rajata kontekstin tarkastelua vain tiettyihin konteksteihin

37 Esimerkki: naistenlehdessä julkaistu naisten housujen käyttöä käsittelevä juttu Tilannekonteksti = tekstin konteksti: millaisia merkityksiä itse tekstissä naisten housujen käyttöön liitetään ”Olen kuullut monen henkilön, joka ei itse hiihtoa harrasta, halveksivasti hymähtävän housujen käytölle. Heidän mielestään se on vain jonkinlainen uusi muotihulluus. Mutta kuka kerran on saanut kunnolliset hiihtohousut jalkaansa, hän ei niitä enää hameeseen vaihda. Ne ovat suojaiset ja lämpimät, sekä myös suovat käyttäjälleen suuremman liikkumisvapauden kuin hameessa hiihtäessä.” (Kotiliesi 22/1934)

38 Narratiivisuus Kerronnallisuus, juonellisuus: millainen tarina tekstissä rakentuu Rouva Kekkonen ei ollut mitenkään urheilua ja retkeilyä vastaan – päinvastoin – mutta housupukujen käyttö oli hänestä tässä tarkoituksessa sopimatonta. ”Eivät housupuvut sovi naisille”, hän ajatteli. Ratkaiseva käänne tapahtui kun hän maaseutuasunnolle tultuaan kaatui polkupyörällä. Heti seuraavana päivänä hän kävi kaupungissa ostamassa PMK:n kangasta koko perheelle housupuvuiksi. ”Sen jälkeen lapset saivat mellastaa niin paljon kuin halusivat puvuista huolehtimatta – ja rouva Kekkonen omasta puolestaan o l i t y y t y v ä i n e n voidessaan nyt tehdä pyörämatkoja ja työskennellä puutarhassa pilaamatta hyviä kesäpukujaan…” (Kotiliesi 12/1936)

39 Retorisuus: millaista argumentointia tekstissä esintyy ”Suomi on urheilumaa! Eivätkä täällä urheile yksin miehet, jotka mainettamme kuljettavat olympialaisten kilpatanterille, vaan myöskin naismaailma, ainakin nuorempi polvi, harrastaa monipuolista sekä kesä- että talviurheilua. Joulun aikaan, kun jää alkaa siintää kiinteän siniseltä, kun hanget käyvät yhä paksummiksi ja varsinkin sitten, kun aamut käyvät valoisiksi, vetää vastustamaton halu meitä joko suksin, kelkoin tai luistimin ulos raikkaaseen ilmaan.” (Kotiliesi 1/1924)

40 ”Jos hiihtovarusteemme ovat vanhanhyvän ajan malliin sattuman varassa, mitä kenenkin toi-mesta on kotiin aikojen kulussa kulkeutunut, lykkäytyy ryhtymisemme jaloon hiihtourheiluun päivästä toiseen, niin että keväällä huomaamme jälleen yhden kauden livahtaneen läpi käsien. Niin, hiihtomuseoon soveliaat sukset ullakon nurkassa, rajettuneet porontossut kenkävakassa ja jokin kainaloista valmiiksi ratkeillut puku villatakin ohella ei houkuttele ladulle tämän uusasiallisen ajan naista. [--] Hiihtokulttuurimme on ikivanha ja kuitenkin hyvin nuori. Sellaisena kuin nykypäivien ihmi-set hiihdon ottavat, on sitä meillä harrastettu vasta viime vuosina. Siksipä vallitsee meillä esim. Norjaan verraten tavaton kirjavuus hiihtovarusteidenkin alalla eikä oikein asiallista hiihtoasua näe varsinkaan monella naisella. Ei sen vuoksi ole ihme, että moni vilustuttaa it-sensä ensimmäisellä hiihtomatkallaan ja menettää innostuksensa asiaan.” (Kotiliesi 2/1936)

41 ”Emme enää tyydy kiertelemään suksilla vain tasaista järven jäätä tai peltoaukeata, vaan mutkitteleva metsälatu houkuttelee meidät vaihtelevaan maastoon, joka tarjoaakin hiihdon parhaat ilot. Pieni ponnistelu vastamäissä, vauhdin huvi myötämäessä ja neuvokkuus mutkissa ja käänteissä kehittää ruumistamme, ja lumisen metsän vaihteleva kauneus virkistää mieltämme enemmän kun yksitoikkoinen tarpominen kuluneilla tasaladuilla. Tottumattomat tuntevat itsensä kuitenkin avuttomiksi ja epävarmoiksi murtomailla. Varsinkin naisia vaivaa usein eräänlainen mäkikauhu pienissäkin myötä- ja vastamäissä. Mutta aivan samoin kuin vedenpelko häviää uimataidon kehittyessä, niin hiihtopelkokin unohtuu taitavuuden lisääntyessä.” (Kotiliesi 2/1935)

42 Millaisia merkityksiä, representaatioita ja identiteettejä tekstissä rakentuu? Millaisia representaatioita vuoden 1918 muodostuu, kun siitä käytetään käsitteitä – Vapaussota – Kansalaissota – Kapina – Sisällissota – Veljessota – Luokkasota – Vallankumous Millaisia identeettejä erilaiset diskurssit ja representaatiot tarjoavat eri osapuolille?

43 ”Suomi on urheilumaa! Eivätkä täällä urheile yksin miehet, jotka mainettamme kuljettavat olympialaisten kilpatanterille, vaan myöskin naismaailma, ainakin nuorempi polvi, harrastaa monipuolista sekä kesä- että talviurheilua. Joulun aikaan, kun jää alkaa siintää kiinteän siniseltä, kun hanget käyvät yhä paksummiksi ja varsinkin sitten, kun aamut käyvät valoisiksi, vetää vastustamaton halu meitä joko suksin, kelkoin tai luistimin ulos raikkaaseen ilmaan.” (Kotiliesi 1/1924)

44 ”Niin, hiihtomuseoon soveliaat sukset ullakon nurkassa, rajettuneet porontossut kenkävakassa ja jokin kainaloista valmiiksi ratkeillut puku villatakin ohella ei houkuttele ladulle tämän uusasiallisen ajan naista. [--] Hiihtokulttuurimme on ikivanha ja kuitenkin hyvin nuori. Sellaisena kuin nykypäivien ihmiset hiihdon ottavat, on sitä meillä harrastettu vasta viime vuosina. Siksipä vallitsee meillä esim. Norjaan verraten tavaton kirjavuus hiihtovarusteidenkin alalla eikä oikein asiallista hiihtoasua näe varsinkaan monella naisella. Ei sen vuoksi ole ihme, että moni vilustuttaa itsensä ensimmäisellä hiihtomatkallaan ja menettää innostuksensa asiaan.” (Kotiliesi 2/1936)

45 Sisäislukija ja -tekijä Tekstin on kirjoittanut joku oikea henkilö ja sitä lukevat oikeat ihmiset Tekstillä on myös sisäistekijä = tekstissä rakentuva tekijä, joka voidaan päätellä tekstistä Tekstillä on aina sisäislukija = se henkilö, jolle teksti on suunnattu. Myös sisäislukija rakentuu tekstissä ja voidaan päätellä siitä. Analyysissä sisäislukija ja -tekijä on syytä erottaa oikeasta lukijasta ja tekijästä!

46 Intertekstuaalisuus ja genret Intertekstuaalisuus: tekstissä viitataan toiseen tekstiin Tyypillistä elokuville nykyään: vitsit avautuvat paremmin, jos tuntee hyvin elokuvia Genret: tekstit edustavat tiettyä lajityyppiä: esim. otsikko, uutinen, kolumni, vitsi jne.

47 ENNÄTYSTULOA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jyväskylän yliopisto rikkoi sekä maisteri- että tohtoriennätyksensä vuonna 2007. Tohtorintutkintojen määrä 130 rikkoi reilusti aiemman, vuoden 2004 ennätyslukeman 113. Maistereita valmistui 1374, mikä on toiseksi eniten Suomen yliopistoissa. Tohtorin tutkintojen määrä ylitti näin tavoitteet: vuosien 2008-2010 uudet keskimääräiset tutkintotavoitteet ovat Jyväskylän yliopistossa tohtoreilla 129 ja maistereilla 1380. - Ennätystulos kertoo yliopiston erinomaisesta tuottavuudesta. Jyväskylän yliopisto on jo kuudetta vuotta peräkkäin maan toiseksi suurin maisterikouluttaja.

48 Yliopisto on monin tavoin tukenut opiskelijoiden valmistumista. Tohtorikoulutus on ollut järjestelmällisen tehostamisen kohteena ja perustutkinto-opiskelijoiden opintojen ohjausta on vahvistettu. Eniten tohtorintutkintoja tuottivat matemaattis- luonnontieteellinen (37) ja humanistinen (27) tiedekunta. Reippaimmin tohtoritavoitteensa ylitti yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (21, tavoite 17). Maistereita tuottivat eniten humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta. Jyväskylän yliopiston viikkotiedote 16.1.2008. Lähde: Mäntynen & Pietikäinen: Kurssi kohti diskurssia

49 ENNÄTYSTULOA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jyväskylän yliopisto rikkoi sekä maisteri- että tohtoriennätyksensä vuonna 2007. Tohtorintutkintojen määrä 130 rikkoi reilusti aiemman, vuoden 2004 ennätyslukeman 113. Maistereita valmistui 1374, mikä on toiseksi eniten Suomen yliopistoissa. Tohtorin tutkintojen määrä ylitti näin tavoitteet: vuosien 2008-2010 uudet keskimääräiset tutkintotavoitteet ovat Jyväskylän yliopistossa tohtoreilla 129 ja maistereilla 1380. - Ennätystulos kertoo yliopiston erinomaisesta tuottavuudesta. Jyväskylän yliopisto on jo kuudetta vuotta peräkkäin maan toiseksi suurin maisterikouluttaja.

50 Yliopisto on monin tavoin tukenut opiskelijoiden valmistumista. Tohtorikoulutus on ollut järjestelmällisen tehostamisen kohteena ja perustutkinto-opiskelijoiden opintojen ohjausta on vahvistettu, opintohallintopäällikkö valottaa. Eniten tohtorintutkintoja tuottivat matemaattis- luonnontieteellinen (37) ja humanistinen (27) tiedekunta. Reippaimmin tohtoritavoitteensa ylitti yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (21, tavoite 17). Maistereita tuottivat eniten humanistinen ja kasvatustieteiden tiedekunta. Jyväskylän yliopiston viikkotiedote 16.1.2008. Lähde: Mäntynen & Pietikäinen: Kurssi kohti diskurssia

51 Tekstissä piirteitä tiedotteesta – mikä se onkin – mutta myös tulosraportista – runsas lukujen käyttö – sekä mainoksesta: tekstissä runsaasti adjektiiveja.

52 Diskursiivisten käytänteiden konteksti Tietyissä tilanteissa noudatetaan tiettyjä kielellisiä konventioita Genre (lajikonteksti) = lajityyppi – Tekstin lajityyppi: uutisteksti, tiedote, kolumni, haastattelu, otsikko Kun tutkin, mitä edellä esitellyt tekstit kertovat sukupuolikäsityksistä tutkimusajankohtana, oli tärkeää ottaa huomioon, että kyseessä olivat naistenlehdissä julkaistut tekstit – millaisia naistenlehdet siis ovat?

53 Naistenlehtiteksteille ominaista Suunnattu naisille Käsitellään naisia koskevia asioita Naisista pyritään rakentamaan yhtenäistä ryhmää = Miehet ovat lähtökohtaisesti sivuhenkilöitä Vertailua Suomen Kuvalehteen, joka on ns. yleisaikakauslehti. Huom! Naistenlehtidiskurssissa tapahtuu ajallisia muutoksia – muutokset kiinnostavia, kun tutkitaan naiskuvan muutoksia.

54 Yhteiskunnallinen konteksti Tekstit on laadittu tiettynä ajankohtana, tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa Esim. sota-aikana ilmestynyt naistenlehti on erilainen kuin sitä ennen tai sen jälkeen ilmestynyt lehti

55 ”Suomi on urheilumaa! Eivätkä täällä urheile yksin miehet, jotka mainettamme kuljettavat olympialaisten kilpatanterille, vaan myöskin naismaailma, ainakin nuorempi polvi, harrastaa monipuolista sekä kesä- että talviurheilua. Joulun aikaan, kun jää alkaa siintää kiinteän siniseltä, kun hanget käyvät yhä paksummiksi ja varsinkin sitten, kun aamut käyvät valoisiksi, vetää vastustamaton halu meitä joko suksin, kelkoin tai luistimin ulos raikkaaseen ilmaan.” (Kotiliesi 1/1924)

56 Teksti muovaa diskurssikäytännettä ja päinvastoin. Diskurssikäytänteet ovat sosiaalisesti muovattuja, mutta ne myös muovaavat sosiaalista kontekstia, sillä diskurssit ylläpitävät ja muuntavat sosiaalisia normeja, käytänteitä, identiteettejä, suhteita ja tieto- ja uskomusjärjestelmiä. Eli: naistenlehdissä julkaistaan tietynlaisia tekstejä, ja naistenlehdissä julkaistavien tekstien tyyli muovaa naistenlehtiä tietynlaisiksi lehdiksi. Yhteiskunnallinen tilanne muovaa naistenlehtiä ja naistenlehdet rakentavat teksteillään identiteettejä, normeja, käytänteitä ja sitä kautta yhteiskuntaa.

57 Tutkimuksessa on syytä rajata tarkastelu vain tiettyyn kontekstiin tai tiettyjen kontekstien välisiin suhteisiin Tärkeintä on tunnistaa tekstin rooli merkitysten tuottajana – erityisesti jos tarkoituksena on harjoittaa kriittistä diskurssintutkimusta Tutkimustulosten esittelyssä on tärkeää aineiston ja siihen kohdistuneen analyysitavan huolellinen esittely