Mitä on esineoikeus? Esineet reaalimaailmassa ja oikeuden maailmassa OTT, yritysjuridiikanprofessori Pertti Virtanen JKK / Tampereen yliopisto S-posti:

Esitys aiheesta: "Mitä on esineoikeus? Esineet reaalimaailmassa ja oikeuden maailmassa OTT, yritysjuridiikanprofessori Pertti Virtanen JKK / Tampereen yliopisto S-posti:"— Esityksen transkriptio:

1 Mitä on esineoikeus? Esineet reaalimaailmassa ja oikeuden maailmassa OTT, yritysjuridiikanprofessori Pertti Virtanen JKK / Tampereen yliopisto S-posti: Pertti.Virtanen@uta.fi

2 Esine reaalimaailmassa Reaalimaailmassa esine havaitaan yleensä sen fyysisen olemassa olon perusteella. – Osa asioista, jotka ovat oikeuden maailmassa esineitä, eivät ole suoraan fyysisesti havaittavissa. Esimerkiksi osakkeet havaitaan rekisteritietojen perusteella ja harvemmin enää osakekirjan perusteella. – Jotkut reaaliset esineet ”kätkevät” oikeudellista tietoa. Esim. kirjassa oleva c (copyright) merkintä kertoo siitä kenellä on tekijänoikeus kirjaan. Osa reaalimaailman ”esineistä” on nykyään virtuaalisia. – Esimerkiksi verkosta ladattu tietokoneohjelma, jota käytetään pilvipalvelimen kautta. Onko tämä ylipäätään esine – periaatteessahan se on erotettavissa muista vastaavista? Vai onko se eräänlainen virtuaalinen esine?  Lisäksi on luotu virtuaalisia maailmoja, joissa voi ”omistaa” omaisuutta.  Ks. ”Virtual Property” by Joshua Fairfield Ks. ”Man Sells Virtual Real Estate in Online Game for $635,000!”

3 Esine reaalimaailmassa Ks. myös ”Virtual Property, Virtual Rights…” Ks. myös ”A real-world battle over virtual-property rights” Sama ongelma koskee suomalaista “Habbo-hotellia”. Ideoiden pohjalta syntyy myös ”immateriaalista” omaisuutta. – Tällä tarkoitetaan erilaisia ipr-oikeuksia, kuten patentteja, mallioikeutta, tekijänoikeutta jne. – Immateriaalinen omaisuus voi olla havaittavissa esineenä, kuten patentin perusteella rakennettu kone. Itse oikeus kohdistuu kuitenkin ideaan siitä, miten rakentaa tämä kone eikä itse koneeseen. Immateriaalioikeuksien osalta käytetään termiä ”sammuminen” kuvaamaan sitä, että oikeus rajoittuu vain idean hyödyntämiseen. Valmistetut, esineinä tai bitteinä havaittavat kappaleet ovat ostajiensa omaisuutta. Sopimuksilla (lisenssiehdot tms.) voidaan rajata tällaisten valmistettujen esineiden vaihdantaa.

4 Esine reaalimaailmassa Arkikielessä eri esineiden muodostama kokonaisuus, jonka x omistaa, on yksilön x omaisuus. –Tämä omaisuus sisältää sekä reaalimaailman esineitä että erilaisia esineisiin tai arvopapereihin tms. kohdistuvia oikeuksia. Oikeudellisesti ”omaisuus” –käsitteellä ei ole varsinaista merkitystä, vaan kyse on erilaisten oikeuksin tietynhetkisestä tilanteesta, joka voi – ja todennäköisesti – muuttuu ajan myötä. Esinettä voivat ”käyttää” hyväkseen monet eri tahot monin tavoin sekä laillisesti että laittomasti. – Pyrkimyksenä ei ole luetella kaikkia mahdollisuuksia vaan osoittaa reaalimaailman monipuolisuus: Käyttötapoja ovat mm. omistus, laina, hävittäminen, varastaminen, ihailu, kadehtiminen. Esine voidaan myös liittää osaksi toista esinettä ja siten luoda kokonaan uusi esine.

5 Mitä on “esine” oikeudellisesti? Esineitä ovat paitsi irtaimet ja kiinteät esineet myös erilaiset hallinta- tms. oikeudet. – Kaikki muut kuin kiinteät esineet ovat irtaimia. Myös erilaiset oikeudet ovat tältä kannalta irtainta omaisuutta. Oikeus ei kuitenkaan ole ”irtain esine” eli tavara. – Kiinteää omaisuutta ovat kiinteistöt (eli maapohja + kiinteät rakennukset). Samaan esineeseen voi kohdistua useita eri oikeuksia ja näiden oikeuksien haltijoina on tyypillisesti eri tahoja. – Esim. henkilö A voi omistaa irtaimen esineen xyz, johon henkilöllä B on panttioikeus. Tällöin B omistaa panttioikeuden ja se voi olla siirrettävissä, kuten muukin omistusoikeus panttaussopimuksesta riippuen. Yleisesti käytetty jaottelu jakaa esineet irtaimiin, kiinteisiin ja aineettomiin esineisiin. – Anglosaksisissa oikeusjärjestelmissä käytetäänkin termiä "property law", joka kuvaa meidän esineoikeutta tarkemmin kyseessä olevan juuri erilaisiin omistus ‑ tms. oikeuksiin kohdistuvasta oikeudenalasta.

6 Mitä on “esine” oikeudellisesti? – Tärkeimpiä esimerkkejä omistettavista "oikeuksista" eli aineettomista esineistä ovat erilaiset velkakirjat ja arvopaperit. Näiden arvo ei ole paperissa tms. esineessä tai sähköisessä datassa, vaan siinä oikeudessa, jonka arvopaperi haltijalleen luo. Omistusoikeus voi kohdistua myös johonkin omaisuusmassaan, jolloin omistus ei yleensä kohdistu johonkin tiettyyn esineeseen, vaan ainoastaan osuuteen kokonaisomaisuuden arvosta. – Vertaa reaalimaailmassa avio- tai avoliitto: omistatko osuuden vai joukon esineitä? Erilaisia omaisuuslajeja on säännelty eri tavoin siltä osin mitä muotoja on noudatettava esim. kaupan yhteydessä. Omistus ‑ tai hallintakäsitteiden osalta on vastaavia sääntöjä varsinkin kiinteän omaisuuden kohdalla. – kaikkien esinelajien osalta suojataan kuitenkin sekä omistajan että haltijan oikeuksia esineen arvosta riippumatta.

7 Staattinen tilanne Staattisessa tilanteessa esinettä käsitellään siihen ko. hetkenä kohdistuvien oikeuksien näkökulmasta. Irtain esine X tai Kiinteistö 1:10 Omistaja Suojattu käyttö Päättää esineestä Ulkopuolinen Yleensä ei oikeuksia Ei saa puuttua omistajan oikeuksiin Jokamiehen oikeus Hätätila tms. Yhteiskunta Yleensä ei suoria oikeuksia Rajoittaa omistajan valtaa esim. lainsäädännön kautta Hätätila tms. Oikeudenhaltija Suojattu käyttöoikeus -> vain sovituissa rajoissa Ei päätä esineestä Rajoittaa omistajan valtaa Voi päättää oikeudestaan Huolehdittava Velkojat Vakuusoikeudet: Irtain yleensä panttina Huolehdittava pantista Kiinnitys kiinteistöön Rajoittaa omistajan valtaa Lainaaja Käyttöoikeus Huolehdittava

8 Omistajan oikeudet Omistusoikeus on omistajan valtaa. – Tällaisena tämä oikeus on lähtökohtaisesti täydellinen, yksinomainen ja jakamaton. Täydellinen: Sisältää kaikki muut oikeudet, jotka palautuvat omistusoikeuteen päättyessään. Yksinomainen: Vain omistajalla (tai yhteisomistajilla) on em. täydellinen valta esineeseen. Omistaja voi perustaa tai lopettaa muita oikeuksia. – Perustamalla oikeuksia omistaja rajoittaa valtaansa. Jos kyse ei ole (osittaisestakaan) omistusoikeuden luovutuksesta, omistajan yksinomainen valta palautuu muiden oikeuksien päättyessä. » Muut oikeudet ovat yleensä riippuvaisia omistajan tahdosta lukuun ottamatta lakiin perustuvia rajoituksia (kuten erilaiset tieoikeudet, rakennus- tai luonnonsuojeluun perustuvat rajoitukset, kaavamääräyksiin perustuvat rajoitukset jne.). – Yhteisomistuksen ja sen purkamisen ongelmista ks. KKO:2015:47 Jakamattomuus: Jokaisella esineellä on vain yksi omistaja / omistajaryhmä. Uusi omistaja voi saada esim. kaupan kautta omistusoikeuden, mutta tällöin edellisen omistajan oikeus päättyy.

9 Omistajan oikeudet Omistusoikeus kohdistuu esineeseen, joka on yksilöity aineellinen kohde. – Tämä ajatus johtaisi siihen, ettei ”oikeuksia” voi omistaa. Itse pidän lähtökohtaa vääränä, koska myös oikeuden osalta ”omistajalla” voi olla täydellinen, yksinomainen ja jakamaton omistusoikeus ”oikeuteensa”. – Tätä oikeutta voi rajata esim. osakkeiden osalta yhtiöjärjestys. Silti oikeus on siinä laajuudessa kuin omistaja on sen saanut, omistajan kannalta jakamaton ja yksinomainen. Vain hänen suostumuksellaan tämä oikeus voi siirtyä ulkopuoliselle. Omistusoikeuteen liittyy nk. omistajansuoja. Omistaja voi lain sallimissa rajoissa käyttää esinettä kuten hän itse haluaa ja jopa tuhota esineen.

10 Omistajan oikeudet – Omistajan oikeutta rajoittavat muiden oikeudet eli esineen käytöstä / hävittämisestä ei saa aiheutua muille vahinkoa. Vrt. jätelainsäädäntö, yleistä turvallisuutta koskeva lainsäädäntö. – Kiinteiden esineiden osalta nk. joka miehen oikeus sallii ulkopuolistenkin käyttää kiinteistöä marjojen keruuseen tms. Rajoittaa voi pihapiirin osalta. – Omistaja voi sallia muiden käytön esim. lainaamalla esinettä, mutta myös hiljaisesti vain suostumalla siihen, että esinettä käytetään. Esim. puiston penkeissä ei lue, että niiden käyttö on sallittu, mutta tämän katsotaan olevan omistajan sallimaa ilman nimenomaista mainintaakin. – Näitä pidetään ns. julkisina hyödykkeinä, joihin kaikilla on käyttöoikeus. – Omistajan vallan osa on omistajan kompetenssi. Tällä tarkoitetaan omistajan oikeutta päättää esineestään esimerkiksi luovuttamalla tai panttaamalla se. Omistajan suojan vahvuutta kuvaa se, että omaisuus on palautettava omistajalleen, jos tämä on mahdollista.

11 Omistajan oikeudet – Vasta se, että omistaja on hylännyt esineensä tai esim. kaupalla luopunut sen omistuksesta poistaa em. lähtökohdan. – Ks. KKO:2010:26 Myös rajoitetumpi oikeus voidaan ns. omistaa. – Omistusoikeuden tavoin oikeudenhaltijan oikeus on tämän omaisuutta. Oikeus voi olla siirrettävissä ja se voi periytyä. Jotkin oikeudet on sidottu henkilöön kuten nk. syytinki, jossa kyse on itse asiassa myyjän elinajakseen itselleen pidättämästä oikeudesta. – Velkojan kiinnitys- tai panttioikeus on tyypillisesti siirrettävissä. Omistajan oikeutta voivat rajoittaa hänen itsensä toisille myöntämät oikeudet. Nämä ovat yleensä omistajan tahdon varassa, vaikka poikkeuksiakin on. – Sopimuksesta riippuen omistaja voi yleensä peruuttaa esineen lainan tai vuokran.

12 Omistajan oikeudet Määräaikaista sopimusta omistajakaan ei voi seuraamuksitta purkaa. – Omistaja voi kieltäytyä uusimasta määräaikaista vuokra- tms. sopimusta eikä hänen tarvitse perustella ratkaisuaan. – Esim. panttaussopimusta ei kuitenkaan voida purkaa velkojan suostumuksetta, ellei velkaa makseta. Velan maksun myötä panttioikeus puretaan ja omistajan valta palautuu. Velkoja voi suostua pantinvapauttamiseen. – Tämä edellyttää yleensä sitä, että muut vakuudet ovat riittäviä. – Periaatteessa voidaan luoda malli, jossa aina vain pienempi oikeus johdetaan aiemmasta rajoitetusta oikeudesta. Kaiken taustalla on kuitenkin oikeus esineeseen tai oikeuteen. Omistajalla on oikeus vaatia hänen oikeutensa loukkaamisen lopettamista. – Omistaja voi esim. vaatia häneltä laittomasti viedyn esineen palauttamista. RVA 11 § ”näpistäminen, varkaus, ryöstö, kiristäminen”. – Esine on luovutettava em. tilanteissa oikealle omistajalle. – Huom: Petos ei ole ko. luettelossa

13 Omistajan oikeudet RVA 11 § kohdistuu vain palautusvelvollisuuteen eikä vaikuta muuhun kaupan vastuuseen. Ks. KKO:2003:44. –Omistaja voi myös vaatia häntä loukkaavan toiminnan lopettamista. Esim. vaatia laittomien talon valtaajien häätämistä. Omistajalla on oikeus saada korvaus esinettä kohtaavasta vahingosta, jos korvausvastuun edellytykset täyttyvät. – Tämä oikeus voi olla omistajan sijasta esineen laillisesti haltuunsa saaneella taholla. Tyypillisesti kyse on siitä, että vahinkokin on kohdistunut muuhun kuin omistajaan. Esim. vuokratun auton seisonta-ajan korvaus voidaan maksaa auton käyttäjälle, koska vahinkokin on aiheutunut hänelle.

14 Omistajan oikeudet – Omistaja (tai muu oikeudenhaltija) voi passiivisuutensa takia menettää mahdollisuuden saattaa tällainen oikeus täytäntöön. Oikeus vanhenee, jolloin perintä ei enää ole mahdollista. Reaaliesineen omistajan oikeus tähän esineeseen ei voi vanhentua. – Vertaa muiden oikeuksien vanhentumiseen. – Vertaa hylkääminen. – Esimerkiksi saatava vanhentuu, jos sitä ei peritä eikä pidetä voimassa. Oikeuskäytännöstä ks. KKO:2015:28.

15 Haltijan oikeudet Esineen laillisesti haltuunsa saaneella (laina tai vuokra) on oikeus käyttää esinettä omistajan oikeudet huomioon ottaen. – Haltijalla on vain ne oikeudet, jotka omistaja on hänelle siirtänyt. Mikään ei estä perustamasta hyvin rajoitettua oikeutta. – ”Saat käyttää autoa perjantai-iltaisin kello 18-20 välisenä aikana”. Estettä ei toisaalta ole luoda oikeutta joka voi muuttua omistusoikeudeksi (leasing). – Oikeus kattaa yleensä ko. esineen tavalliset käyttötavat. Vuokra-asunnossa saa asua, laina polkupyörällä ajaa jne. – Tyypillisen oikeuden rajaamisesta pitäisi sopia. Jos esinettä halutaan käyttää tästä poikkeavalla tavalla asiasta pitää sopia joko alun perin sopimusta tehtäessä tai käyttötarpeen ilmetessä. – Haltija ei siten esim. saa vahingoittaa tai tuhota esinettä. – Tapaturmaisesta tuhoutumisesta riski voi olla joko haltijalla (esim. lainaesineiden osalta) tai omistajalla (esim. L asuinhuoneistojen vuokrauksesta 20 § asettaa vastuun vuokraajalle).

16 Haltijan oikeudet Haltijalla on oikeus puolustaa käyttöoikeutensa loukkauksia muita vastaan. – Tällainen oikeus voi olla omistajaankin nähden, jos haltijalla on esim. vuokrasopimuksen kautta suojattu käyttöoikeus. Esimerkiksi vuokranantajallakaan ei ole oikeutta tunkeutua vuokrahuoneistoon milloin vain. Käyttöoikeus voidaan päättää vain sopimuksessa sovituin tavoin (irtisanominen, määräajan päättyminen) tai vuokraajan sopimusrikkomuksen perusteella. Haltijalla on varsinkin vuokrasuhteissa oikeus vaatia omistajaa pitämään esineen vuokrasopimuksen edellyttämässä kunnossa – Tämä ei yleensä koske vastikkeettomia oikeustoimia, kuten lainaa. Sopimuksella voidaan kunnossapito vastuu muutoinkin jakaa toisin Haltijalla on oikeus korvaukseen, jos vahinko kohdistuu nimenomaan hänen oikeuteensa (käyttö estyy) ja muut korvauksen edellytykset täyttyvät. – Tämä oikeus voi kohdistua myös omistajaan.

17 Muu käyttöoikeus / rasite Lainan ja vuokran lisäksi on myös muita tyypillisesti kiinteistön käyttöä rajoittavia oikeuksia. ─ Nämä ovat tyypillisesti olemassa jonkin naapurikiinteistön hyväksi. ─Rasiteoikeutta tarvitaan, jotta kiinteistöä voi käyttää normaalisti. Tyyppiesimerkkinä tietä tai muuta kulkuyhteyttä koskeva rasite. Oikeuskäytännöstä ks. KKO:2014:38. ─Rasite on voitu perustaa myös sellaisen toiminnan mahdollistamiseksi, mikä ei muutoin kiinteistöllä olisi mahdollista. Esimerkiksi venepaikkaoikeus tai oikeus käyttää tiettyä rantaa uimarantana sellaiselle kiinteistölle, jolla ei ole omaa rantaa. Kylän yhteisrannat tms.

18 Dynaaminen tilanne Omistajalla on omistajanvallan perusteella oikeus disponoida esineestä tai oikeudesta. – Jokainen omistaja johtaa oikeutensa aiemmasta ja tämä voi rajoittaa toimintamahdollisuuksia. Irtain esine X tai Kiinteistö 1:10 Nykyinen omistaja Muu oikeuden haltija Aiempi omistaja Uusi omistaja Saanto: Myyty Lahjoitettu Peritty Entäpä, jos: Varastettu Kadotettu Lainattu Saanto: Myy Lahjoittaa Kuolee Entäpä, jos: Varastetaan Katoaa Lainaa Oikea omistaja Velkoja (joko aiemman omistajan tai nykyisen Ed. omistajan velkoja Voivat vedota oikeuksiinsa. Omistusoikeus palautettava Luotto on maksettava Pantti- tai kiinnitysoikeus voi säilyä Voi vaatia luotonmaksua Oikeus voi pysyä uuteen omistajaan nähden (esim. kiinnitys)

19 Dynaaminen tilanne Dynaamisessa tilanteessa ostajan tai muun saamamiehen asema riippuu kuitenkin myyjä ‑ omistajan oikeuksien laajuudesta sekä niiden oikeudellisesta pitävyydestä. – Kukaan ei voi siirtää sen parempaa oikeutta kuin hänellä on. Kiinteistönkaupassa tätä vaatimusta ilmentää joko omistajan lainhuudon vaatiminen tai saantokirjaketjun esittäminen aina edelliseen lainhuudon saaneeseen omistajaan asti. Irtaimen kaupassa vilpittömässä mielessä oleva ostaja voi saada suojaa (pois lukien anastettu omaisuus) eli nk. saantosuojaa esineen oikeata omistajaa vastaan. Jos luovutuksen kohteena ei ole omistus, vaan jokin muu oikeus, uuden oikeudenhaltijan asemaa rajaa oikeuden luovuttajan tahto. – Jos tällainen rajoitettu esineoikeus on luovutettavissa, ei luovutuksensaajakaan voi saada laajempaa oikeutta. Muun kuin omistusoikeuden osalta luovutuskompetenssia voidaan rajoittaa. – Esim. alivuokrauskielto.

20 Dynaaminen tilanne Kaikki seuraavatkin omistajat jne. johtavat oikeutensa periaatteessa alkuperäisestä omistajasta, ellei vilpittömän mielen suoja ole katkaissut tätä vaadetta. – Vilpittömän mielen suoja on tavallaan luonut ”uuden” omistusoikeuden ja seuraajat johtavat oikeutensa tästä. Uuden omistajan on saatava sekä vaihdantasuojaa että saanto ‑ tai nautintasuojaa voidakseen olla varma omistuksensa pätevyydestä. – Yleensä suoja syntyy automaattisesti eikä sitä tarvitse ajatella. – Vaihdantasuojalla tarkoitetaan suojaa edellisen omistajan velkojia ja toisia luovutuksensaajia kohtaan (kaksoisluovutustapauksissa). Vaihdantasuojan edellytyksenä on: – Irtainten esineiden osalta hallinnan luovutus – Kiinteän omaisuuden osalta lainhuutoa sekä joko kiinnitysten kuolettaminen tai kiinnitysasiakirjojen siirto uudelle omistajalle.

21 Dynaaminen tilanne Kaksoisluovutustapauksissa tavallisin ratkaisu on ns. aikaprioriteetti eli suojaa saa se, joka on ensimmäinen luovutuksensaaja (eli sopimuskumppani). – Suojaa voidaan antaa jälkimmäisellekin luovutuksensaajalle, jos hän vain on saanut esineen hallintaansa ennen ensimmäistä luovutuksensaajaa ja on vilpittömässä mielessä. Eli ei tiennyt eikä pitänytkään tietää 1. luovutuksesta. Kiinteistöjen osalta lainhuudon saaminen yleensä ratkaisee asian. – Oikeuskäytännöstä ks. KKO:2015:5. Velkakirjojen osalta käytetään termiä väitesuoja kuvaamaan tilanteita, jossa juoksevan velkakirjan haltuunsa saaneen oikeutta suojataan velallisen väittämiltä. – Esim. väite maksusta tai muista velan ehdoista, kuten korosta tai maksuaikataulusta.

22 Dynaaminen tilanne – Vastaavasti velallinen voi saada maksusuojaa, jos hän on maksanut velan joko tavallisen velkakirjan allekirjoittaneelle tai juoksevan velkakirjan esittäneelle Pantinhaltijan asema on yleensä vahva suhteessa uuteen omistajaan. – Uusi omistaja ei voi vaatia pelkästään kaupan tms. perusteella esinettä hallintaansa tai kiinteistöä vapautettavaksi kiinnityksestä. Vuokramiehen tms. käyttöoikeuden haltijan asema riippuu yleensä siitä, onko esine hänen hallussaan vai ei. – Jos esine ei ole vuokralaisen hallussa eikä kaupassa ole ehtoa, jonka mukaan esinettä rasittaa ko. oikeus joutuu vuokralainen luovuttamaan esineen. Hän voi toki vaatia korvauksia esineen myyjältä, jos tämä on toiminut sopimuksen vastaisesti. Tilanteeseen voi vaikuttaa ostajan tietoisuus vuokrasuhteesta. – Hänen voidaan esim. katsoa hyväksyneen ko. suhteen jatkumisen.

23 Esineoikeuden muut ulottuvuudet Anastusrikos edellyttää, että on olemassa omistusoikeus irtaimeen esineeseen, johon rikos voi kohdistua. – Jos ei ole esinettä, ei ole varkauttakaan. Aiemmin sähkön osalta tilanne oli epäselvä. Virtuaalimaailma? – Virtuaalimaailman esineet eivät ole irtaimia esineitä, mutta ne voivat olla omistusoikeuden kohteina. – Niitä ei ehkä voi varastaa, mutta kyse voi olla petos, kavallus tms. Ks. KouHO:2011:3 ”Habbo-hotelli”. Vertaa Hollannin korkein oikeus 31.1.2012 nr. S 10/00101 J No S 10/00 101 J – Hylättyä, omistajatonta esinettä ei voi varastaa. Mistä tiedämme tämän? – Onko naapuripöytään jäänyt täysi kaljatuoppi vailla omistajaa? Iltalehti? Kyse on löytötavarasta, johon voi jopa saada omistusoikeuden. – Kiinteää omaisuutta ei voi varsinaisesti varastaa. – Vastaavasti RL 28:12 §:n pantti ‑ tai pidätysoikeuden loukkaaminen voi kohdistua vain sellaiseen, jolla on tämä oikeus.

24 Esineoikeuden muut ulottuvuudet Esineoikeuden määritelmät toimivat siten pohjana rikosoikeudelliselle arvioinnille. – Anastajaksi väitetty saattaa esim. väittää olevansa oikea omistaja, jolloin rikosoikeudellisesti voi olla kyse oman käden oikeudesta. Esim. ottanut laittomin keinoin haltuunsa vuokralaisen hallussa olleen oman esineensä. Vahingon ‑ ja vakuutuskorvauksen osalta omistaja on yleensä ensisijainen korvausten saaja. – Vahinkohan kohdistuu hänen omistusoikeuteensa. – Esineen haltijalla voi olla oikeus korvaukseen silloin kun vahinko kohdistuu hallintaoikeuteen. Esimerkkinä näistä tilanteista on auton seisonta ‑ ajan korvauksen tai ansionmenetyskorvauksen suorittaminen haltijalle.

25 Esineoikeuden muut ulottuvuudet Mikäli henkilöllä ei ole omistajan tai edes käyttöoikeuden haltijan asemaan verrattavaa oikeutta ei jonkun esineen rikkoutumisesta tms. aiheudu häneen nähden esinevahinkoa. – Esim. naapurin auto, jolla olet ajanut työmatkasi, rikkoutuu korjaamolla. Korjaamo ei vastaa muiden auton käyttäjien kuin omistajan vahingoista. – Sattunut vahinko on tällaiseen henkilöön nähden välillistä tai varallisuusvahinkoa, joista korvauksen voi vahingonkorvauslain 5:1 §:n nojalla saada vain erityisen painavasta syystä. Käytännön esimerkkinä ongelmasta on asunto ‑ osakkeen tai vuokralaisen oikeus saada korvausta ulkopuolisen aiheuttamasta vahingosta. – Kummassakaan tapauksessa kyse ei ole suoranaisesta esineen omistusoikeudesta, koska as oy:n osakkeenomistajakin omistaa itse asiassa vain osakkeet, joihin hänen oikeutensa käyttää huoneistoa perustuu. – Tuleeko ja voidaanko tämä oikeus rinnastaa esineen omistajan asemaan? Vastaus on osittain avoin, mutta ainakin vakuutusyhtiö käytännössä on siirrytty rinnastuksen hyväksyvälle kannalle. KKO:n ratkaisuja asiasta ei tietääkseni ole.

26 Esineoikeuden muut ulottuvuudet Vakuutus voi tietyissä tapauksissa olla voimassa kolmannen hyväksi. – Lähinnä uuden omistajan tai pantinhaltijan hyväksi. Ks. vakuutussopimuslaki 62 ja 63 §:t. Näissä tapauksissa määritellään esineoikeudellisten lähtökohtien pohjalta kuka on korvaukseen oikeutettu taho. – Esinettä koskevia oikeustoimia (kauppa, laina, vuokraus jne.) tehtäessä on tärkeää tietää kuka milloinkin kantaa sitä koskevat riskit. Tämä on tarpeen paitsi riitojen välttämiseksi myös vakuutusmahdollisuuksien kannalta. – Omistaja voi yleensä vakuuttaa oman omaisuutensa, vaikka se olisi ulkopuolisten hallussa / käytössä.

27 Esineoikeuden muut ulottuvuudet Ei välttämättä aina ‑ käytetään nk. poissaehtoa, jonka mukaan omaisuuden on oltava vakuutuspaikassa, jotta vakuutus olisi voimassa siihen nähden. – Esinettä käyttävä (vuokraaja jne.) voi toisaalta vakuuttaa esineen omassa käytössään siihen kohdistuvien riskien varalta. – Uuden omistajan on omaisuutensa turvatakseen joko erikseen vakuutettava omaisuus tai siirrettävä se sellaiseen paikkaan, jossa hänen voimassa oleva vakuutuksensa kattaa sen.