Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
-SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä
Advertisements

Mustikkatrio.
Kun valo kulkee aineesta toiseen, sen kulkusuunta muuttuu, se taittuu
Tutkimme lähialuetta Joensuun normaalikoulun 9A jääkausiretkellä tutkimassa maastossa jääkauden merkkejä. Luokassa opiskeltu asia yhdistettiin retkellä.
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
VESIKASVILLISUUSSELVITYKSET V
Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
ITÄMERI ON AINUTLAATUINEN JA UHANALAINEN
SUOMI – JÄRVIEN JA JOKIEN MAA
Miten vesi kiertää? 1a Etelä-Pohjanmaalla keskimäärin
Talousveden laatuvaatimukset
Kappaleiden tilavuus 8m 5m 7cm 5 cm 14cm 6cm 4cm 4cm 3cm 10cm.
Korroosiomaalauksen perusteet
Pauliina Salmi Järvikalapäivä
Tutkimuspisteen HP80 koepumppaus Tutkimushankkeen yleisötilaisuus
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
TYPPI JA TYPEN KIERTOKULKU
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
PLANKTON.
Bios 1: Eliömaailma 1 Happonen P, Holopainen M, Sotkas P, Tenhunen A, Tihtarinen-Ulmanen M & Venäläinen J (2011)
Näsijärven kalastusalue Isännöitsijä Anne Kasanen
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Lämpölaajeneminen animaatio Miksi sähköjohdot roikkuvat?
Kalalajit 7lk. Opiskele kalalajit ja niiden tuntomerkit testiä varten,
Tiheys
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Proteiinien matka suusta soluille
Akvaarion perustaminen
Suorien leikkauspiste
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
FOSFORI.
ISLANNIN LUONNONOLOT.
SÄHKÖTURVALLISUUS By: Emilia, Jaana, Janita, Mikko, Tomas.
VESISTÖTUTKIMUS JENNI KANKAANNIEMI JA HANNA LENTO.
Aika ja paikka: Kukkia-järvi, Vankoniemi, klo 9:24 Ympäristö: Vedenottopaikka: podsolimaannos, syvyys n. 1,8 m laiturin havupuita ja muutama.
11. Rehevöityminen on vesistöjen ongelma
Apuviiva otsikkojen tasaus tähän leikkausmerkit (3mm) apuviiva otsikkojen tasaus tähän TARJOAMME PÄTEVYYSKOKEITA: Ympäristönäytteiden kemiallisille, fysikaalisille.
2 KEMIALLISET JA HIUKKASMAISET EPÄPUHTAUDET VÄH. 27 H LUENTOJA, OPETUSSISÄLTÖ.
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
SUOMEN VESISTÖT.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Marianna, Anna, Veeti, Janne ja Joel.
Seurantaohjelmat ja velvoitetarkkailut
Solun toiminta tarvitsee energiaa
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Ravinteiden kierto ja sen häiriöt Tekijät: Niklas, Elmeri, Mikko, Jarno, Camilla.
BI1 - Eliömaailma.
Rehevöityminen ja sen esiintyminen Nerkoossa ja Kirkkojärvessä.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
KPL 6 Solun energian vapauttaminen
Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Eliöt rakentuvat soluista
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Psykoterapian vaikutta-
Vesikehä.
Vesistöjen rehevöityminen
Kalastus.
2. Elintarvikkeiden hygieniaa uhkaavat tekijät
Kappale 4 Selkärangattomilla ei ole sisäistä tukielimistöä, vaan lihakset kiinnittyvät usein ulkoiseen tukirakenteeseen kuten kalkki- tai kitiinikuoreen.
Rehevöityminen Yyterissä
Maapallon veden jakautuminen:
SAARISTIO-SUOMI VEERA RASMUS..
Ilkon vanhan ampumaradan maaperä-tutkimukset ja tulosten raportointi
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Kari Kamppi FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
Suomen luonnon haavoittuvuus
Mitä kesäasukas voi tehdä mökkijärvensä hyväksi?
Kestävä ja vastuullinen vedenkulutus
Rehevöityminen Yyterissä
Alavudenjärvi lukujen ja tilastojen valossa
Esityksen transkriptio:

Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue Vesistötutkimus Herniäinen, Vanajavesi, Kokemäenjoen vesistöalue

Ennakkohypoteesi Herniäinen on Vanajaveden rannalla sijaitseva uimaranta Herniäisten uimavedenluokittelu on erinomainen Vanajavesi on runsasravinteinen ja luontaisesti rehevä Syanobakteereja on paljon kesäisin erityisesti heinäkuussa Sinilevien määrä on kasvanut, koska ravinnesuhteet on muuttuneet niitä suosiviksi Rehevyydestä johtuen kasviplanktoneita on runsaasti ja myös piileviä ja rihmaleviä esiintyy ajoittain

Näytteenotto ja veden tutkiminen Näytteen voi ottaa kokoomanäytteenä tai pistonäytteenä Tässä tutkimuksessa käytimme pistonäytettä Näyte otetaan pintavedestä upottamalla pienipurkki aivan veden pinnan alapuolelle Vettä tutkittaessa vettä laitettiin tekstiputkiloihin ja lisättiin eri reagenssi-aineita vedestä tutkittavan ominaisuuden mukaan

Näytteenottopaikan ympäristö Näyte otettiin Herniäisten uimarannasta Rannassa kasvaa koivua, haapaa ja vaahteraa sekä rannan vieressä on sekametsää Rantavedessä kasvaa kaislikkoa, ulpukoita ja lumpeita Kasvillisuutta on poistettu uimarannan tieltä ja rantaa on ruopattu Alueen kalalajeihin kuuluu mm. särki, ahven, hauki ja kuha Näkyvyys rannassa oli silmämääräisesti arvioiden n. 70 cm vedenpinnasta

Herniäistentie, 13720 Parola Koordinaatit (longitude) 24.4102 Koordinaatit (latitude) 61.0420 Koordinaatti-järjestelmä WGS84

Tulokset Vesitutkimuksessa tutkitaan veden laadun kemiallisia indikaattoreita pH oli melko neutraali ja muut arvot hyvin matalia pH Kovuus (Ca/Mg) Nitraatit (NO3) Nitriitit (NO2) Fosfaatit (PO4) Ammonium (NH4) Reagenssi-aineella: 6,5 Liuskatestillä: 7 Ei saatu selville 10 mg/l Alle 0,02 mg/l 0 mg/l 0,05 mg/l

Tulosten tulkintaa Kaikki tutkitut pitoisuudet olivat hyvin matalia Ennakkohypoteesin mukaan Vanajaveden pitäisi olla rehevä ja ravinteikas järvi, mutta tuloksien mukaan rehevöitymiseen johtavien ravinteiden (esim. typpi, fosfori) pitoisuudet ovat hyvin pieniä. Vesi kerrostuu vuodenaikojen mukaan. Ravinteet voivat olla kesän jäljiltä pohjassa ennen kuin tapahtuu veden syyskierto, jolloin kerrokset sekoittuvat. Näyte otettiin pintavedestä, mikä voi vaikuttaa tuloksiin.

Lähteet: http://www.hattula.fi/files/attachments/vapaa- aika_ja_matkailu/uimavesiprofiili_herniainen_2014__4_.pdf Viitattu 21.10.2014 Happonen, Holopainen , Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen ja Venäläinen: Bios 3 – Ympäristöekologia, Sanoma Pro Oy, 2014