KESKIAJAN TIEDE JA KOULUTUS Filosofia Aurelius Augustinus Augustinus oli Platonisti, hän ajatteli Platonin ideamaailman olevan Jumalan mielessä. Jumalan valo valaisee ihmisen => ihminen tulee viisaaksi Tuomas Akvinolainen filosofisia todistuksia Jumalan olemassaolosta raamattu ja järki johtavat ihmisen totuuteen, jos ristiriitaa, järki on erehtynyt, ei raamattu Keskiajan tieteen ja filosofian suurimmat auktoriteetit olivat Aristoteles ja raamattu Skolastiikka: Raamattu + Aristoteles: Raamatun opit ja järjen filosofia skolastikot, jotka harjoittelivat esim. väitteiden todistelua vastaväitteitä kumoamalla ja pohdiskelemalla teologisia ongelmia

Tuomas Akvinolainen, (1224 – 1274) eräs tärkeimpiä keskiajan Länsi-Eurooppalaisia filosofeja

TÄHTITIEDE JA FYSIIKKA Tähtitieteessä käsitys universumin rakenteesta oli peräisin antiikin kreikan Ptolemaiokselta Maapallo keskellä universumia ja paikallaan Aurinko ja planeetat kiertävät maata omilla kehillään ja uloimpana universumissa on kiintotähtien kehä Fysiikassa Aristoteleen käsitykset ja teleologinen käsitys: Esim. kivi putoaa, koska se pyrkii takaisin maahan, jonne se kuuluu. Aristoteleen oppeja oli vaikea kyseenalaistaa, eikä niin haluttu ennen 1400 – lukua tehdäkään. Aristoteles ja Ptolemaiolainen maailmankuva sopivat kirkon opetuksiin hyvin, mikä vahvisti niiden asemaa

Keskiajalla uskottiin siis Ptolemaioksen universumimalliin, jossa maa oli keskellä ja aurinko ja planeetat kiersivät sitä. Uloimpana universumissa on kiintotähtien kehä. Universumi on siis pallo, jonka keskellä maa. Pallo muodostuu sisäkkäistä pyörivistä kuorista.

LÄÄKETIEDE Ruumiinavaukset oli kielletty => ihmisen anatomian tuntemus oli todella heikkoa Humoraalioppi (ruumiinnesteet) Sairaudet johtuvat neljän ruumiinnesteen (veri, lima, musta sappi, keltainen sappi) epätasapainotiloista Hoitoina oksennutus, peräruiskeet, kuppaus, suoneniskentä Sairauksien tietysti ajateltiin myös olevan paholaisen aikaansaannosta, joten sairaina rukoiltiin ja paastottiin. Taivaankappaleilla ja terveydellä katsottiin olevan yhteys Lääkekasveja tunnettiin. Sydämenmuotoisten kasvien esim. uskottiin parantavan sydänsairauksia. Ihmiseen ja luontoon liittyi lukematon määrä nelijakoja. Esim. Ihmisen luonne oli yhdistelmä neljästä elementistä (Kuuma, kylmä, kuiva, kostea) Lääketieteen kyky parantaa oli heikko, tärkeää olikin kuolemisen taito , ”Ars moriendi”. Rukoukset, rippi ja viimeinen voitelu lohduttivatkin enemmän kuin lääkäri!!!

Keskiajalla ruumiinavauksia tehtiin erittäin harvoin, ehkä joissakin tapauksissa, kun kuolinsyy haluttiin yrittää selvittää. Tässä 1300 – luvun piirroksessa ruumiin avausta valvoo vasemmalla munkki. Yleisesti ruumiinavausta ei pidetty hyväksyttävänä uskonnollisista syistä

Oheisessa piirroksessa on kuvattu kai kyynärvaltimot ja laskimot sekä vatsaontelo. Sydänkin on paikallaan. Veren ajateltiin yhtyvän hengitysilmaan => ”Spiritus Vitalis” tai liikkuvan suonissa edestakaisin vuoroveden tavoin. Yhden teorian mukaan ruoka muuttuu maksassa vereksi, joka häviää kudoksiin.

ALKEMIA Keskiajalla harrastettiin arabien kehittelemää alkemiaa, jossa yritettiin muuttaa eri metalleja kullaksi Alkemistit kehittivät perustan nykyiselle kemialle, mm. tislaamisen ja suodattamisen. Varsinkin ristiretkien jälkeen alkemia ja kemia edistyivät Euroopassa, kun arabien tietämystä saatiin käyttöön.

KOULUTUS Alemmat koulutuspaikat olivat luostari- katedraali- ja kaupunkikoulut. Opiskelukieli oli Latina Oppiaineet olivat seitsemän vapaata taidetta (Ars Liberales) Grammatiikka (latinan kielioppi) Retoriikka (puhetaito) Dialektiikka (väittelytaito) Musiikki Tähtitiede Geometria Aritmetiikka (laskuoppi)

KOULUTUS Ylin koulutus tapahtui yliopistoissa (Universitas), joita syntyi 1000-luvulta lähtien. 4 Tiedekuntaa Filosofinen (kaikille pakollinen maisteritutkinto) Normaalisti n. 5 vuotta Useimmat keskeytti opinnot maisterintutkintoon Maistereilla oli opetusvelvollisuus yliopistoissa

KOULUTUS Jatko-opinnot suoritettiin oikeus- , lääketieteellisessä tai teologisessa tiedekunnassa. Päämääränä tohtorin tutkinto Noin 8 vuoden opinnot Teologinen tiedekunnasta muodostui keskiajan opillinen keskus Väittelyt keskeinen keino Usein julkisia

TÄRKEIMMÄT YLIOPISTOT Pariisi Valtaosa Suomen maistereista opiskeli Pariisissa Bologna (Oikeustiede) Salerno (Lääketiede) Uppsala Pohjoismaiden ensimmäinen Turku 1640