Jesuiitat Jesuiittaveljestö.

Esitys aiheesta: "Jesuiitat Jesuiittaveljestö."— Esityksen transkriptio:

1 Jesuiitat Jesuiittaveljestö

2 Jesuiittojen lähetyskirkko Latinalaisessa Amerikassa
Jesuiitat eli jesuiittaveljestö on katolisen kirkon sääntökunta ja sotilaallinen osasto. 1500-luvulla entinen ritari Ignatius Loyola perusti katolisen kirkon sääntökunnan (jesuiittaveljestön). Jesuiitat olivat aktiivisia toimijoita vastauskonpuhdistuksen aikana, jolloin he koittivat saada ihmisiä takaisin katolisen kirkon jäseniksi uskonpuhdistuksen aikaansaaman vaikutuksen vuoksi, jonka tähden katolinen kirkko menetti jäseniään ns. protestanteille. Jesuiittojen lähetyskirkko Latinalaisessa Amerikassa Ignatius Loyola Yhdysvalloissa on yksityinen katolinen tutkimukseen suuntautunut yliopisto.

3 Jesuiitat tänä päivänä
Tällä hetkellä jesuiittaveljeskunta muodostaa katolisen kirkon suurimman  miessääntökunnan noin jäsenellään. Sen toiminta ulottuu 127 eri maahan kuudella mantereella. Alue Jesuiittoja Osuus Eteläinen Aasia 4,018 20,9 % Yhdysvallat 2 952 15,4 % Etelä-Eurooppa 2 448 12,7 % Länsi-Eurooppa 1 958 10,2 % Itäinen Aasia-Oseania 1 672 8,7 % Eteläinen Latinalainen Amerikka 1 513 7,9 % Afrikka 1 430 7,4 % Pohjoinen Latinalainen Amerikka 1 374 7,2 % Itä-Eurooppa 1 119 5,8 % Keski-Eurooppa 732 3,8 % Jesuiittojen koulutus on edelleen pitkä ja perusteellinen. Peruskoulutukseen kuuluu ylioppilastutkinto, tai jokin vastaava tutkinto. Sen jälkeen jesuiittaveljen koulutus kestää vielä noin 15 vuotta. Useamman tohtorintutkinnon suorittaminen on aivan tavallista. Jesuiitoilla onkin vankka asema tieteellisessä keskustelussa eri puolilla maailmaa paitsi katolisen kirkon piirissä myös sen ulkopuolellakin. Jesuiitat arvostavat hengellisten harjoitusten lisäksi myös opillista sivistystä, ja tämä näkyy veljestön toiminnassa. Opinnot koostuvatkin hengellisistä harjoituksista, humanistisista aineista, teologiasta ja filosofiasta.

4 Jesuiittaveljestö nykyisessä katolisessa kirkossa
Vatikaanissa tiedotustehtävissä toimiva suomalainen Benedicta Idefelt pyrkii poistamaan maanmiestensä jesuiittoja kohtaan tuntemia ennakkoluuloja. Heidän toimistonsa sijaitsi jesuiittojen pääluostarissa, vaikka organisaatiomme tukeekin 50 Roomassa olevaa eri pääluostaria. Organisaation perustaja on isä Bamber, joka myös oli jesuiitta. Luostarissa Pietarin aukion vierellä toimivat jesuiittojen eri alojen keskustoimistot kuten kasvatusopillinen, sosiologinen, teologinen ja tiedotustoimisto sekä monet muut. Näiden johdossa oli aina kyseessä olevan alan asiantuntija, hyvin usein jesuiitta, jolla on kaksikin tohtorinarvoa. Jesuiittojen järjestö käsittää kolmisenkymmentätuhatta jäsentä maailman eri kansoista, suurin osa pappeja, pieni osa veljiä. He opiskelevat 12 vuotta teologiaa ja filosofiaa ja harjoittavat ankaraa, mutta järkevää itsekuria. Maallikkoveljien pakollinen opiskeluaika on lyhyempi, mutta kasvatusmenetelmä on kaikille sama. Papiksi vihkimisen jälkeen useimmat vielä väittelevät jonkun erikoisalan tohtoriksi, koska jesuiitoilla on koulujen lisäksi lukuisia yliopistoja eri puolilla maailmaa. Heitä tapaa tänään lähes kaikissa ammateissa. Vahvoista persoonallisuuksista johtuen jotkut jesuiitat ovat toiminnassaan joutuneet ristiriitaan hallituksen kanssa. Näin on usein sattunut latinalaisessa Amerikassa, jossa monet jesuiitat ovat asettuneet köyhän kansan puolelle ja jopa menettäneet henkensä sen takia. Inkvisitiosta he ovat yhtä kaukana kuin nykyajan suomalaiset 1600-luvulla Suomessakin harjoitetusta noitavainosta.