Suomi 1950-70-luvuilla s. 134- 1950-luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Kysymyksiä (s , ): Mitä oli ”Suomettuminen” ja miksi se oli uhka Suomen demokratialle? Millä tavoin demokratia heikkeni Suomessa 70-luvulla?
Advertisements

Suomi kylmän sodan aikana
BERLIINI SAKSAN PÄÄKAUPUNKINA
Älä pelkää UX-suunnittelijaa, hän on ystäväsi
Presidentin asema: Perustuu perustuslakiin (HM, VS) Uudistettu 2000
Neuvostoliiton ulkopolitiikka:
Suomen itsenäistyminen
Euroopan Unionin perustuslaki ja Lissabonin sopimus EU:n tulevaisuuskonventti valmisteli sopimuksen EU:n perustuslaista Piti tulla voimaan jo 2006, mutta.
Autonomian ajan alku: Miksi Suomi joutui Ruotsin vallan alta Venäjän valtaan? Millaiseksi Suomen asema osana Venäjää muotoutui? Miksi Suomi sai erityisaseman.
Saksojen yhdentyminen
EU : Tärkeitä henkilöitä:. Perustajat… Robert Schuman ( ) Jean Monnet (1888 – 1979)
Kylmän sodan kriisejä.
Kylmä sota Kahden valtion välinen valtataistelu, lähes sotatila, jossa ei käytetä suoria sotilaallisia toimia. Turvaudutaan propagandaan, vakoiluun, taloudellisiin.
Suomen presidentit.
Suomen sotien päätös. Rauhanehdot 1944 Suomi luovutti Neuvostoliitolle talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Petsamon ja joutui vuokraamaan Porkkalan.
Suomen ulkopolitiikan linjat toisen maailmansodan jälkeen
Suomen itsenäistyminen ja sisällissota 1918
Vaaran vuodet
Suomi luvulla s
Kiina kohtaa länsimaat Kiina oli pysynyt suljettuna valtiona 200 vuotta (n ) 1800-luvulla Euroopan suurvallat valloittivat Kiinan raja-alueita.
Kylmän sodan kriisit s
KYLMÄ SOTA KANSAINVÄLISET SUHTEET. USA NEUVOSTO- LIITTO NATO VARSOVAN LIITTO RAUTAESIRIPPU KAPITALISMI MEILLÄ MENEE HIENOSTI. USA SORTAA TYÖLÄISIÄ. APUA!
VIRO Krista, Venla K, Liisa, Eveliina, Seela. Historia toisen maailmansodan jälkeen luvun lopulla osaksi Neuvostoliittoa. Kymmeniä tuhansia karkotettiin.
Miten kylmään sotaan jouduttiin? Blokkien tunnusmerkit
Jatkosodan vaiheet Kesä 1941 Joulukuu 1941 Kesäkuu 1944 Syyskuu 1944
IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Uusin aika. MAAILMA MUUTTUU 1900-luvulle tultaessa: Räjähdysmäinen väestönkasvu Muuttoliike maaseudulta kaupunkiin Siirtolaisuus.
EU-KURSSI EY - Euroopan Yhteisöt EU – Euroopan Unioni.
Tie kohti talvisotaa. 1) Lähtökohta Kokemattomuus; ei ulkopoliittisen ajattelun perinnettä Tavoitteena turvallisuuden lisääminen idän suhteen, mutta keinoista.
Keskusta Saija ja Julia. Yleistä ”Suomi kuntoon!” Keskustapuolue perustettiin vuonna 1906 Maalaispuolueen nimellä – Vuonna 1965 puolueen nimi muuttui.
Uusi ulkopoliittinen linja  J.K. Paasikivi presidentiksi v  Paasikivi halusi luoda hyvät ja luottamukselliset suhteet itänaapuriin  Tämä oli monille.
Missä valta Suomessa sijaitsee? Poliittinen valta on perustuslain mukaan kansalla, joka käyttää sitä suoraan tai edustajiensa välityksellä. Suomi on edustuksellinen.
Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentaminen sodan jälkeen
Suomi Toisen Maailmansodan jälkeen
Paluu tulevaisuuteen:
Vaalit Suomessa.
Välirauhan Suomi 1940.
Jakso IV Voiko Suomi hyvin?.
Suomen liittyminen EU:n jäseneksi
SUOMEN ULKOPOLITIIKKA SOTIEN VÄLISELLÄ KAUDELLA JA 30 -LUVULLA
Taulukuva ja tuntitehtävä: Miten Suomi säilyi demokratiana ja eheytyi?
Hitlerin valtaannousu Saksassa 1930-luvulla
Kekkosesta Euroopan unioniin ( )
10 Hitler saa sotansa s. 72–77.
YHTEISKUNTAOPPIA PUOLUEET.
Suomen ulkopolitiikan linjat sodan jälkeen
Luku Suomi toisessa maailmansodassa s
Suomen talvisota NL ei uskonut Suomen haluavan tai kykenevän puolustautumaan Saksan mahdollisesti hyökätessä NL:oon -> Neuvottelut :
Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164
Ohjeita tehtävän tekemiseen
Luku Idän ja lännen välissä, s. 138–155
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN
Suomi irtautuu sodasta
Suomen jatkosota Suomen joukot suuremmat ja paremmin aseistetut kuin talvisodassa -> Saksalaisilla rintamavastuu Oulujärvestä pohjoiseen Tavoitteena.
Kylmän sodan rintamalinjat
Kylmän sodan rintamalinjat
V TEOLLISEN YHTEISKUNNAN SYNTY
Republikanismi Toiselta nimeltään "Tasavaltaisuus"
Vaaran vuodet ( ) Vaaran vuodet, koska pelättiin
12. Talvisota 1939–40.
18. NL:n varjosta EU:iin.
11. Tie toiseen maailmansotaan
Maailmansoten välinen aika ja toinen maailmansota
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Portugali 5 asiaa -Valtavat hiekkarannat -Lämmin ilmasto
Luku Idän ja lännen välissä, s. 148–157
Kylmän sodan kriisit Berliinin kriisit s
Kylmän sodan kriisit s
TEHTÄVÄ s. 95.
VERSAILLES`n RAUHA 1919.
Esityksen transkriptio:

Suomi 1950-70-luvuilla s. 134- 1950-luvulla Suomen tilanne helpottui suhteessa itänaapuriin: sotakorvaukset maksettiin, Porkkala palautettiin, maltillinen Hrutsev NL:n johtoon ”suojasää”

Suomi 1950-70-luvuilla V. 1956 Urho Kekkonen tuli presidentiksi yhden äänen turvin Kekkosen alku oli vaikea: maassa oli 1956 yleislakko ja v. 1958 eduskuntavaalitulos suututti NL:n (SKDL ulos hallituksesta): ”yöpakkaset” V. 1961 NL lähetti Suomelle nootin (”noottikriisi”) sotilaallisia neuvotteluja Berliinin kriisin takia Kekkonen neuvotteli Hrutsevin kanssa, hajotti hallituksen ja vaati sotilasyhteistyön siirtämistä myöhemmäksi

Kekkonen Hawajilla noottikriisin aikaan

Berliinin kriisi 1958-61

Kekkonen ja Hruštšov

Suomi 1950-70-luvuilla Noottikriisiä on tulkittu moni tavoin: 1. NL varoitti Suomea lähentymisestä länteen 2. NL halusi varmistaa Kekkosen jatkamisen presidenttinä Olavi Honkaa vastaan 3. Kekkonen itse tilasi nootin 1970-luvulle tultaessa Suomi torjui jyrkemmin NL:n vaatimukset sotilaallisesta yhteistyöstä ja korosti puolueettomuutta Kekkosen tähtihetki oli ETYK-kokous 1975, jossa hän isännöi Euroopan maiden sopimusta turvallisuusyhteistyöstä

ETYK 1975

Suomi 1950-70-luvuilla Suomen talous kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen, mutta nojasi vahvasti NL:n bilateraaliseen kauppaan Länsi-Euroopassa perustettiin talousliittoja (EEC, Efta), joihin Suomi halusi mukaan NL oli jäsenyyksille kylmäkiskoinen, mutta lupautui lopulta Efta:n ulkojäsenyyteen ja v. 1972 EEC-sopimukseen Kekosen mahti oli voimakasta 1970-luvun lopulla, v. 1974 vaaleissa kaikki puolueet tukivat häntä ja v. 1978 hänet valittiin ylivoimaisesti presidentiksi, kausi loppui kuitenkin v. 1981 sairastumiseen

EFTA-maat

EEC