Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164

Esitys aiheesta: "Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164"— Esityksen transkriptio:

1 Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164
Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. IDÄN ETUPIIRISTÄ LÄNNEN ETUVARTIOKSI Luku Idän etupiiristä lännen etuvartioksi, s. 160–164

2 Koiviston aikakausi Koivisto muutti Suomen poliittista kulttuuria: sisäpolitiikan parlamentarisointi. Presidentin valtaoikeuksia rajoitetaan: toimikaudet rajattiin kahteen presidentillä ei oikeutta hajottaa eduskuntaa. Ulkopolitiikassa linja ei muuttunut, mutta pohjoismaisuutta ja puolueettomuuspolitiikkaa korostettiin.

3 Mikä on pilakuvan viesti?
Heti virkakautensa alettua Koivisto esitti Neuvostoliitolle YYA-sopimuksen jatkoa muutoksitta (1983). Pelättiin, että Neuvostoliitto käyttäisi sopimusta kiristyneen kansainvälisen tilanteen takia nootti-kriisin tapaan (ns. uusi kylmä sota). Gorbatšovin aikakaudella Neuvostoliiton painostus väheni (vuodesta 1985 alkaen) ja Suomen puolueettomuus tunnustettiin. Suomi sai Eftan täysjäsenyyden ja liittyi Euroopan neuvostoon 1989. Saksan yhdistyminen 1990 mahdollisti Pariisin rauhansopimuksen uudelleentulkinnan. Mikä on pilakuvan viesti?

4 Kylmän sodan päättymisen aiheuttamat muutokset Suomessa
Suomen ulkopolitiikassa reagoitiin varovasti Itä-Euroopan tapahtumiin kommunismin romahtaessa – lehdistön kirjoittelu ja kansalaismielipide vaativat rohkeampia kannanottoja. Neuvostoliiton vallankaappauskriisissä elokuussa1991 Suomen kannat myötäilivät länsimaiden kantoja. Puolustusvoimat tekivät asehankintoja lännestä (Nato-yhteensopivuus). 1990-luvun alussa Suomeen hankittiin amerikkalaisia torjuntahävittäjiä.

5 Muutokset sisäpolitiikassa
Kokoomus nousi hallitukseen. Äärivasemmisto järjestäytyi uudelleen (Deva eli Demokraattinen vaihtoehto 1980-luvulla ja Vasemmistoliitto luvulla). Ympäristöliikkeen pohjalta syntyi uusi puolue Vihreät, joka on saanut kannatusta kaupunkien koulutetun väestön keskuudessa.

6 Mitä vastaisit presidentti Koivistolle ja kirjailija Sofi Oksaselle?
Virallisen Suomen suhtautuminen Viron itsenäistymiskehitykseen on herättänyt keskustelua. Presidentti ja ulkoministeri vaikenivat kiusallisen kauan Viron-kysymyksestä, ja kommentit olivat erittäin varovaisia. Baltian maat itsenäistyivät Neuvostoliiton alaisuudesta elokuussa 1991, Liettua jo muutamia kuukausia aikaisemmin. Miten seuraavista presidentti Mauno Koiviston kommenteista välittyy Suomen kylmän sodan aikainen asema ja ulkopolitiikan linja? Mitä vastaisit presidentti Koivistolle ja kirjailija Sofi Oksaselle?

7 . ”Pohtiessani sen jälkeen (helmikuussa 1990) Suomen Viron politiikkaa ulkoministeri Paasion kanssa korostin, että Suomen tulisi noudattaa varovaista linjaa myös omien intressiensä varjelemiseksi – –. Tärkeysjärjestys: 1. suhteet Moskovaan 2. suhteet Moskovan nykyiseen johtoon 3. suhteet virolaisten pyrkimyksiin 4. länsikuvamme varjelu.” Mauno Koivisto, Kaksi kautta 2: Historian tekijät. (1995) Helsingin Sanomien arkiston mukaan Koivisto sanoi tammikuun 1991 puheenvuorossaan esimerkiksi seuraavasti: ”Mehän emme tietystikään puutu Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Suomi on tunnustanut de facto Baltian maiden liittämisen Neuvostoliittoon ja me pidämme tietysti kiinni kaikesta siitä, mitä kansainvälisesti on sovittu.”

8 ”Anteeksipyyntö olisi diplomaattinen ele."
Presidentti Mauno Koivisto uskoo, että valtaosa suomalaisista ymmärtää täysin Suomen taannoisen pidättyvän linjan Viron uudelleen itsenäistymiseen. Lähtökohtana on ollut, että ei pyritä puuttumaan sellaisiin asioihin, jotka ovat omille voimille ylivoimaisia, Koivisto kuvaa. Tätä linjaa voi perustellusti pitää menestyksekkäänä, Koivisto sanoi TV1:n Ykkösaamussa ”Presidentti Mauno Koivisto on kommentoinut tv-haastattelussa Suomen suhtautumista Viron itsenäistymiseen vuonna Presidentti Koiviston mielestä Suomen ei tarvitse katua tapaa, jolla maa suhtautui Viron itsenäistymiseen. Kun Viro itsenäistyi uudelleen vuonna 1991, Koivisto sanoi esimerkiksi, että Suomi ei sekaannu Neuvostoliiton sisäisiin asioihin. Nyt Koivisto sanoo, että Baltian maat itsenäistyivät siksi, että Neuvostoliitto hajosi.” Ylen uutiset ”Anteeksipyyntö olisi diplomaattinen ele." ”Kirjailija Sofi Oksasen mukaan presidentti Mauno Koiviston anteeksipyyntö olisi diplomaattinen ele”, Aamulehti Kuva: Teemu Rajala. Creative Commons Nimeä 3.0 Muokkaamaton

9 Suuri muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassa
Suomi mukaan Euroopan integraatioon EU:ssa yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Suomi ei enää puolueeton, vaan sotilaallisesti liittoutumaton Suomi mukaan Naton rauhankumppanuusohjelmaan 1994. Taloudessa Neuvostoliiton kaatuminen lopetti clearing-kaupan. Idänkauppa tyrehtyi, mikä syvensi Suomen talouslamaa.

10 Suomen ulkopolitiikan eurooppalaistuminen
Suhteet Euroopan unionin jäsenmaihin ovat tiivistyneet. Pääministeristä tullut keskeinen vallankäyttäjä ulkopolitiikassa ja maan poliittisena johtajana. Globaalipolitiikkaa tehdään EU-maiden muodostamassa viiteryhmässä. Suomen ulkopolitiikan eurooppalaistuminen Suhteista Venäjään on tehty monenkeskisiä. Puolueettomuudesta on luovuttu ja siirrytty läntisiä kantoja tukevaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Lähde: Helsingin yliopiston Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja

11 Suomi Euroopan unionissa vuodesta 1995
Millä perusteilla Suomen EU-jäsenyyttä a) puolustettiin b) vastustettiin? Tehtävä 3 s. 164 a) vastustettiin Suomi menettää poliittisen itsenäisyytensä päätösvallan siirtyessä Brysseliin. Rajojen aukaiseminen tuo lisää rikollisuutta, pakolaisia ja vieraita vaikutteita. Maanviljelijät pelkäsivät elinkeinonsa puolesta. b) puolustettiin Suomella mahdollisuus liittyä länsimaiden yhteisöön, johon on kuulunut henkisesti ja kulttuurisesti. Turvallisuuspoliittisten syiden takia haluttiin turvaa maailmantilanteen muuttuessa epävakaammaksi. Ruoan ja elintarvikkeiden ajateltiin halpenevan ja elintason nousevan. Jäsenyyden kannattajat voittivat neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä 57 % – 43 %. Suomen jäsenyys astui voimaan

12 Yhteenveto Lue yhteenveto sivulta ja palauta mieleesi luvun keskeiset asiat. Perustele niiden avulla oheinen aikakauden merkitystä koskeva lista.