Homeostasian ylläpitäjiä Munuaiset & maksa Homeostasian ylläpitäjiä

MuNUAISET Munuaiset sijaitsevat kylkiluiden takana selän keskiosassa Ne ovat pavun muotoiset, noin 12cm pituiset ja 160g painoiset elimet Tärkein tehtävä on säädellä nesteiden määrää ja koostumusta sekä happo-emästasapainoa

Rakenne Munuaislaskimo ja –valtimo kuljettavat verta munuaisiin Näin veri kiertää elimistössä munuaisten kautta, jossa suodattuu suolaa ja kuona-aineita Suodatetut aineet poistuvat virtsanjohdinta pitkin virtsarakkoon Munuaiset koostuvat kuori- ja ydinkerroksesta, jossa sijaitsevat miljoonat nefronit – toiminnalliset yksiköt

Nefronien toiminta – Virtsan erittymisen vaiheet Mikroskooppisen pienet nefronit koostuvat munuaiskeräsestä ja munuaistiehyestä Tuojavaltimoa pitkin veri saapuu nefronin munuaiskeräseen Siellä hiussuonien kovan paineen takia veriplasmaa suodattuu tehokkaasti munuaiskeräsestä koteloon Koteloon kerääntynyttä suodosta kutsutaan alkuvirtsaksi Alkuvirtsa sisältää kuona-aineiden lisäksi vielä elimistölle hyödyllisiäkin aineita S U O D A T

Takaisin imeytyminen Aktiivinen eritys Suodatuksen jälkeen hyödylliset aineet palautuvat munuaistiehyistä imeytymällä takaisin hiussuonien verenkiertoon Mm. Natrium- ja kaliumioneja sekä vettä Hiussuonet yhtyvät viejävaltimoksi, joka kuljettaa puhdistetun veren takaisin elimistön käyttöön Jotkin aineet erittyvät aktiivisesti pois elimistöstä Mm. Lääkeaineita ja lisäaineita Tällöin ne siirtyvät hiussuonista munuaistiehyeeseen Kokoojaputki kokoaa useiden munuaistiehyeiden kuljettamat kuona-aineet ensin munuaisaltaaseen

Virtsatiet Virtsa on elimistön muodostamaa nestemäistä kuona- ainetta Verestä suodatettua kuona-ainetta kulkeutuu munuaisaltaista virtsanjohtimia pitkin virtsarakkoon Rakon täyttyessä ihminen tuntee virtsaamisen tarvetta Virtsa poistuu rakosta virtsaputkea pitkin ulos elimistöstä Virtsan määrä riippuu ulkoisista tekijöistä, mutta munuaisten avulla elimistön nestetasapaino säilyy Hermosto ja ADH-hormoni ohjaavat munuaisten toimintaa

Maksa Maksa sijaitsee vatsaontelon yläosassa pallean alla, jossa sitä suojaavat kylkiluut Kaikki aineet, jotka ovat imeytyneet vereen ruuansulatuselimistöstä kulkevat maksan kautta Maksan suuri verisuoniverkosto kuljettaa aineita kaikkialle maksaan käsiteltäväksi ja sieltä pois Tärkein tehtävä muuttaa haitalliset aineet vaarattomampaan muotoon Esim. Vesiliukoisiksi, jolloin munuaiset pystyvät poistamaan ne virtsan mukana

Maksa valmistaa ja muokkaa monia elimistölle tärkeitä aineita ja on tärkeä muiden elinten toiminnalle Erittää sappea  merkitys ruuansulatukselle Varastoi ja muokkaa ravintoaineita Keskeinen osa sokeriaineenvaihduntaa ja kolesterolitasapainoa Valmistaa ureaa, joka verenkiertoelimistön kautta kulkeutuu munuaisiin Maksa valmistaa kolesterolia, joka on välttämätön solujen rakennusosa Kolesterolia on kahdenlaista: ”hyvää” HDL-kolesterolia ja ”pahaa” LDL-kolesterolia LDL-kolesterolia saadaan eläinrasvoista

TEHTÄVÄT SIVU 112 T. 2 MAKSA POLTTAA ALKOHOLIA Maksan soluissa alkoholi muuttuu etanolista asetaldehydiksi ja sitä kautta haitattomaksi etikkahapoksi. Soluhengityksen avulla alkoholista saadaan lopulta energiaa.

T. 4 VIRTSANÄYTTEEN TULKINTA a.) Glukoosia: kohonnut verensokeri, mahdollisesti diabetes b.) Valkosoluja ja bakteereja: virtsateiden tulehdus tai heikko laatuinen näyte c.) Ketoaineita: elimistö paastotilassa, jolloin keho käyttää energian tuotantoon pääasiassa varastorasvoja d.) Punasoluja: munuaisten tai virtsateiden sairaus e.) Muita mahdollisia aineita: nitriitti

T. 6 MUNUAISTEN TOIMINTA a.) 1. valtimo 2. munuaiskeränen 3. kotelo 4. munuaistiehyt b.) Alkuvirtsa on munuaiskeräsestä suodatusvaiheessa erottunut nesteseos c.) Alkuvirtsan koostumus muuttuu takaisin imeytymisen ja aktiivisen erityksen aikana, jolloin alkuvirtsan sisältämät hyödylliset aineet palautuvat elimistön käyttöön. Taulukon perusteella alkuvirtsasta jää jäljelle erittyvään virtsaan ureaa ja suoloja ja osa vedestä. Glukoosi ja aminohapot palautuvat elimistöön.

Lähteet http://www.solunetti.fi/fi/histologia/virtsanmuodostus/ http://www.musili.fi/munuaispotilaan_opas/munuaispotilaan_op as/munuaisten_tehtavat http://www.solunetti.fi/fi/histologia/maksan_tehtavat/2/ http://opitaanbiologiaa.blogspot.fi/2014/09/munuaiset-ja- maksa.html http://www.musili.fi/sairaudet_ja_elinsiirrot/maksasairaudet/ma ksan_tehtavat Happonen ym. BIOS 4.