Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
Advertisements

Metallien reaktiot.
Metallien reaktiot.
Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiö on tapahtuma, jossa planeetan pintalämpötila nousee sen kaasukehän vaikutuksesta. Ilmakehä päästää Auringon valon lävitseen.
BIOCLEANER Mullistava jäteveden puhdistusmenetelmä.
KEMIA T1.
Korroosionesto ja pinnoitustekniikka: korroosioympäristöjä
Korroosiomaalauksen perusteet
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
luonnontieteellinen tausta
KEMIA lisämateriaalit
Kuonien rakenne ja tehtävät
Vety on jaksollisen järjestelmän ensimmäinen alkuaine
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Rapautuminen.
Kuonien kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Fotosynteesi.
Veden kiertokulku.
Maapallon muuttuva ilmasto
6. Luonnon happamoituminen
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Rikki
Typpi.
Ilmakehä suojaa elämää
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
FOSFORI.
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
EPÄORGAANINEN KEMIA.
Kemikaalit ja työturvallisuus
HUUMAUSAINELAKI. Huumausainelakia sovelletaan huumausaineiden ja niiden valmistuksessa käytettävien aineiden valvontaan Myös huumeen puhdistus luokitellaan.
1. Hiili – elämän alkuaine
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
Solun toiminta tarvitsee energiaa
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
4.1 PLANKTON 7. BIOLOGIA. 73 % Maan pinta-alasta on veden peittämää Mistä päin maapalloa ilmakuva on otettu?
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Solu ottaa ja poistaa aineita
7. Aineet ovat seoksia tai puhtaita aineita
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
METALLIT.
Elinympäristömme alkuaineita ja yhdisteitä
5 Vesi.
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Orgaanisia reaktioita
Juoma- ja jäteveden puhdistus
ILMAKEHÄ.
Solujen energian sitominen ja energian vapauttaminen kpl 7-8
8. Ihmisen toiminta tuottaa ilmansaasteita
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Kuparin valmistus ja liekkisulatusuuni
Yhteyttäminen.
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Tiivistelmä 8. Palaminen
Kuparin valmistus ja liekkisulatusuuni
Orgaaniset yhdisteet Biomolekyylit C + O C + N C + H Alkoholit Amiinit
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Otsoni.
5. KASVIT JA LEVÄT 7. BIOLOGIA.
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
4 Typenoksidipäästöjen muodostuminen
Esityksen transkriptio:

Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%) kaksiatomisena 𝑂 2 molekyylinä otsonina 𝑂 3 toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%) happi on maankuoren yleisin alkuaine (n.50%): sitoutunut yhdisteiksi muihin alkuaineisiin Happi on ihmiskehon yleisin alkuaine (n. 65 m-%): suurin osa sitoutunut vesimolekyyleiksi Happi ja otsoni ovat voimakkaita hapettimia

Hapen ja otsonin rakenne <- Hapen rakenne <- otsonin rakenne

Happi ilmakehän tärkein kaasu: elämän kannalta välttämätöntä, hapesta syntyy otsonia yläilmakehään Ilmakehän yläosissa otsoni suojaa maapalloa auringon UV-säteilyltä Alailmakehässä syntyvä otsoni on haitallista hengityselimille ja kasvillisuudelle

Hapen valmistus Happea voidaan tuottaa laboratoriossa hajottamalla vetyperoksidia 2 𝐻 2 𝑂 2 (aq) -> 𝑂 2 𝑔 +2 𝐻 2 𝑂 (𝑙) Reaktiota nopeutetaan katalyytin avulla (yleensä Mn O 2 ) Toinen valmistuskeino on veden hajottaminen elektrolyyttisesti 2 𝐻 2 O (l) -> 𝑂 2 (𝑔)+ 2 𝐻 2 (𝑔) Happi voidaan kerätä talteen esim. Hoffmanin laitteiston avulla (kuva) Kuva: http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/kemia/labra/elektrolyysi.html

Otsonin valmistus Otsonia valmistetaan teollisesti johtamalla happea sähköpurkauskenttään -> happimolekyylit hajoavat ja irronneet happiatomit muodostavat happimolekyylien kanssa otsonimolekyylejä 𝑂+𝑂 2 -> 𝑂 3 Otsonia syntyy ilmakehän alaosissa liikenteen päästöjen seurauksena

Oksidien pH-vaikutuksia Happi muodostaa helposti muiden aineiden kanssa oksideja Happamat oksidit eli epämetallien kanssa muodostetut: liukenee veteen muodostaen happaman vesiliuoksen (ks. reaktiot s. 91) Emäksiset oksidit eli metallien kanssa muodostetut: vesiliuokseen muodostuu liuetessa hydroksidi-ioneja, jolloin pH-arvo kasvaa (s.91) Amfoteerinen oksidi reagoi sekä happojen että emäksien kanssa

Käyttö Hapen käyttö Otsonin käyttö teollisuudessa voimakkaana hapettimena esim. teräksen valmistuksessa metanolin valmistus lääketieteessä veden puhdistus ja desinfiointi (otsoni on voimakashapetin, joka tappaa tehokkaasti bakteereja) uimahallien vesien ja jäteveden puhdistus ongelmajätteiden käsittely ympäristöystävällinen selluloosan valkaisu

TEHTÄVÄ: oppikirja s. 100 t.101 LÄHTEET: Mooli 4 s.90-92 http://www.helsinki.fi/kemia/opettaja/aineistot/kaasut/otsoni.html http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmakeh%C3%A4