Solukalvon tarkka rakenne ja toiminta
Solukalvo eli plasmamembraani Jokaista solua ympäröi solukalvo. Se säätelee soluun tulevien ja siitä poistuvien aineiden määrää ja laatua. Solukalvo on valikoivasti puoliläpäisevä kalvo. Se koostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta, niiden välissä olevista proteiineista ja esim. kolesteroolista ja hiilihydraateista. Solukalvo säätelee ravintoaineiden, ionien, eritteiden ja erilaisten viestiaineiden kulkua soluun ja solusta ulos. Se suojaa ja tukee soluelimiä. Solukalvo vastaa eri solujen välisestä viestinnästä reseptoreidensa avulla. Se on myös kemiallisten reaktioiden tapahtuma paikka.
Solukalvon rakenne Solukalvon runko koostuu kahdesta fosfolipidikerroksesta. Niiden toinen pää on sähköisesti varautunut, toinen ei. Varautunut pää on vettä kohti hakeutuva, eli hydrofiilinen, kun taas toinen pää on vettä karttava eli hydrofobinen. Fosfolipidikerrosten välissä on erilaisia proteiineja.
Aineiden pääsy solukalvon läpi Solukalvo päästää solulle tarpeelliset aineet solun sisään, ja pitää solulle haitalliset aineet sen ulkopuolella. Aineen pääsy/pois pääsy solusta riippuu aineen pitoisuudesta, kemiallisesta koostumuksesta, sen sähköisestä varautumisesta sekä molekyylien koosta. Jotkut aineet voivat liikkua vapaasti kalvon läpi, joidenkin liikkuminen vaatii erityisiä kuljetustapoja. Solukalvo on siis valikoivasti puoliläpäisevä kalvo.
Diffuusio Aineen siirtymistä suuremmasta pitoisuudesta pienempään pitoisuuteen kutsutaan diffuusioksi. Diffuusion tarkoituksena on molekyylien pyrkimys sekoittua toisiinsa, pitoisuuserot hävittäen. Pienimolekyyliset aineet(esim. happi ja hiilidioksidi) pääsevät soluun ja sieltä ulos joko siirtymällä suoraan solukalvon läpi tai solukalvon kalvoproteiinien muodostamista aukoista. Energiansa diffuusio saa molekyylien lämpöliikkeestä, ulkopuolista energiaa ei tarvita, joten tapahtumaa kutsutaan passiiviseksi kulkeutumiseksi
Osmoosi Osmoosi tarkoittaa veden diffuusiota puoliläpäisevän kalvon(eli solukalvon) läpi. Osmoosissa vesi siirtyy solukalvon läpi aina laimeammasta liuoksesta väkevämpään liuokseen. Sen päämääränä on tasoittaa kahden eri ympäristön väkevyyserot. Vesi pyrkii tasoittamaan solukalvon eri puolilla olevia pitoisuuseroja siirtyen sille puolella kalvoa, jossa vesipitoisuus on pienempi.
Suurempien molekyylien pääsy solukalvon läpi Esimerkiksi glukoosi ja aminohapot ovat hyvin yleisiä solukalvon läpi siirtyviä aineita. Ne ovat kuitenkin liian suuria mahtuakseen solukalvon aukoista. Ne pääsevät solun sisälle avustetun diffuusion avulla. Avustetussa diffuusiossa kuljetettava aine liittyy väliaikaisesti kuljettajaproteiiniin, joka päästää aineen irti solukalvon toiselle puolelle.
Lähteet http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/solukalvon_tehtavia/ http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/0 7_solukalvo?C:D=gjbC.exAa&m:selres=gjbC.exAa http://www.solunetti.fi/fi/solubiologia/osmoosi/2/ https://www.uef.fi/documents/1054012/1063770/solu1_2012.pdf/8 e2d95cc-17c1-4d95-8384-85d7d20aba2d https://peda.net/hattula/parolanlukio/oppiaineet2/biologia/kurssit/b 2sjp/solujen-rakenne http://fi.wikipedia.org/wiki/Osmoosi Oppikirja