ORCIDin käyttöönotto Suomessa Hanna-Mari Puuska

Kansainvälinen tutkijatunniste järjestelmä erityisesti tieteellisen julkaisemisen ja tutkimustietojen hallinnan tarpeisiin Syntynyt suurten tieteellisten kustantajien aloitteesta, mukana myös järjestelmätoimittajia ja tutkimushallinnon organisaatioita ORCIDia hallinnoi voittoa tavoittelematon organisaatio - rekisteröity Yhdysvaltoihin Järjestelmä on otettu käyttöön lokakuussa 2012 Nyt lähes 1,3 miljoonaa luotua tunnistetta Mikä on ORCID?

ORCIDin hyötyjä Ratkaisee samannimisiin henkilöihin ja nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyviä ongelmia Parantaa tutkijoiden omien tuotosten näkyvyyttä Helpottaa tutkijoiden tietojen hallintaa mm. – Korkeakouluissa ja muissa tutkimusorganisaatioissa – Tutkijalle tarjottavissa sähköisissä palveluissa Säästää tutkijan aikaa, kun tietoja ei tarvitse tallentaa useaan paikkaan ORCID-tunniste on julkinen ja kansainvälinen, eikä se ole sidoksissa yksittäiseen järjestelmään -> laajat käyttömahdollisuudet

Tutkija voi luoda itselleen tunnisteen ja hallinnoida omia tietojaan Myös jäsenorganisaatiot voivat luoda tunnisteita tutkijoiden puolesta - suositellaan kuitenkin, että tutkija luo itse Tutkija voi välittää tunnisteen omaan kotiorganisaatioon sekä muihin palveluihin ja antaa näille luvan lukea tietojaan ORCIDista ORCID-tunnisteen luominen

ORCIDin käyttöönotto – kansallisia ratkaisuja Ruotsi – Vetenskapsrådet edellyttänyt rahoitusta hakevilta tutkijoilta ORCID- tunnistetta pakollisena 2014 alkaen Portugali – tutkijaa loi ORCID-tunnisteen kansallisen tutkimuksen arvioinnin yhteydessä 2013 Australia – Periaatepäätös 2015: ORCIDin laajamittainen käyttö tutkimussektorin yhteisenä tutkijatunnisteena Tanska – Kansallinen ORCID-ryhmäjäsenyys 2014: mukana 6 yliopistoa ja 2 konsortiota – ORCID-projektin tavoitteena 80 % kattavuus tutkijakunnasta 2016 mennessä

Suositus 1: ORCIDin käyttöä edistetään integroimalla se erilaisiin palveluihin Mm. tieteelliset kustantajat, julkaisu- ja tutkimusaineistoarkistot, tutkimustietojärjestelmät, tutkimusrahoittajien järjestelmät jne. OKM-tiedonkeruut (JUULI ja VIRTA-julkaisutietopalvelu) Lisäksi tutkijoiden tietoisuutta ORCIDista ja hyödyistä edistetään viestinnällä

ORCIDia hyödyntäviä palveluita, tavoitetila

Suositus 2: Tutkija luo ORCID- tunnisteensa itse Ei suositella, että organisaatiot luovat tunnisteita tutkijoiden puolesta tai että sitä edellytetään tutkijoilta pakollisena Tutkija voi halutessaan antaa kotiorganisaatiolleen luvan lukea ja muokata tietojaan ORCIDista.

Oikeudelliset kysymykset Oikeudellista ongelmaa ei synny, kun tutkija luo tunnisteen itse ja halutessaan välittää tunnisteensa kotiorganisaatiolleen tms. Jos tutkijan kotiorganisaatio kuitenkin luo tutkijalle ORCID-tunnisteen hänen puolestaan tai edellyttää tutkijaa luomaan sen itse  työnantaja tulee luovuttaneeksi työntekijän henkilötietoja Yhdysvaltoihin, jossa lainsäädäntö ei takaa riittävää tietosuojan tasoa  tietojen luovuttaminen edellyttäisi työntekijän yksiselitteistä suostumusta tai että tunniste tutkijan työsopimuksen täytäntöön panemisen kannalta välttämätön (vrt. henkilötietolaki 23§)  Ei suositella, että organisaatiot luovat tunnisteita tutkijoiden puolesta EU:n mahdollisesti 2017 voimaan tuleva tietosuoja-asetus voi muuttaa tilannetta

Suositus 3: Kansallinen ORCID- koordinaattori edistää ja tukee ORCIDin käyttöönottoa OKM nimeää ja resursoi kansallisen ORCID-koordinaattorin, joka mm. – Antaa tukea ja koulutusta tutkimusorganisaatioille – Osallistuu kansainväliseen ORCID-yhteistyöhön – Edistää käyttöönottoa, tukee pilotointia ja antaa teknistä tukea palveluntarjoajille (esim. rahoittajat, kustantajat) – Ylläpitää suomenkielistä orcid.fi-sivustoa sekä muita tiedotus- ja viestintäkanavia – Kokoaa esittely- ja koulutusmateriaaleja sekä järjestää yhteisiä tilaisuuksia – Koordinoi kansallista ORCID-ryhmäjäsenyyttä (mikäli jäsenyys hankitaan)

Suositus 4: Toteutetaan kansallinen yhdistämispalvelu ORCID- tunnisteiden välittämiseksi tutkimusorganisaatioihin OKM resursoi kansallisen ORCID-Haka-yhdistämispalvelun, jossa tutkija voi liittää oman ORCID-tunnisteensa tutkimusorganisaatioon. Kukin organisaatio voi itse valita sopivimman vaihtoehdon siihen, käyttääkö se tunnisteiden liittämiseen yhdistämispalvelua vai esimerkiksi tutkimustietojärjestelmäänsä.

Suositus 5: Hankitaan tarvittaessa kansallinen ORCID-ryhmäjäsenyys Selvitetään tutkimusorganisaatioiden ja palveluntarjoajien tarve ORCID-jäsenyyksille. Pilotoidaan jäsenyyden tuomia etuja muutamassa organisaatiossa. Mikäli jäsenyyttä tarvitsevia osallistuvia organisaatioita on riittävästi, OKM hankkii yhteisen ryhmäjäsenyyden ja nimeää sen koordinoijaksi kansallisen ORCID- koordinaattorin.

ORCID-jäsenyysmallit Organisaatio tarvitsee jäsenyyden, mikäli se haluaa luoda tunnisteita tutkijoiden puolesta muokata tai lukea tutkijoiden ei-julkisia tietoja näiden luvalla ORCIDista Mahdollistaa tietyt toiminnot tutkimustietojärjestelmässä (esim. tunnisteen luominen järjestelmän kautta) Yksittäisen organisaation jäsenmaksu Basic Membership $/vuosi Premium Membership – $/vuosi Ryhmäjäsenyysmaksut

Yhteenveto ORCID tutkijatunnisteista hyödyntämismahdollisuuksiltaan laajin Hyötyjä erityisesti tutkijoille, mutta myös organisaatioille ja sähköisten palvelujen tarjoajille Tutkijan identifiointi mahdollistaa erilaisten toimijoiden, palveluiden ja järjestelmien yhteentoimivuuden - edellytyksenä, että valtakunnallisesti mahdollisimman laajalti käytössä Kansainväliset toimijat avainasemassa myös kansallisten hyötyjen näkökulmasta Tekniset ratkaisut toteutettavissa helposti, haasteena erityisesti tietoisuuden lisääminen

Kiitos! Lisätietoa: