Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Veden kovuuden määritys kompleksometrisellä titrauksella
Metallien reaktiot.
KEMIA T1.
Luomu-urheilijan ravinto
Korroosionesto ja pinnoitustekniikka: korroosioympäristöjä
Korroosiomaalauksen perusteet
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012
Seokset ja liuokset 1. Seostyypit Hapot, emäkset ja pH
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl
1. Malmista metalliksi Yleensä metallit esiintyvät erilaisissa yhdisteissä eli mineraaleissa Esim. Hematiitti (Fe2O3) ja kuparihohde (Cu2S) Jalot metallit.
Kemia, luento1 lisämateriaalia
pH:n matemaattis-kemiallinen tulkinta
Sähkökemian perusteita, osa 2
Veden ionitulo Vesi voi toimia sekä happona että emäksenä, joten kahden vesimolekyylin välinen protoninsiirtoreaktio on mahdollinen H2O(l) + H2O(l) ⇌ H3O+
Liukoisuus-ja ionitulo
Heterogeeninen tasapaino
Puhtaat aineet ja seokset
Kemiallisia reaktioita ympärillämme
Kemiallinen reaktio Kohti uusia aineita.
Kuonien rakenne ja tehtävät
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
Hapot ja emäkset Happo luovuttaa protonin emäs vastaanottaa
Puskuriliuos Puskuriliuos on liuos, joka pystyy vastustamaan pH:n muutosta, kun siihen lisätään happoa tai emästä Puskuriliuos koostuu heikosta haposta.
Maailman ravitsemustilanne ja ravinnontuotannon keinot
6. kurssikerta Työt 18 ja 19.
Suolojen liukoisuus Ioniyhdisteiden vesiliukoisuuteen vaikuttaa
OH – ja H+ -ionit löytävät toisensa
Akvaarion perustaminen
4. Hapan ja emäksinen Luetellaan
Rikki
Typpi.
5. Sähkökemiaa Oppilastyö: Kaksi eri metallia ioniliuoksessa.
Happi Esiintyy ilmakehässä toiseksi yleisin ilmakehän kaasu (21%)
4. Metallien sähkökemiallinen jännitesarja
EPÄORGAANINEN KEMIA.
Yhteyttäminen Eliöiden vanhin yhteyttämistapa on kemosynteesi (jotkin bakteerit) => epäorgaanisten aineiden hapettaminen (esim. rauta, rikki..) => energiaa.
APILANNURMEN LANNOITUS Etelä-Savo Juha-Antti Kotimäki.
1. Hiili – elämän alkuaine
KE3 Hapot, emäkset ja ympäristö. 19. Liuos voi olla hapan, neutraali tai emäksinen Aineet voidaan luokitella happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin aineisiin.
Ympäristön myrkyttyminen. Orgaaniset ympäristömyrkyt  Orgaanisilla ympäristömyrkyillä tarkoitetaan hiiliyhdisteitä, jotka ovat vahingollisia eläimille.
KASVIEN VESI- JA RAVINNETALOUS
Elinympäristömme tärkeitä aineita Vettä tarvitaan elämiseen. Suomalaisen vedenkulutus on keskimäärin 155 litraa vuorokaudessa. Saastunut juoma- ja käyttövesi.
FYKE6 Arkista kemiaa. 9. Kemiaa keittiössä Hiiva Hiiva sieni, pilkkoo taikinan sokerin hiilidioksidiksi ja vedeksi, kohottaa taikinan sieni, pilkkoo taikinan.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
1. FYKE:ä oppimaan Mitä ovat fysiikka ja kemia?
ELÄMÄN EDELLYTYKSET 1) LÄMPÖTILA - veden jäätyminen (0°C) - valkuaisaineiden hajoaminen eli denaturoituminen (~42°C) - veden kiehuminen (~100°C) => eli.
KASVIEN RAVINNETALOUS  16 alkuainetta, jotka välttämättömiä kasvin kasvulle ja kehittymiselle makro- ja mikroravinteet tarve erilainen eri kasveilla ja.
Kpl 9 hapot ja emäkset - tehoaineet Aineilla on PH-arvo Hapan Mikä on PH? Maistuu kirpeälle Mitä vahva happo tekee? Esim. Emäksinen Mikä on PH? Maistuu.
10. Happamoitumisen vaikutukset vähentyneet Euroopassa
Avain Kemia 2 | Luku 7 Useimpien epämetallioksidien vesiliuokset ovat happamia ja metallioksidien vesiliuokset ovat emäksisiä. Vetyionit aiheuttavat liuoksen.
Hapot Kaikki hapot sisältävät vetyä. Happoja: suolahappo HCl rikkihappo H 2 SO 4 typpihappo HNO 3 Happo hajoaa vedessä ioneiksi: HClH + + Cl -
2. VESI 7. BIOLOGIA. MITÄ VESISTÖT MEILLE MERKITSEVÄT? Eliöiden elinympäristö Juoma- ja kasteluvesi Ihmisten elinkeino (kalastus, matkailu) Liikennereitti,
Kemia 1ov sosiaali- – ja terveysala
Tiivistelmä 8. Neutraloituminen ja suolat
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Endoterminen ja eksoterminen?
15. Hiilihydraatit ovat hiilen, hapen ja vedyn yhdisteitä
1. Hiili – yksi elämän alkuaineista
ILMA Emma ja Vilma 5B.
Orgaanisia reaktioita
Mikrobeja on kaikkialla mutta niitä ei näe paljain silmin
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Orgaanisissa yhdisteissä reaktiot tapahtuvat pääsääntöisesti funktionaalisissa ryhmissä.
Kaikenlaisia sidoksia: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset
Vesi Veden erityisominaisuudet Veden erityisominaisuudet
Neutraloituminen ja suolat
Ekologiset ympäristöongelmat
Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta
3. Ionisidos Alkuaineet pyrkivät oktettiin (8 ulkoelektronia).