Anthony Giddensin rakenteistumisteoria JA OIKEUS Yhteiskuntateorioiden oikeus 1.4.2011

Giddensin teoria taustaa Yritys ylittää yhteiskunta teoriassa vanhastaan vallinnut vastakkainasettelu rakenteen ja toimijan välillä Esim. Durkheim >< Weber Giddensillä kritiikin kohteena erityisesti Talcott Parsonsin rakennefunktionalismi Dominoiva teoria sosiologiassa 1950-luvulta lähtien AGIL-kenttä

Parsonsin AGIL-kenttä Adaptation (sopeutuminen) Talous Goal attainment (päämääräasettelu) Valtion päätöksentekojäjestelmä Latency (mallinmuodostus) Perhe, koulutus, uskonto (arvot) Integration (integraatio) Yhteisöt, laki, normit

Giddensin teorian aatehistoriallista taustaa Strukturalimi De Saussuren (1857-1913) merkitsijän ja merkityn käsitteet Ongelmana toimijan puuttuminen Filosofinen hermeneutiikka Hans-Georg Gadamerin (1900-2002) tradition ja esiymmärryksen käsitteet Analyyttinen kielifilosofia Ludwig Witgensteinin (1889-1951) kielipelin käsite

Dualismista duaalisuuteen Toiminnan tasot Käytännöllinen tietoisuus Diskursiivinen tietoisuus Tiedostomattomat motiivit Inhimillisen toiminnan tiedostamattomat ehdot Toiminnan ei-tarkoitetut seuraukset

Systeemi, rakenne ja rakenteistuminen Sosiaalinen systeemi (esim. moderni yhteiskunta) sisältää rakenteellisia ominaisuuksia eli rakenteita Rakenteet: Säännöt Resurssit Allokatiiviset ja auktoritatiiviset Inhimillinen toiminta rakenteistaa sosiaalisten systeemien rakenteellisia ominaisuuksia Merkityksenanto Hallinta Legitimaatio

Giddensin teoria kritiikki Giddens painottaa liiaksi rakenteiden toiminnan mahdollistavaa ulottuvuutta Entä rakenteiden toimintaa rajoittava ulottuvuus? Esim. rakenteellinen hallinta/valta

Kaarlo Tuorin kriittinen oikeuspositivismi (oikeudellisen rakenteistumisen teoria) Traditionaalisen oikeuspositivismin kritiikkiä Hans Kelsen (1881-1973) ja H. L. A. Hart (1907-1992) Oleminen ≠ pitäminen Oikeus ≠ moraali Tuori: eivät pysty pitämään omista lähtökohdistaan kiinni Moderni oikeus tulee ymmärtää oikeudellisten käytäntöjen kerrostamana ilmiönä

Oikeuskulttuurin taso Modernin oikeuden tasojen välisistä suhteista Pintataso Oikeuskulttuurin taso Oikeuden syvärakenne Sedimentaatiosuhde Esimerkkinä sedimentaatiosuhteesta voidaan mainita ihmisoikeusperiaatteiden juurtuminen moderniin oikeuteen -> alkupisteenä Yhdysvaltain ja Ranskan vallankumoukset -> viimeisimpinä ilmentyminä esim. vuoden 1995 perusoikeusuudistus Suomessa -> heijastuu myös oikeuskulttuurin tasolla: esim. Pöyhösen Uusi varallisuusoikeus (2000) -> sedimentaatiosuhde on ilmentymä positiivisesta oikeudesta 2. Syvärakenne ja oikeuskulttuuri mahdollistavat pintatason toiminnan 3. Konkretisaatio- (ja konstituutio)suhde eivät kuitenkaan tarkoita, että alimmat kerrokset determinoisivat pintatasoa -> politiikka ja moraali vaikuttavat eri oikeudellisissa käytännöissä Konkretisaatiosuhde Konstituutiosuhde

Oikeuskulttuurin taso Modernin oikeuden tasojen välisistä suhteista Pintataso Oikeuskulttuurin taso Oikeuden syvärakenne 4. Rajoitus niin käsitteellisellä kuin normatiivisella ja menettelylliselläkin ulottuvuudella -> oikeuden käsiteellinen itserajoitus: hätätilaoikeus -> perustuslakivaliokunta institutionaalisena rajoitteena; judicial review –menettely muualla -> meilläkin tuomioistuinten rooli vahventunut uuden perustuslain myötä 106 § -> ihmisoikeusperiaatteet normatiivisina rajoitteina -> rajoitussuhteen myötä Tuori yrittää ratkaista traditionaalista positivismia vaivanneen, oikeudellisen vallankäytön rajoja koskeneen ongelman 5. Kritiikkisuhde on rajoitussuhteen johdannainen ja se ilmenee ennen kaikkea kriittisen oikeustieteen harjoittamisessa -> immanentti normatiivinen kritiikki -> on auki moraalin suuntaan -> silti oikeudellista (oikeusperiaatteet) -> oikeusjärjestys on ristiriitainen -> mahdollistaa kritiikin -> silti pyrkimys koherenssiin -> syvärakenteen kritiikki on ennen kaikkea horisontaalisten ristiriitojen paljastamista Rajoitussuhde Justifikaatiosuhde