Professori Riitta Jallinoja Helsingin yliopisto Sosiologian laitos TALCOTT PARSONS 1902 - 1979.

Esitys aiheesta: "Professori Riitta Jallinoja Helsingin yliopisto Sosiologian laitos TALCOTT PARSONS 1902 - 1979."— Esityksen transkriptio:

1 Professori Riitta Jallinoja Helsingin yliopisto Sosiologian laitos TALCOTT PARSONS 1902 - 1979

2 Family, Socialization and Interaction Process (1955) The Structure of Social Action (1937), toinen painos 1947 The Social System (1951) - Kuten teoriat (lähes) aina Parsonsin perheteoria rakentui ajan hengessä: moderni universalismi oli muodissa.

3 Teorian perustana muuttunut amerikkalainen perhe Muutos vastasi yhteiskunnan modernisoitumista. Ydinperhe on moderni perhe. - moderni on universaalia - se ei varioi kulttuurisesti, vaan on kaikkialla samanlaista Parsonsin näkemys ydinperheen universaaliudesta perustui siihen, että hän kytki tulkintansa perheestä modernisuuteen.

4 Rakenteellinen eriytyminen yhteiskunnassa Tätä Parsons piti merkittävimpänä modernisuuden merkkinä ja se vaikutti merkittävimmin perheeseen. Sosiaalinen evoluutio, jonka kuluessa perheeltä ja suvulta vähenivät tehtävät. Perheelle jäi vain pari perustehtävää, joiden suhteen variaatiota ei ole; muiden tehtävien osalta variaatiota voi ilmetä.

5 Funktionalistinen näkökulma Perheen tehtävänä lasten sosialisaatio ja vanhempien sosialisaation täydentäminen. Kun tähän sisällytetään strukturalistinen näkökulma, saadaan perheen sisäinen työnjako. Isä huolehtii instrumentaalisista tehtävistä (perheen ulkopuoliset tehtävät) ja äiti ekspressiivisistä (perheen sisäiset tehtävät).

6 Perheen eristyneisyys Ydinperhe asuu erillään omassa kodissaan. Eristyminen liittää vanhemmat ja lapset toisiinsa tehokkaasti. Samoin puolisot toisiinsa; heidän välillään tunnesidos korostuu. Perheet säilyttävät kuitenkin suhteensa sukulaisiinsa ja muihin ulkopuolisiin ihmisiin.

7 Perheen universaaliutta vahvistaa se, että Parsons liitti teoriansa Freudin psykososiaaliseen teoriaan. Lapsi kehittyy vaiheittain niin, että hän pystyy luomaan yhä useampiin ihmisiin sosiaalisen suhteen. Perusturvallisuus luodaan äidin ja lapsen lähes symbioottisessa suhteessa. Tällainen kehityskulku on universaali, ja siihen tarvitaan perhettä.

8 Parsonsin perheteoria tiivistettynä ISÄ instrumentaalinen johtaja ÄITI ekspressiivinen Johtaja POIKA sosiaalistuu instrumentaaliseksi TYTÄR sosiaalistuu ekspressiiviseksi

9 Parsonsin virhe Parsons esitti teoriakirjassaan tilastotietoja mm. avioeroista, syntyvyydestä ja perheellisten naisten työssäkäynnistä. Niiden avulla hän halusi osoittaa, että ydinperhe on yleisin perhemuoto ja että vallitseva käytäntö on, että äidit ovat kotona lasten ollessa pieniä. Tämä teko vei pohjan siltä, että Parsonsin ”teoria” on teoria perheestä.

10 Teoria??? Yleisyyden pohjalta ei voi rakentaa teoriaa. Teoria paljastaa mekanismeja, joiden varassa jokin ilmiö (perhe) rakentuu. Teoriat ovat abstrakteja. Niillä ei voi todistaa ydinperheen vallitsevuutta eikä perhemuotojen moninaisuutta.

11 Universalismin, strukturalismin ja funktionalismin kohtalo nyt? ”Kulttuurinen käänne” mursi universalismin vallan; ääritulkintana – jokaisella perheellä on oma todellisuutensa. Yksilöllistyminen kaiken kattavana tulkintana toi universalismin perhesosiologiaan. Hallinnan teoria (governmentality) on sekin universalistinen – ihmisiä hallinnoidaan perheen avulla.

12 Strukturalismi? Kriittisessä perhetutkimuksessa vedotaan perheen rakenteeseen perhettä määriteltäessä. Monenlaiset perherakenteet ovat perheitä. Ei kuitenkaan selitetä, mikä tekee perheen. Subjektiivisiin määrityksiin vetoaminen ei riitä osoittamaan, mikä on perhe. Perheellä on sittenkin universaaleja tunnistuskeinoja.

13 Yritys perheen teoretisoinniksi Perhe on nähtävä kahdenlaisena käsitteenä: 1) abstraktina käsitteenä, joka ei viittaa minkäänlaiseen empiiriseen perhe- muotoon; 2) empiirisenä, jolloin se on myös tutkimuksen kohteena.

14 Perhe abstraktina käsitteenä Perhe järjestää äidin, isän ja heidän lastensa suhteet. Perhe mieltyy kaikkia osapuolia sidostavaksi sidokseksi (perheyhteisyys?) Perhe on partikulaarinen: perheenjäsenet eivät ole noin vain vaihdettavissa. Näiltä osin perhe on universaali.

15 Perheen empiirinen tutkiminen Empiirinen tutkimus kohdistuu kaikkiin niihin tapoihin, joilla äidin, isän ja heidän lastensa suhteita järjestetään, ja niihin keskinäisiin sidoksiin, joita heidän välilleen syntyy. Molemmat kohteet johtuvat perheen erityisluonteesta, jonka perheen abstrakti määrittely osoittaa.

16 Perheen empiirinen tutkiminen Tutkimuksen tehtävänä on tunnistaa ne mekanismit, joiden välityksellä perheenjäsenten väliset suhteet ja sidokset organisoituvat, ja ne tapahtumat ja tapahtumien sarjat, jotka tuottavat ajalle ominaisia perhemuodostelmia. Tutkimuksen on keskityttävä nykyistä enemmän prosesseihin, koska perhemuodostelmat ovat melkeinpä jatkuvassa liikkeessä.

17 Esimerkkejä Melkoinen osa perheilmiöistä juontaa juurensa siitä, mitä on edellä sanottu abstraktista perhe- käsitteestä. ”Lapsen hylkäämistä” ei olisi olemassa ilman käsitystä, että lapsi kuuluu äidilleen ja isälleen (hylätä voi vain sellaisen, joka on kuulunut johonkin). ”Yhteishuoltajuutta” ei olisi olemassa, ellei olisi käsitystä isän, äidin ja lapsen yhteisyydestä.

18 Esimerkkejä Parsonsin nelikenttä ei luonnehdi perheen reaalielämää: - lähes kaikilla on tai on ollut kaksi perhettä: lapsuudenperhe ja oma avio- perhe; - kaikilla av(i)opareilla on kolme perhettä: heidän oma avioperheensä, miehen lapsuudenperhe ja naisen lapsuudenperhe. Perheitä on tutkittava perhekonfiguraatioina eli perhemuodostelmina, joissa on mukana vaihteleva määrä sukulaisia ja muita ulkopuolisia.

19 Esimerkkejä Mitä tapahtuu perheen sisällä, kun funktionaalinen työnjako murtuu? Äiti on jo ollut pitkään ”instrumentaalinen” Isä on parhaillaan tulossa ”ekspressiiviseksi”. Mitä perheelle tapahtuu, kun sosialisaatioon osallistuu kasvava joukko ammattilaisia? Miten perhe sallii jonkun jäsenensä erakoitumisen tai ”häipymisen” ja miten se käsittelee häntä sen jälkeen?

20