Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 12

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
KEKE-ARVIOINTIA JA TEEMOJEN ÄÄNESTYS Toukokuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Kuva: Kekepuu elokuussa 2013.
Advertisements

Maailma vuonna 2012 Eli Tulevaisuusluotaimen Delfoi-aineiston valossa skenaariot voisivat näyttää esimerkiksi tältä:
Jukka Heinonen, tutkija
Itämeren vaiheet Baltian jääjärvi eKr.
Pohjoismaisen typologian peruskäsitteitä
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 2013 Turun seutukunta
RecultCode ohjeet Erotuomareiden kirjautumis- ja Pöytäkirjojen täyttö ohjeet erijärjestelmiin.
Suomen esihistoriasta autonomian aikaan
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Etelä-Savon maakunnassa aluejako ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto.
Tutkimus osuuskuntien alueellisesta syntyvyydestä Panu Kalmi / HKKK ja RUN Pellervon Päivä Helsinki.
8. KOLMAS PALATSIKAUSI KREETALLA LM II-IIIB EARLY.
Maahanmuuttajanuorten ohjaus KIVITIPPU
Suomalaisten yli sata kilometriä pitkien matkojen suuntautuminen.
2.4. Raja-arvo äärettömyydessä ja raja-arvo ääretön E.1.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus -pikakysely
typologian päämääriä 1. Primääripäämäärät kuvaileva vertaileva analyyttinen 2. Instrumentaaliset päämäärät kronologia ja esihistorian jaksottaminen luettelointi.
Teoria ja metodi 2. luento epistemilogia ja analogia.
Käsikirjoitus oppimisaihiotuotantoa varten. Perustiedot Tuotantorenkaan nimi: Koordinaattori: Teema: Tämän teeman oppimisaihioilla tuotettavat opintopisteet:
Elektronisten aineistojen käyttöoikeudet - FinELib lisenssisopimukset.
Teoria ja metodi 3. luento tapahtumahistoriasta annalismiin.
Koostekaavio – Composite Structure Diagram Kinnula – Kellolampi - Lehtosaari.
Matkailun nettisivujen analysointi
6. ENSIMMÄINEN PALATSIKAUSI KREETALLA MM IB-MMII.
Pronssikausi ja varhainen metallikausi
Pronssikausi ja varhainen metallikausi (Har 122 osa, 1 ov)
Pronssikausi ja varhainen metallikausi luento 8
USKONTO JA KULTTUURI.
Metallien historiaa.
Soili Fabritius  Tiivis, vain olennaiset asiat  Selkeästi jäsennelty, erilaiset oppijat huomioiva 1) Aiheen esittely yleisesti, lyhyesti 2) Tärkeimpien.
Sidosryhmät.
Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Pronssikausi ja varhainen metallikausi luento 4
Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 9
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
5. ESIPALATSIKAUSI EB-MB IA. Asutus: yleisiä piirteitä Asutus tihentyy varhaispronssikaudella Alueellisten keskusten synty EB II Troija Manika Lerna Knossos.
DRAAMAA USKONNON TUNNEILLA Anuleena Kimanen Tapiolan koulu, Espoo
Tuottotehtävä tekstitaitokokeessa
Monikielinen ja moniarvoinen Suomi. Laajat ja tiiviit kontaktit muihin kulttuureihin ennen nyt  jo vanhastaan Suomessa on ollut monia kieli- ja kulttuuriryhmiä.
Arkeologia ja Agricola- tutkimuksen tulevaisuus Hanna-Maria Pellinen Turun yliopisto.
Laitos-Oiva kunnan näkökulmasta
Luku- ja tenttivihjeet 8 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Luku- ja tenttivihjeet 1 Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.
Tekstien moniäänisyys
10. MANNER-KREIKKA ENNEN KUILUHAUTOJA MH I-MH II.
AINEISTOPOHJAINEN KIRJOITELMA
KOLMASIKÄLÄISTEN ELÄMÄÄ POHJOISISSA KAUPUNGEISSA – Haastattelututkimuksen keskeisiä tuloksia 1.KOLMANNEN IÄN KOKEMINEN 2.ELÄMÄNKULKU 3.ASUINKAUPUNKI ELÄMISYMPÄRISTÖNÄ.
Vaihto-opiskelua Tanskan Aarhusissa Jenny Rosberg.
Historia 5 ensimmäinen viikko. Aluksi Luetaan ja keskustellaan artikkelista: et/lue/2015/10/suomalaist en-alkupera-y-dna-paivitys.
Yhdenvertaisina syntyneet. ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon,
SUOMEN HISTORIAA ENNEN 1809 VANHIMMAT SUOMALAISET.
TEKSTITAIDON VASTAUS Ks. Särmä s. 392.
Väestön ikä- ja sukupuolirakenne 2016
Mitä tiedät Afrikan uskonnollisesta tilanteesta?
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
SUOMEN ESIHISTORIA.
Suomen historian käännekohtia
SUOMEN HISTORIA ENNEN AUTONOMIAA
Tuottotehtävä tekstitaitokokeessa
JÄRVI-SUOMI AnTtU IIRIS.
Suomen esihistoria Suomen asuttamisesta historiallisen ajan alkuun
Suomi 4B 9. luento Hienoa!.
Ulkomaalaiset Lapissa
HI8 – Historian abikurssi
LUENTO 3 Ympäristö ja sen tutkimusmenetelmät
Kirjoittajaprofiilit
Suomen asuttaminen.
Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Etelä-Savon maakunnassa *
Espoon Kirkkojärven koulu
Mitä jokaisen uuden opiskelijan tulee tietää Oppimiskeskuksesta
Kunnat Yhteensä 311 kuntaa, joista 16 Ahvenanmaalla.
Esityksen transkriptio:

Pronssikausi ja varhaismetallikausi luento 12 pronssikuden päätyminen ja varhainen rautakausi

esiroomalaisen ajan rautaesineistöä koukkupäiset kaularenkaat keihäänkärjet onsikirveet puukot sirpit

epineoliittinen keramiikka Hackmanin erottama ryhmä yhtymäkohta kivikautiseen keramiikkaan levinneisyysalue Lounais-Suomi, Häme ja Uusimaa ei määritellyt missään vaiheessa tarkasti pienin kuopin koristeltu Jalassaaren ryhmä

Morbyn keramiikka palautuu Meinanderin mukaan Paimion tyypin keramiikkaan jatkuvuus kivikaudelta rautakaudelle poltto usein puutteellinen koristelu vaakasuorat leimapainannevyöhykkeet kissantassupainanne, pystypiirtopainanteet, kierrenuora- ja valekierrenuorapainanteet ”Morby-liknande” keramiikka Edgrenin mukaan kissantassupainanne ei välttämätön piirre

asuinpaikat ei kovin runsaasti Espoo Dåvits Porvoo Böle maapermantoinen rakennus Kiukaisten Uotinmäki kiveys ja tulisija Nousiaisten Koivumäki Honkilahden (Euran) Kolmhaara neliömäinen lattiakiveys Maaria Kärsämäki liesikiveykset

Kolmhaaran ja Aistin arkkuhaudat paasiarkkuhautohautoja muistuttavat pronssikauden röykkiöiden sisällä olevia paasiarkkuja Edgren liitti aluksi Järkärlän ryhmän yhteyteen perusteena konteksti Jäkärlän keramiikkaa ja tyypillistä kampakeramiikkaa ei epineoliittista keramiikkaa AMS-tulosten mukaan haudat ajoittuvat esiroomalaiselle rautakaudelle

Hackmanin paradigma Hackmanin artikkelit 1905 ja 1917 suomalaisten maahanmuutosta Uudellemaalle Virumaa lähtöalueena myös Kokemäenjokea pitkin Hämeeseen Hackman perusti teoriansa esiroomalaiselle aikakaudelle ajoitettavaa aineistoa hyvin vähän Kivikosken Hackmania tukevat argumentit ilmaston huononeminen metallintuonnin ehtyminen uskonnon muuttuminen ei tunneta yhtään asuinpaikkaa, joka olisi ollut käytössä koko pronssikaudelta rautakauteen ei perusteltua väittää, että sama väestö olisi asunut täällä sukupolvesta toiseen Virumaan tarhakalmistot ja esineistö

Meinanderin paradigma jatkuvuus läpi esiroomalaisen rautakauden Morbyn keramiikka jatkuvuus kuvastuu ennen kaikkea kalmistoissa Espoo Morby Maaria Kärsämäki Meinanderin mielestä tarhaklmistojen roolia liioiteltu asuinpaikat ei kovin monta asuinpaikkaa, joissa jatkuvuus näkyy selvästi Porvoo Böle Uskela Ketohaka kulttuurin jatkuvuun nähtävä esihistorian keskeisenä elementtinä -> Hackmanin paradigman hylkääminen