KERRAN JUOPPO – AINA JUOPPO Petri Hyytiä, dosentti, yliopistotutkija Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto

Sidonnaisuudet Lundbeck: tutkimusrahoitus OrionPharma: tutkimusyhteistyö ja -rahoitus Alko Oy: tutkimusrahoitus

Alkoholi aiheuttaa pitkäkestoisen muistijäljen aivoihin Teesi 1 Alkoholi aiheuttaa pitkäkestoisen muistijäljen aivoihin

Dopamiinineuronien ehdollistuminen Palkkion ja ehdollistuneen ärsykkeen välinen aika Palkkion todennäköisyys Ehdollistuminen Dopamiinisolujen aktivaatio Ennustava vihje Palkkio Palkkio Schultz 1997

”Tiedostamattomat” ärsykkeet aktivoivat aivoja 4 kuvakategoriaa 33 ms kuva 467 ms neutraali taustakuva Childress et al. 2008

Alkoholiin liittyvä kuvasto aktivoi aivoja ongelmakäyttäjillä (fMRI) Yliopisto-opiskelijoita Ongelmakäyttäjät: 58.6 alkoholiannosta viikossa edeltävien 3 kuukauden aikana Kohtuukäyttäjät: 4.5 annosta viikossa Ihssen et al. 2011

Alkoholiin liittyvät visuaaliset ärsykkeet Stimuloivat accumbens-tumaketta vieroitetuilla alkoholisteilla (Braus et al. 2001) Accumbens-tumakkeen ja mediaalisen prefrontaalikorteksin aktivaatio vieroitetuilla alkoholisteilla ennustaa relapsin (Grüsser et al. 2004)

Teesi 2 Alkoholi aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia motivaatiosta ja toiminnanohjauksesta vastaavilla aivoalueilla

Alkoholi vapauttaa endogeenisiä opioideja accumbens-tumakkeessa ja orbitofrontaalikorteksissa Mitchell et al. 2012

Accumbens-tumakkeen suurempi μ-reseptorien määrä alkoholisteilla ei korjaudu viikkokausiin Alkoholistit Kontrollit Alkoholistit Kontrollit Heinz et al. 2005

Frontokortikaalinen harmaan aineen kato alkoholisteilla 26 Frontokortikaalinen harmaan aineen kato alkoholisteilla 26.4 viikon raittiuden jälkeen 24.2 annosta (annos 10 g)/vrk 3 kk ajan ennen vieroitusta Abstinenssi 26.4 viikkoa Riippuvuuden kesto 8 vuotta Suorituksen huononeminen neuropsykologisissa testeissä; korrelaatio frontaalialueen, insulan, hippokampuksen, talamuksen ja cerebellumin kanssa Chanraud et al. 2007

Otsalohkon heikentynyt toiminnanohjaus ja inhibitorinen kontrolli riippuvuudessa Volkow et al. 2011

Alkoholin ongelmakäyttö (FH+-tausta) liittyy huonompaan inhibitoriseen kontrolliin Go/No Go-tehtävän aikana Heitzeg et al . 2010

Cardenas et al. 2011 DSM-IV vs. LD (Light DrinkerS) 7.8 ± 2.7 kk seuranta 69% retkahti Relapsi vs. raittius: Relapsin ennustaa harmaan aineen kato Orbitofrontaalikorteksi Amygdala Frontotemporaali/ parietaalikorteksi

Alkoholisteilla harmaan aineen volyymi on normaalia pienempi monilla aivojen alueilla Lateraalinen prefrontaalikorteksi Mediaalinen frontaalikorteksi Parietaali-okkipitaalinen sulcus Rando et al 2011

Harmaan aineen kadon määrä ennustaa relapsin riskin Rando et al 2011

Toistuva alkoholivieroitus hidastaa alkoholin huonontaman toiminnanohjauksen palautumista 3 KK 6 KK Hi-detox = 2 tai useampia alkoholivieroituksia Loeber et al 2010

Osa muistitoiminnoista ei palaudu normaaliksi pitkänkään seuranta-ajan aikana * * Entry: 4 kuukauden raittius Follow-up: 22 kuukauden seuranta-aika Rosenbloom et al 2007

Alkoholisteilla Alkoholiin liittyvä muistijälki herättää viinanhimon ja laukaisee relapsin Alkoholinkäytön myötä syntyvät vauriot aivoihin heikentävät impulssikontrollia ja toiminnanohjausta – ja myötävaikuttavat toistuviin relapseihin Aivot eivät ehdi toipua alkoholin vaikutuksista toistuvien relapsien takia Juoppo saattaa raitistua, mutta juoposta ei koskaan voi tulla kohtuukäyttäjää