Evankelis-luterilaisen uskonnon didaktiikan perusosa 61553 3 op LUENTO 9.10 Martin Ubani, FT, TM Uskonnon didaktiikan yliopistonlehtori SOKLA

Uskontokasvatus ja teologia Orientaatiot: Eksegetiikka Kirkkohistoria Systemaattinen teologia Uskontotiede Käytännöllinen teologia Integroi edelliset aihealueet käytäntöön Uskonnolliset perinteet Liturgiikka Juhlat Musiikki martin.ubani@helsinki.fi

Eksegetiikka uskonnonopetuksessa Eksegetiikka = Uskonnollisten tekstien merkityksen tutkimus historiallinen konteksti: kulttuuri Historiallis-kriittinen menetelmä Hermeneutiikka ja eksegetiikka: merkitys nykyaikana Kielitieteellinen tutkimus Erilaiset tulkintatavat: Allegorinen (vertauskuvallinen) Fundamentaalinen (sana-inspiraatio –oppi) Eksistentialistinen (Ihmisen ja Raamatun sanan kohtaaminen) Pelastushistoriallinen (Raamatun pelastussanoma) martin.ubani@helsinki.fi

Eksegetiikka uskonnonopetuksessa Pedagogiset lähtökohdat: Raamattutyöskentely Raamattu uskonnollisen yhteisön pyhä kirja Totuus? Mihin tarkoitettu? Haasteena: Raamatun kielen ymmärtämisen vaikeudet Rinnakkaiset (suom+engl.) käännökset tulkinnan tukena Kertomuksen sävyjen esiintuominen Kertomuksen konkretisointi Kerrontamenetelmät (myös kuvin), draamat, taidetyötavat Kontekstualisointi (esim. projektien avulla) Kertomukset ja lapsen kehityspsykologia Tarve kertomuksille ja vaikeiden teemojen käsittelylle turvallisessa ja hallitussa ympäristössä Kertomukset yleiseurooppalaisena kertomus- ja arvoperinteenä

Vanha Testamentti 1400-400 EKr martin.ubani@helsinki.fi

Eksegetiikka uskonnonopetuksessa Vanha Testamentti l. heprealainen Raamattu (tanakh) Toora (laki: Mooses), Neviim (profeetat), Ketuvim (kirjoitukset: kaunokirjallisuus, viisaus, historia) 39 kirjaa: Apostolien Raamattu, heprea martin.ubani@helsinki.fi

Eksegetiikka uskonnonopetuksessa Eri VT:n kertomustyypit uskonnonopetuksessa 1. Alkukertomukset (luominen, syntiinlankeemus, vedenpaisumus, Baabelin torni…) Ihmisyyden perusolemus/ongelma 2. Patriarkkakertomukset (Mooses, Aabraham…) Juutalais-kristilllisen perinteen ”alkuisät” Ihmissuhteiden ongelmat, Jumalan johdatus 3. Viisauskirjallisuus (Psalmit, sananlaskut…) Messiaaninen symboliikka, viittaukset UT Tunne-elämä, pelot, merkityksen/tarkoituksen etsintä 4. Profeettakirjallisuus (Daniel, Nehemia…) Israelin kansan vaiheet, messiaaninen symboliikka Jumalan historia martin.ubani@helsinki.fi

Uusi Testamentti 50-125 jKr 1642 Ensimmäinen Raamattu suomeksi (UT+VT) Agricola 1548 UT 1933/38 Vanha Kirkkoraamattu 1992 Uusi Kirkkoraamattu Raamattu käännetty yli 2000 kielelle Jumalan ilmoitusta ”Sanaa” l. ”logos” Vrt. Jeesus, ”elävä sana”, ilmentää Jumalan lakia/järjestystä/merkitystä martin.ubani@helsinki.fi

Eksegetiikka uskonnonopetuksessa Uusi Testamentti ”Uusi liitto” eli Jumalan ja ihmisen uusi suhde Karthagon kirkolliskokous 397 kanonisoi kirjoittajat (apostolit): (1) Jeesuksen tunteminen elinaikanaan tai (2) opetuslasten työtovereita tai seuraajia ja (3) vakiintuneet käyttöön Aramea ja kreikka Evankeliumit, kirkkohistoria, kirjeet, profetia 27 kirjaa 4 evankeliumia (synoptiset: Matt, Mark & Luuk) Matteus: ”Daavidin poika”: Jeesus juutalaisten messias, Vuorisaarna Markus: Jeesus pelastaja, sovittaja, julkinen toiminta Luukas: Pakanoille: Historiallisen Jeesuksen ihmeteot, Jouluevankeliumi Johannes: Jeesuksen jumaluuden olemus, rakkaus, Isän ja Pojan suhde

Eksegetiikka uskonnonopetuksessa Eri UT:n kertomustyypit uskonnonopetuksessa 1. Jeesus evankeliumeissa Filantropia Sanoman radikaalius ja ainutlaatuisuus Vuorisaarnan etiikka Ihme- ja parannusteot 2. Kirjeet (Paavali, Johannes…) Elämä kristittynä Eettinen ohjeistus 3. Apostolien teot Alkuseurakunta Paavali Historiallisuus: Lähetystyön alkaminen 4. Ilmestyskirja (Johannes) Eskatologia (historian loppu) Jeesuksen kirjeet seurakunnille martin.ubani@helsinki.fi

Eksegetiikka uskonnonopetuksessa Eri UT:n kertomustyypit 1. Jeesus evankeliumeissa Filantropia Sanoman radikaalius ja ainutlaatuisuus Vuorisaarnan etiikka Ihme- ja parannusteot 2. Kirjeet (Paavali, Johannes…) Elämä kristittynä Eettinen ohjeistus 3. Apostolien teot Alkuseurakunta Paavali Historiallisuus 4. Ilmestyskirja (Johannes) Eskatologia (lopun ajat) Jeesuksen kirjeet seurakunnille martin.ubani@helsinki.fi

Kirkkohistoria uskonnonopetuksessa Kristillisen kirkon historia Alkaa ensimmäisestä helluntaista (50 d pääsiäisestä) Jeesus 7-4 EKr – 29(-33) JKr 311 Konstantinus Suuri 325 Nikean kirkolliskokous 1054 Kirkko jakautuu 1100-l. Ristiretket 1517 Lutherin 95 teesiä Wittenbergissä 1700-1800 l. Pietismi Suomessa: Herätysliikkeet 1800-l. Maailmanlaajuinen Lähetystyö 1900-l. Ekumenia, uususkonnollisuus Ks. esim. http://www.suol.fi/raamattunet/kkohjana.html Timo Muola http://www.suol.fi/raamattunet/kkohist.html martin.ubani@helsinki.fi

Kirkkohistoria uskonnonopetuksessa Länsimainen kulttuuri rakentunut (kreikkalais-)kristillisen tradition perustalle ”Euroopan historia 1500-l asti kirkon historiaa” Kulttuurin ymmärtämisen väline Kirkkohistoria historiallinen tiede huomio kristillisessä kirkossa Yhteiset menetelmät mutta eron taustalla yhteiskunnalliset syyt Kouluopetuksessa historian menetelmät: Historialliset dokumentit Aikahistorialliset kartat ja kaaviot Projektityöt Retket kulttuuriperintökohteisiin Roolipelit tms.

Kirkkohistoria uskonnonopetuksessa Kirkkohistoria alakoulussa Temaattisuus vai kronologisuus? Haasteena sisältöjen vieraus lapselle 1. Kirkon synty Kulttuurihistoriallinen konteksti Rooman valtakunta 2. Kirkon jakautuminen ja uskonpuhdistus Keskiajan elämä Mikael Agricola 3. Henkilökuvat Paavali, Luther, Paavi Inhimillisyys, psykologinen ymmärtäminen 4. Kirkkovuosi ja -pyhät

Kirkkovuosi uskonnonopetuksessa TEHTÄVÄ: Valitse parisi kanssa kirkkovuosikalenterista 5 tärkeintä pyhää ja merkitse niiden v. 2008 päivämäärät kirkkovuosikalenteriin. Merkitkää lisäksi kirkkovuoden alkamis- ja loppumispäivämäärä Perustelkaa valintanne Merkitkää kirkkovuoden alku ja loppu ympyrään Väritä pyhät/kaudet liturgisilla väreillä (valk., musta, pun., viol., vihr.) Miettikää kalenterin avulla, mitä eri värit symboloivat Suuri Kertomus: WSOY martin.ubani@helsinki.fi

Kirkkovuosi ja liturgiset värit ILO, KIITOS, PUHTAUS -Kristus, Jumala, enkelit -Suuret Kristus-juhlat: Joulu, pääsiäisyö Liturgiset värit Määräytyvät pyhän mukaan Vaihdetaan pyhän aattona klo 18 Vrt. juutalainen sapatti Ilmenevät kirkkotekstiileissä Alttaritekstiilit Stola eli pappisvirantunnus harteilla ”Ottakaa minun ikeeni harteillenne” Violetti/sininen Anglikaanisen kirkon perinne Porvoon hiippakunta PYHÄ HENKI, MARTTYYRIUS -Pyhä Henki, veri, tuli, todistus -Helluntai, tapaninpäivä KASVU, ELÄMÄ, TOIVO -Toivo, iankaikkinen elämä, kasvu -Yleisväri KÄRSIMYS, PAASTO, ODOTUS -Katumus, odottaminen -2-4 adventit, hiljainen viikko KUOLEMA, SURU -Kuolemansuru, katoavaisuus -Pitkäperjantai, hiljainen lauantai Kuvat: tampereenseurakunnat.fi martin.ubani@helsinki.fi

Kirkkovuosi 1. adventista (Jeesuksen syntymän odotus) – tuomiosunnuntaihin (Jeesuksen kuninkuus, paluu tuomarina) Kehittynyt pääsiäisen ympärille Pääsiäinen tärkein kristillinen juhla Juutalainen pesah (Lähtö Egyptistä, happamaton leipä) Kr. 22 maaliskuuta – 25 huhtikuuta Joulu 25.12. Roomalainen Saturnalia (keisarien syntymäpäivä) 350-l. kristillinen joulu Nimipäiväperinne: Pyhimyskalenterit (katolinen/ortodoksinen) Agricolan Karjalan jumalat: Egres hernet Pawudh Naurit loi Caalit Linat ja Hamput edestoi. M. Haavio (1952): Pyhä Kräs: 14.9. ”Pyhän ristin ylentäminen”: Ristin löytymisen muistopäivä (Pyhä Helena)

Kirkkovuosi ja juhlat JUHLAPUOLISKO (valmistus, juhla, jälkivietto): Vapahtajan elämä Adventista helluntaihin Joulu Pääsiäinen Helluntai JUHLATON PUOLISKO: Uskon vaikutus arkielämässä Helluntain jälkiviettoa Kolminaisuuden päivästä tuomiosunnuntaihin martin.ubani@helsinki.fi

Juhlapuoliskon pyhät Joulupiiri (valmistautuminen, juhla, jälkivietto) Adventti: (adventus Domini) Herran tuleminen ja odotus (messiasennustukset) Jouluaatto: Aatami ja Eeva, VT: messias-ennustukset Joulu: Jeesuksen syntymäjuhla 25.12. Loppiainen: ”Joulupyhien loppuminen”: Itämaan tietäjien juhla (500-l.: Melchior, Balthasaar, Kaspar) Pääsiäispiiri Laskianen: ”Laskeutuminen paastoon”: 40d laskiaistiistaita seuraavasta päivästä Palmusunnuntai: Jeesus ratsastaa Jerusalemiin (Palmunoksat) Kiirastorstai: Ehtoollisen asettaminen, Getsemanen taistelu Pitkäperjantai: Kristuksen kuoleman ja hautaamisen muistopäivä (ei urkuja, kukkia, ehtoollista) Pääsiäinen: Ylösnousemuksen päivä (perint. sunnuntait) Helatorstai: Kristuksen taivaaseenastumisen päivä (40d pääsiäisestä) Helluntai: Pyhän Hengen vuodattaminen, seurakunnan synty 50d pääsiäisestä Juhlaton puolisko jälkiviettoa martin.ubani@helsinki.fi

Juhlattoman puoliskon pyhiä Juhannus: Johannes Kastajan juhla Mikkelinpäivä: Enkelit ja lapset Pyhäinpäivä: Vainajien muistopäivä (marttyyrit), hautojen koristelu Tuomiosunnuntai: Toivo, tuleva tapahtuma (Kristuksen paluu) martin.ubani@helsinki.fi

Kirkolliset toimitukset Käsittely koulussa Luontevaa kirkkopyhien yhteydessä Esim. juhlan viettäminen (elämyksellinen työskentely, musiikki, asetussanat, jne.), retket, lehti-ilmoitukset Tutustutaan kirkon elämään Mahdollistaa lapsen elämänkysymysten käsittelyn niihin liittyvissä kulttuurisissa yhteyksissä ja käytänteissä Sakramentit (2): Raamatullinen peruste: Jeesuksen asettamat Kaste Kastekäsky (Kristuksen taivaaseenastumisen päivä) Ehtoollinen Kiirastorstai Muut kirkolliset toimitukset: Avioliittoon vihkiminen, hautajaiset, konfirmaatio (vahvistaminen) martin.ubani@helsinki.fi

Virret uskonnonopetuksessa Virsi osa kristillistä kulttuuriperintöä Opetuksessa Aiheeseen ohjaavana Pedagogisen siirtymän välineenä Syventävänä Teemankäsittelyn runkona Virsivuosilista kouluun: http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/kouluvirret.html martin.ubani@helsinki.fi

Systemaattinen teologia uskonnonopetuksessa ”Filosofiaa, joka perustuu teistiseen jumalakäsitykseen tai jäsentää teististä maailmankuvaa” Perinteisesti tutkimusalueina: Uskonnollinen oppi (dogmatiikka) ja ilmaisut Uskonnonfilosofia: esim. Onko Jumalaa olemassa? Mitä Jumalasta voidaan tietää? Millainen Jumala on? Teologinen etiikka Ekumenia Katekismuksen kansilehti 1831 martin.ubani@helsinki.fi

Systemaattinen teologia uskonnonopetuksessa Systemaattinen teologia koulussa Position ottamisen tukeminen Mahdollisuus jäsentää omaa katsomusta suhteessa tradition totuusväittämiin Edellyttää tutustumista totuusväittämiin Pääoppien pelkistetty käsittely: Kertomukset (esim. Touhis) Katekismus ja lasten katekismus Rukoukset ja uskontunnustus POPS: Luottamus ja turvallisuus sisältöalue Jumala Isänä ja Luojana, Herran siunaus, Isä meidän, Jeesuksen opetukset Jumalan huolenpidosta Luterilaisen kirkon sisältöalue Luterilainen käsitys Jumalasta, Jeesuksesta, armosta, pelastuksesta, Raamatusta

Systemaattinen teologia uskonnonopetuksessa Jumala: Itsensä ilmoittava ja salaava Jumala yksi, joka ilmoittanut itsensä kolmena persoonana (Isä, Poika ja Pyhä Henki) Haasteena tasapaino Jumalan rakkauden ja totuuden (tuomari) välillä Teodikea eli kärsimyksen ongelma (ks. ryhmätehtävä) Synti ja armo Isä: Luoja Turvallisuus, positiivinen jumalakuva Legalismin ongelma: vaativa, pelottava, rankaiseva Antropomorfisuus Kolminaisuusoppi: vrt. likiarvo Jumalasta Jeesus Haasteena historiallisuus vs. satuhenkilö Elämänkerta, tapahtumien merkitys kristinuskon historiassa ”Jumalan Poika”, Messias (Kristus) Pyhä Henki Vaikea käsite (kreikkalainen dualismi) ”Rinnallakulkija” (parakleetos), Puolustaja Jeesuksen jälkeen srk:lle Lahjaksi kristitylle: Rohkaisee, lohduttaa, suojelee Persoona, ei voima: esim. Apostolien teot

Uskontotiede uskonnonopetuksessa Uskontotiede lähestyy uskontoa inhimillisenä ilmiönä Vertaileva uskontotiede ja uskonnon olemus Maailmanuskonnot Homo religiosus yksilönä ja yhteisössä Uskonnollinen kokemus ”Pyhyyden kokemus” (Otto) Transsitilat ja mystinen kokemus (Smart) Riitit, myytit, pyhän olemus Lähde: suol.fi martin.ubani@helsinki.fi

Uskontotiede uskonnonopetuksessa Uskontotieteen merkitys uskonnonopetuksessa kasvanut Monikulttuurisuus, suvaitsevaisuus, yleissivistys Perusopetuksen lähtökohdat ”Tutusta vieraaseen” eli oman uskonnon jäsentäminen tukee muihin tutustumista Käsiteltävä aines liittyy oppilaan välittömään elämänkokemukseen Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma Oppilaiden kohtaamat uskonnot ja kirkot Suomessa ja maailmalla Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteiset ja eriävät piirteet Maailmanuskonnot: kristinusko, islam, buddhalaisuus, kiinan ja japanin uskonnot ja juutalaisuus Huom. Myös Raamatun uskonnollisten kokemusten tarkastelu Patriarkat, Paavali Damaskon tiellä… Kristinuskon muutos juutalaisesta lahkosta maailman uskonnoksi Suhde kulttuuriin ja erityispiirteet eri alueilla martin.ubani@helsinki.fi

Kirkkotaide ja uskonnonopetus Uskonnonpedagoginen instituutti (UPI) Pääsiäinen ja taide http://www.srk-opisto.fi/sivu.php?artikkeli_id=254 Tulkintamalli Kuvaluettelo Koodiavain Muut verkkopohjaiset opetusmateriaalit ja vinkit SUOL.fi EVL.fi Edu.fi (opetushallitus)

martin.ubani@helsinki.fi

Symboliikka ja taide uskonnonopetuksessa Tunnistustehtävä: Kristilliset symbolit Pareittain/ryhmissä Mitä eri symbolit merkitsevät? Liittyvätkö ne johonkin tapahtumaan?