Varhainen amerikkalainen elokuva & Englanti, Italia ja Tanska Jaakko Seppälä jaakko.i.seppala@helsinki.fi Varhainen amerikkalainen elokuva & Englanti, Italia ja Tanska

Englantilainen elokuva Kinetoskoopin ensi-ilta 17.10.1894 Projisoidut elokuvaesitykset yleistyivät nopeasti vuonna 1896 järjestetyn ensiesityksen jälkeen Alkuun ajankohtais-, paikallis- ja maisemaelokuvia kuten muissa maissa Phantom ride -elokuvat suosittuja Kamera oli kiinnitetty esimerkiksi junaan tai raitiovaunuun Brightonin koulukunnan elokuvat tunnettuja erityisesti trikkikuvauksesta G. A. Smith (Grandma’s Reading Glass, 1900) Williamson’s Kinematograph Company (The Big Swallow, 1901) Hepworth Manufacturing Company (Rescued by Rover, 1905) Englantilainen elokuva kukoisti 1900-luvun alussa, mutta kalpeni pian ulkomaisten elokuvien rinnalla

Mitchell & Kenyon: Pendlebury Colliery (1901)

Amerikkalainen elokuva 1900-luvun taitteessa Amerikka oli elokuvien suurin markkina-alue Tuottajat eivät pyrkineet ulkomaille kuten ranskalaiset kollegansa Maassa toimi lukuisia tuotantoyhtiöitä ja elokuvatuotanto oli monipuolista Edison Manufacturing Company syytti jatkuvasti muita tuotantoyhtiöitä patenttinsa rikkomisesta Kiistat riitauttivat kenttää ja vaikeuttivat yhtiöiden toimintaa Toistuvia oikeudenkäyntejä Yhtiöt joutuivat maksamaan lisenssimaksuja Vuonna 1902 American Mutoscope and Biograph -yhtiö voitti Edison Manufacturing Companyn nostaman oikeudenkäynnin (ensimmäinen erävoitto) Yhtiö ei suostut yhteistyöhön Edison Manufacturing Companyn kanssa Yhtiön käyttämän kameran rakenne ratkaisevasti erilainen

Edwin S. Porter (1870-1941) Edison Manufacturing Companyn palvelukseen 1900 Moninainen tehtävänkuva Merkittävä varhaisen amerikkalaisen tarinaelokuvan tekijä Ammensi työssään vaikutteita eurooppalaisista elokuvista Saman tapahtumasarjan esittäminen kokonaisuudessaan kahdesti, mutta eri perspektiiveistä Käytäntö samanaikaisesti eri paikoissa etenevien tapahtumaketjujen esittämiseksi ennen ristiinleikkaamista Varhaista välitekstien käyttöä vuodesta 1903 Teki yleisöä kiinnostavia tarinaelokuvia Ryhtyi itsenäiseksi tuottajaksi vuonna 1909 Tuolloin hänen ”vanhanaikaiset” elokuvat eivät innostaneet yleisöä Life of an American Fireman (1903), Uncle Tom’s Cabin (1903), The Great Train Robbery (1903)

Edwin Stanton Porter (1870-1941)

Le voyage dans la lune (Méliès, 1902) Otokset yksi ja kaksi esittävät saman tapahtuman, mutta eri perspektiiveistä. Porter omaksui konvention Mélièsiltä ja käytti sitä elokuvassaan Life of an American Fireman (1903).

Italialainen elokuva Maassa systemaattista elokuvatuotantoa vuodesta 1905 Vuosikymmenen lopulla maassa useita elokuvayhtiöitä Cines (1905), Ambrosio (1905), Itala Film (1906) Alkuun puutetta ammattitaitoisesta henkilökunnasta Rekrytointia muista maista, erityisesti Ranskasta Historiallisia spektaakkeleita vuodesta 1908 Italialaista taide-elokuvaa Vuosikymmenen taitteesta monikelaisia elokuvia Spektaakkelit suurmenestyksiä sekä kotimaassa että ulkomailla Houkuttelevat pidentämään elokuvien kestoa Yhdysvalloissa Vuoden 1910 paikkeilla Italiasta eniten elokuvia vientiin heti Ranskan jälkeen Gli Ultimi giorni di Pompeii (1908), Il Caduta de Troia (1910), Cabiria (1914)

Lyda Borelli

Bartolomeo Pagano

Tanskalainen elokuva Ole Olsen perusti Nordisk Filmin vuonna 1906 Tanskan suurin elokuvayhtiö, jolla tuotanto- ja levitystoimintaa Yhtiöllä joukko levitystoimistoja ulkomailla Läpimurtoelokuva Løvejagten valmistui 1907 Elokuva joutui esityskieltoon Tanskassa, mutta menestyi ulkomailla Nordisk Filmin elokuvat arvostettuja naturalistisen näyttelemisen ja korkeiden tuotantoarvojen tähden (mm. valaistus ja peilien käyttö) Rikoselokuvia, näytelmäsovituksia ja sensaatiomelodraamoja Pieni yhtiö Kosmorama tuotti vuonna 1910 elokuvan Afgrunden Asta Nielsenin läpimurtoelokuva Aikansa suosituimpia ja arvostetuimpia elokuvanäyttelijöitä Siirtyi vuonna 1911 Saksaan, jossa esiintyi useissa elokuvissa Tanskalaisen elokuvan tuotantomäärät suosiosta huolimatta pieniä verrattuna muihin elokuvan suurvaltoihin

Asta Nielsen (1881-1972)

Valdemar Psilander (1884–1917)

Nickelodeon-buumi Nickelodeon-buumi vuosien 1905 ja 1907 välillä Nickelodeonit ensimmäisiä pysyviä elokuvateattereita Ei elokuvateattereiksi rakennettuja vaan uusiokäyttöön otettuja tiloja kuten entisiä kauppoja ja varastohuoneita Halpaa viihdettä erityisesti työväenluokalle ja maahanmuuttajille Syitä nickelodeon-buumin syttymiselle: Tarinaelokuvien läpimurto ja suosion kasvu Elokuvien vuokraaminen esittäjille (ostamista halvempaa) Ympärivuotista liiketoimintaa, johon helppo ryhtyä ja jossa pienet ylläpitokustannukset Pääsylipun alhainen hinta veti työläisiä, maahanmuuttajia ja lapsia Nickelodeoneiden myötä elokuvista tuli viihdettä suurille massoille Nickelodeoneiden ohjelmisto pääasiassa ranskalaista tuotantoa

Nickelodeon

Nickelodeon

Motion Picture Patents Company Patenttikiistat ja jatkuvat oikeudenkäynnit riitauttivat alusta alkaen Yhdysvaltojen elokuvakenttää Tuotantoyhtiöt joutuvat maksamaan Edison Manufacturing Companylle lisenssimaksuja American Mutoscope and Biograph -yhtiö ei suostu yhteistyöhön Maassa ei kiistojen takia riittävästi tuotantoa vastaamaan nickelodeon-buumin aiheuttamaan kysyntään Vuoden 1907 oikeuden päätöksellä American Mutoscope and Biograph -yhtiön kamera ratkaisevasti erilainen kuin Edisonin patentoima Yhtiöstä patenttikiistoissa tasavertainen Edison Manufacturing Companyn kanssa American Biograph and Mutoscope sekä Edison Manufacturing Company perustavat MPPC:n vuoden 1908 lopulla Uusi organisaatio kerää lisenssimaksut ja kontrolloi kilpailua Suuri joukko tuotantoyhtiöitä MPPC:n alaisuuteen (perusta oligopolille) Yhdysvaltojen elokuvakenttä alkaa vakautua vuodesta 1909

Amerikkalaiset riippumattomat MPPC:n ulkopuolelle jäi suuri joukko pieniä yhtiöitä, jotka eivät tunnustaneet Edisonin patenttia Patentti pienille tuotantoyhtiöille taloudellisesti epäedullinen Trusti palkkaa vakoojia tarkkailemaan näiden toimintaa saattaakseen kunkin oikeuteen Riippumattomat tuotantoyhtiöt organisoituivat vuonna 1909 parantaakseen toimintamahdollisuuksiaan National Independent Moving Picture Alliance Hyvistä liikesiirroista huolimatta organisaatiosta ei kehkeyhdy tasavertaista kilpailijaa MPPC:n kanssa Riippumattomat kilpailevat myös keskenään MPPC:n ja riippumattomien väliset oikeudenkäynnit lakkaavat vuonna 1912 patentin purkautuessa Tämä vapauttaa yhtiöt käyttämään haluamaansa kalustoa

Elokuvakentän kahtiajako MPPC: Vitagraph Company of America Selig Polyscope Company The Essanay Film Manufacturing Company Lubin Manufacturing Company Kalem Company National Independent Moving Picture Alliance: Independent Motion Picture Corporation Thanhouser Film Corporation Solax Film Company New York Motion Picture Company