Tietokoneen virallinen määritelmä Tietokone on ohjelmoitava laite, joka käsittelee sille syötettyä digitaalista dataa saamiensa ohjeiden mukaisesti Digitaalinen data: datan teknisen esitysmuodon alimmalla tasolla on äärellinen määrä vaihtoehtoja; yleensä vain kaksi, 0 ja 1

Tiedon yksiköt Bitti (engl. bit, lyh. b) = 0 tai 1 8 bittiä = 1 tavu / Byte (1t tai 1B) 1 kilotavu = 1 kt tai 1kB= 1024 tavua = 210 t 1 megatavu = 1Mt tai 1 MB = 1024 * 1024 = 1 048 576 tavua (n. miljoona tavua) = 220 t 1 gigatavu = 1 Gt tai 1 GB = 1024 * 1024 * 1024 = 1 073 741 824 tavua (n. miljardi tavua) = 230 tavua 1 teratavu = 1Tt tai 1TB = 240 tavua

Binäärijärjestelmä Tietokoneissa käytetään lukujärjestelmänä binäärijärjestelmää eli 2-järjestelmää (ei siis 10-järjestelmää) Binäärijärjestelmässä käytetään vain lukuja 0 ja 1 Syynä on 0:n ja 1:n esittämisen helppous eri laitteilla keskusyksikkö käsittelee tietoa sähköisessä muodossa, jolloin 0:aa vastaa jännitteettömyys ja 1:ä jännitteellisyys myös muistilaitteilla nollien ja ykkösten esittäminen/tallennus on helppoa Havainnollinen esitys 2- ja 10-järjestelmän erosta: http://www.fimpactmath.com/cnt2.html

Tietokoneen esihistoria Matemaatikko Blaise Pascal, yhteenlaskukone Pascaline 1642 Tietokoneen isänä pidetään englantilaista matemaatikkoa, Charles Babbagea, joka suunnitteli 1830-luvulla automaattisia laskulaitteita. tuolloisella tekniikalla niitä ei pystytty vielä valmistamaan myöhemmin Babbagen kone on rakennettu ”In 1991, on the occasion of the 200th anniversary of the birth of Charles Babbage, the Science Museum in Kensington, England, constructed a complete Difference Engine from the drawings left behind by Babbage. They found only two major errors in the drawings; they were easy to remedy.” http://ei.cs.vt.edu/~history/Babbage.2.html Reikäkorttikone USAn väestölaskennassa 1890-luvulla

Toinen maailmansota vauhditti Kehitystä vauhditti toinen maailmansota: ei löytynyt riittävästi erikoislahjakkaita ihmisiä (”computers”), jotka kykenivät ratkaisemaan vihollisen salakoodeja. Laboratoriokoneiden aikakausi alkoi 1940-luvulla, jolloin sekä Saksassa että USA:ssa valmistettiin laitteita lasku- ja muihin tietojenkäsittelytehtäviin.

Ensimmäisiä tietokoneita v. 1944 prof. Aikenin kone Mark 1 toimi mekaanisten osien ohella myös sähkömagneettisilla releillä yksi ohje kerrallaan v. 1946 ensimmäinen elektroninen tietokone ENIAC (USAssa) sisälsi 18 000 elektroniputkea, painoi 30 tonnia ja oli 2-kerroksisen omakotitalon kokoinen, nopeus 5 000 yhteen- ja vähennyslaskua sekunnissa

Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa ”I think there is a world market for maybe five computers ” Thomas Watson, IBM:n hallituksen puheenjohtaja, v. 1949 ”On arveluttavaa tuhlausta hankkia Suomeen kaksi tietokonetta. Tietojen käsittelyn tarve voidaan parin seuraavan vuosikymmenen aikana tyydyttää 2-3 koneella” Matematiikkakomitea, v. 1954 ”There is no reason anyone to want to have a computer in their home” Ken Olson, Digital Equipment Corporationin hallituksen puheenjohtaja, v. 1977

Suomeenkin saatiin sähköaivot Postisäästöpankki (myöh. Leonia, Sampo, Sampo Pankki) hankki Suomeen IBM 650:n v. 1958 Kone sai nimen ”Ensi”. Ensimmäinen Suomessa rakennettu tietokone oli ESKO, elektroninen sarjakomputaattori, valmistui v. 1960 ”ESKO suorittaa tunneissa laskutehtäviä, jotka muuten vaatisivat vuosien työn.” Matematiikkakonekomitea, johdossa Rolf Nevanlinna ja Erkki Laurila

Vitsi 1960-luvun alku-puolelta.

Kehitys kohti pienempiä tietokoneita Piisirulle tuhansia transistoreita v. 1960 ja 60-luvun lopulla jo 10 000 Käyttöjärjestelmät tulivat käyttöön Mikrosuoritin kehitettiin v. 1971 Ensimmäiset kotimikrot v. 1975 alussa pienten valmistajien tuotteita

Mikrotietokoneet 1980-luvulla IBM mukaan 1981 syntyi käsite PC eli personal computer, henkilökohtainen tietokone käyttöjärjestelmänä Microsoftin valmistama PC-DOS Ensimmäinen suomalainen mikrotietokone: Nokian valmistama MikroMikko, 1981 Ensimmäinen graafinen käyttöliittymä: Macintosh-tietokone, 1984

Mikrotietokoneet 1980-luvulla ”Kloonikoneiden” valmistaminen sallittiin hinnat alenivat, valtaisat markkinat, vauhdikas kehitys Yrityksetkin alkoivat hankkia mikrotietokoneita aiemmin yrityksissä käytettiin isoja keskustietokoneita näyttöpäätteiden välityksellä näyttöpäätteessä on vain näppäimistö ja näyttö, ei omaa suorituskykyä

Lähiverkot, LAN Laitteiden yleistyessä ilmeni kuitenkin tarpeita siirtää sekä jakaa mikroissa käytettäviä resursseja useamman käyttäjän kesken Resursseja ovat tyypillisesti tiedostot, ohjelmistot ja oheislaitteet (kuten kirjoittimet) Tietokoneiden toisiinsa liittämistä varten kehitettiin lähiverkko LAN, Local Area Network LAN käsittää suhteellisen pienen maantieteellisen alueen esimerkiksi yhden yrityksen tilat

Lähiverkko yhdistää eri tietojenkäsittelylaitteet (verkkosolmut eli nodet) toisiinsa nopean tiedonsiirtotien välityksellä

Server = palvelinkone, joka jakaa palveluja asiakkaille Lähiverkon avulla voidaan jakaa yhteiset resurssit useamman käyttäjän kesken, esim. tulostimet (kirjoittimet, kopiokoneet) ulkoiset massamuistit (palvelinten kiintolevyt, CD-ROM-asemat jne) tietokannat sovellusohjelmat Server = palvelinkone, joka jakaa palveluja asiakkaille Client = asiakas, joka pyytää palveluja

Internet, 1990-luku Internet= julkinen tietoliikenneverkko intranet = sisäinen verkko, jossa tarjotaan käyttäjätunnistuksen tms. avulla palveluja. Estetään julkisen verkon pääsy palomuurilla. extranet = julkisen verkon kautta tarjotaan käyttäjätunnistuksen avulla pääsy sisäiseen verkkoon (intranettiin)