Laitteet ja käyttöjärjestelmät

Esitys aiheesta: "Laitteet ja käyttöjärjestelmät"— Esityksen transkriptio:

1 Laitteet ja käyttöjärjestelmät
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous/Kouvola Jarkko Ansamäki, 2002

2 Kurssin tavoite ja sisältö
Lauseet opinto-oppaasta: Opiskelija tuntee tietokonelaitteiston toiminnan ja rakenteen. Opiskelija osaa Windows95/98- ja Windows NT-käyttöjärjestelmän sekä hallitsee UNIX-käyttöjärjestelmän rakenteen ja käytön keskeisiltä osin. KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

3 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Kurssin suoritus Kurssista pidetään kaksi tenttiä: laitteistotentti käyttöjärjestelmätentti Jotta kurssista saisi hyväksytyn numeron, täytyy tehdä myös harjoitustyö: Laitteisto: Ei harjoitustyötä. Käyttöjärjestelmät:Opiskelijaesitys annetusta käyttöjärjestelmästä. Arvosana tenttien yhteispistemäärästä jos harjoitustyö on tehty. KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

4 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Aikataulu Kurssikohtainen aikataulu opettajalta. Pääpiirteittäin kurssi etenee kuitenkin seuraavasti: Laitteistoja yleisesti Fysikaaliset perusteet Arkkitehtuurikysymyksiä PC:n osat Laitteistotentti Systeemiohjelmistot Windows, DOS, Novell UNIX/Linux Opiskelijaesitykset KJ-tentti KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

5 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Järjestelyjä Ryhmiin jakautuminen Aiheiden jako Kirjallisuus Vastaanottotunti Kysymyksiä/toiveita? KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

6 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Tiedonhaku netistä Kirjastojen WWW-palvelut: Kouvolan kirjasto jne. Lehdet Internetissä Hakukoneet Kirjallisuutta: Teknolit: Tiedonhakijan teho-opas KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

7 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
TIETOKONELAITTEISTO KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

8 Tietokoneen toimintaperiaate
Tietokonejärjestelmä pitää sisällään laitteiston (hardware) ja ohjelmiston (software). Ohjelmisto pitää sisällään toimintaohjeet, komennot, joiden mukaan laitteisto toimii. Ohjelmaa seurataan käsky käskyltä. Tietokoneeseen kuuluu syöttö-, käsittely- ja tulostuslaitteita. Tietoa voidaan syöttää esimerkiksi näppäimistöllä. Kun syötetty tieto on käsitelty ohjelman ohjeiden mukaan, se voidaan tulostaa esim. näytölle tai kirjoittimelle. KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

9 Tyypillinen tietokonelaitteisto
Keskusyksikkö levyasema CD-asema Syöttölaitteet näppäimistö hiiri Tulostuslaitteet Kaiuttimet Näyttö KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

10 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Keskusyksikkö emolevy prosessori(t) muistit väylä(t) kovalevy(t) (kiintolevy) levykeasema(t) CD-ROM -, DVD-asema(t) Virtalähde, tuulettimet Erilaisia liitäntöjä Lisä- ja/tai ohjainkortteja KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

11 Tiedon esittäminen tietokoneessa
Tämä, koska piirit on helpoin toteuttaa niin, että ne tunnistavat kaksi tilaa: virta päällä  1 ja virta pois päältä  0. Tavallisesti erilaiset merkit koodataan käyttäen ns. ASCII-koodistoa, jossa merkit yleensä esitetään 8 bitin pituisella binääriluvulla. 28=256 merkkiä= tavu. Kaikki tietokoneen tallentama ja käsittelemä tieto koostuu biteistä. Bitti on 2-luku- eli binääri-järjestelmän luku 0 tai 1. KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

12 Tietotekniikan yksiköt
”Tiedon koko”/tallennuskapasiteetti Yksikkö Merkitys tavu (B, t) 8 bitin jono (1 merkki) kilotavu (kB, kt) 210 tavua = tavua megatavu (MB, Mt) 220 tavua = tavua gigatavu (GB, Gt) 230 tavua = tavua teratavu (TB, Tt) 240 tavua = tavua Taajuus 1/s = 1 Hz Jos esimerkiksi valo vilkahtaa kerran sekunnissa, on sen vilkkumistaajuus 1 Hz (5/s  5 Hz, 1000/s  1 kHz). KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

13 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Tietokoneen nopeus Tietokoneen nopeuteen vaikuttaa moni seikka: Prosessorin tyyppi, esimerkiksi: 486, Pentium, Pentium II Käytettävä kellotaajuus (prosessori/väylä/…) Kuinka monta kellojaksoa prosessori suorittaa sekunnissa. Yksikkönä MHz. Esimerkiksi: P III 500 Usein ylikellottaminen ’mahdollista’  ylikuumeneminen ja prosessorin rikkoutuminen Muistin määrä, väylät, erikoisprosessorit ja lisäkortit ja niiden muistit, levyasemien nopeudet, ... KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

14 Erilaisia tietokoneita
PC Mac Amiga, Atari, C64, Spectrum, … ”insinöörityöasemat” Palvelinkoneet, superkoneet, rinnakkaiskoneet Laskimet, autot, puhelimet, pesukoneet, kamerat, … ? KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät

15 KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät
Rinnakkaislaskenta Tehtävä jaetaan pienempiin osatehtäviin joita voidaan suorittaa rinnakkain. Toteutus joko tietokoneiden verkkona tai yhdessä koneessa monta prosessoria. Prosessoreista (tai rinnakkaisista koneista) yksi huolehtii tehtävien jaosta ja ajoituksista yms. Ovatko ojankaivuu ja kaivon kaivaminen rinnakkaistettavia ongelmia? KYAMK / Jarkko Ansamäki / Laitteet ja käyttöjärjestelmät