Sosiologian johdantokurssi 2006 HY Sosiologian laitos prof Sosiologian johdantokurssi 2006 HY Sosiologian laitos prof. Pekka Sulkunen -ke 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 pe 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 Loppukuulustelu 3.3.2006 pe klo 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 Uusinta ke 15.3. klo 16-18 Unioninkatu 40 Sali 1 - Bauman: Sosiologinen ajattelu (sivuaineopiskelijat) Saksala Muutoksen sosiologia (pääaineopiskelijat)

Luento 3: YKSILÖ

Miksi äänestysaktiivisuus alenee? Miksi puolueet erottuvat niin vähän toisistaan? Miksi avioerot lisääntyvät? Miksi käydään niin vähän kirkossa? Miksi ei ole selkeitä muoteja? Miksi ei ole toisistaan erottuvia nuorisokulttuureja? Miksi nuoret arvostavat luovia ammatteja? Miksi niin monet ihmiset masentuvat?

Alkuperäinen yksilöllisyys (Hobbes, Rousseau) Alkuperäinen yhteisöllisyys (Durkheim, Simmel, ym. moderni sosiologia)

Variaatioita teemasta Simmel: suurkaupunki, raha, muoti Durkheim: altruistinen, egoistinen ja anominen itsemurha Weber: rationalisoituminen, protenstanttinen etiikka Parsons: hankitut ja saadut rollit, mallimuuttujat Talcott Parsons 1902-1979

mallimuuttujat tunnelatautuneisuus - neutraalisuus yhteisöllisyys - minäkeskeisyys partikulaarisuus - universaalisuus ominaisuudet - suoritukset kokonaisvaltaisuus - eriytyneisyys

Prosessit markkinat, työnjako, vaihto (talous) yksilöiden vapautuminen, sivilisaatio, toimijuus (kulttuuri) jäljittely, statuskilpailu, statuspaniikki valinnan pakko

Yhteiskunnan kiinteyden ongelma Durkheim: mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus Parsons: yhteiskunnan funktionaalinen eriytyminen (AGIL) Allardt: yhdenmukaisuuden paine ja työnjaon aste

AGIL-kenttä pitkä aikaväli välittömät tehtävät resurssien tuottaminen päätösten tekeminen ulkoiset (talous) A(daptaatio) (politiikka) G(oals) sisäiset jatkuvuuden ylläpito kiinteydestä huolehtiminen (perhe, koulutus) (joukkotiedotus, järjestöt) L(atency) I(ntegration)

YHDENMUKAISUUDEN PAINE TYÖNJAON ASTE Pieni Suuri 1. mekaaninen solidaarisuus suuri ennustettavuus 2. alhainen solidaarisuus tila, jossa palkintojen yksityiskohtaisten ja jakautumien koetaan epäoi­ ankarien normien takia keudenmukaisena ja jossa voimakkaat ristiriidat ovat tavallisia 3 alhainen solidaarisuus tila, jossa esiintyy epävarmuutta ja juurettomuutta 4. orgaaninen solidaarisuus suuri ennustettavuus, koska on olemassa sopimuksia, paljon sosiaalista vaihtoa ja suvaitsevaisuutta

YHDENMUKAISUUDEN LÄHDE suuri pieni erittäin pieni traditio YHDENMUKAISUUDEN PAINE YHDENMUKAISUUDEN LÄHDE suuri pieni erittäin pieni traditio mekaaninen solidaarisuus nopea muutos jatkuvuuden puute sosiaaliset liikkeet valtiokeskeinen yhdenmukaisuus pluralismi, yhdenvertaisuus, orgaaninen solidaarisuus massayhteiskunta atomisoituminen globalisaatio polarisaatio ristiriitoja fundamentalismi monikulttuurisuus kulttuurin hajoaminen, välinpitämättömyys

Kritiikkejä Simmel: välinpitämättömyys, yhdenmukaisuus, ikävystyminen Kriittinen teoria: massakulttuuri, atomisoituminen, massayhteiskunnan vaarat (Adorno, Mills, Marcuse, Gouldner)

Patologioita Gilles Deleuze & Felix Guattari: neuroosi (hysteria) -> skitsofrenia (paranoia) Alan Ehrenberg: depressio, "fatigue d'être soi"

Vaihtoehtoisia näkemyksiä Michel Maffesoli: Heimoyhteiskunta