Integraatio ja kritiikki

Esitys aiheesta: "Integraatio ja kritiikki"— Esityksen transkriptio:

1 Integraatio ja kritiikki
Sosiologian mielekkyyttä etsimässä Teemu Kemppainen Helsingin yliopisto & Turun yliopisto teemu.t.kemppainen(at)helsinki.fi teemunsivu.wordpress.com

2 Luennon rakenteesta Durkheimin kriittinen puoli Immanentti kritiikki
Serge Paugamin sosiologiaa Työ

3 1. Durkheim yhteiskuntakriitikkona
Kuva: Baudelot, wikimedia commons

4 Modernin yhteiskunnan synty kiinnostuksen ja huolen aiheena
Teollistuva yhteiskunta Tönnies Brint S (2001): Gemeinschaft revisited: A critique and reconstruction of the community concept. Sociological Theory 19(1), 1-23. Weinstein R (2007): Tönnies, Ferdinand. In: Ritzer (ed.): Blackwell Encyclopedia of Sociology.

5 Tönnies: Gemeinschaft & Gesellschaft
Gemeinschaft: yhteisöllisyys, läheiset ja kokonaisvaltaiset Gesellschaft: persoonattomat, rajoitetut ja sopimukselliset suhteet 1800-luvun suuren yhteiskunnallisen muutoksen käsitteitä Bruhn J (2005): The Sociology of Community Connections. Springer.

6 Varhainen Durkheim: moderni solidaarisuus
Positiivisempi näkemys yhteiskunnan muutoksesta kuin Tönniesillä Yhteiskunnallisen työnjaon myötä syntyy erityisiä sosiaalisia siteitä, jotka kiinnittävät yksilön yhteiskuntaan ja toisiin yksilöihin Morrison K (2006): Mark, Durkheim, Weber. Sage.

7 Mekaaninen ja orgaaninen solidaarisuus
Yksinkertaiset yhteisöt: samanlaisuuteen perustuva mekaaninen solidaarisuus Tämän rinnalle ja tilalle nousee modernin yhteiskunnan orgaaninen solidaarisuus

8 Anomia työnjaon ongelmana
Työnjako tuottaa normaalisti solidaarisuutta Anominen työnjako

9 Durkheim ja kritiikki ”Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, mikäli sillä tavoiteltaisiin yksinomaan tietoa. Tekemäni huolellinen erotteluni teoreettisten ja käytännöllisten ongelmien välillä ei tarkoita, että jälkimmäiset pitäisi hylätä: päinvastoin, tämän erottelun ansiosta pystymme paremmin tarttumaan niihin.” (DTS, ensimmäisen painoksen esipuhe: suom. TK) Durkheim E (1893): De la division du travail social. Coulmont B (2010): ”Une heure de peine”. In Paugam S (ed): Les 100 mots de la sociologie. PUF.

10 …sivuhuomio: Bourdieu jatkaa
” Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, ellei […] se pyrkisi palauttamaan ihmisille heidän toimiensa mieltä.” (Bourdieu 1962, suom. TK) Eli tietoa toimintaa määrittävistä (peli)säännöistä Ja myöhemmin: ”Sosiologinen tutkimus ei olisi tekemisen arvoista, jos sen on määrä olla asiantuntijoiden toisilleen varaamaa tietoa.” (Bourdieu 1984, suom. TK)

11 Durkheim Aristoteleen jäljillä: normaali integraatio
Liiallinen yhteisön paine on pahasta Mutta niin on sen puutekin Durkheim É (1888): Cours de science sociale Paugam S (2007) : Introduction. In: Durkheim, De la division du travail social. PUF. Challenger (1994): Durkheim through the lens of Aristotle. Rowman.

12 Kriittinen pedagogiikka & egoismi
Patologinen Sosiologian kriittinen tehtävä on pedagoginen: herättää tietoisuus yhteiskunnan kokonaisuudesta ja yksilöiden keskinäisriippuvuudesta Sosiologian on näytettävä, että solidaarisuus toisia kohtaan ja riippuvuus toisista ei ole yksilön kannalta mikään puute tai menetys (Durkheim 1888: Cours de science sociale) Hacking 2005 (1990): The Taming of Chance. Cambridge University Press. Dawson (2016): Social Theory for Alternative Societies. Palgrave. Cotterell (2010): Émile Durkheim. Routledge.

13 2. Immanentti kritiikki Kuva: Mittag, wikimedia commons

14 Immanentti kritiikki Yhteiskunnan ristiriitaisuudet
Todellisuuden muuttaminen kritiikin pohjalta Lat. trans scendo: ylittää, astua yli Lat. in maneo: pysyä sisällä Kritiikin perustan oltava maailmassa, todellisuudessa, ihmisten kokemuksissa Antonio R (1981): Immanent critique as the core of critical theory. The British Journal of Sociology 32(3): Buchwalter A (1994): Hegel, Adorno and the concept of transcendent critique. In Bernstein (ed): The Frankfurt School, vol III. Routledge. Honneth A (2007): Disrespect. Polity.

15 Marx ja Frankfurtin koulu
Marx: ideologia ja riisto Kriittinen teoria / Frankfurtin koulukunta: Horkheimer & Adorno Antonio Honneth 2007 Huttunen Joas Knöbl

16 Habermas Yhteiskunnan järjestelmät (erit. talous / markkinat / raha ja politiikka / valtio / valta) uhkaavat inhimillistä kykyä tavoitella yhteisymmärrystä ...Tönnies, Frankfurt ja Habermas: lämmin yhteisö vs. kylmä järki?

17 Axel Honneth Miten alempien yhteiskuntaluokkien parissa ilmaistaan vääryyden kokemukset? Konkreettisempi abstraktiotaso kuin Habermasilla: intuitiiviset käsitykset siitä mikä on oikein ja väärin Honneth 2007  luku 3 tekstiksi!

18 Moraaliodotukset ja -kokemukset
Koettu vääryys: koetaan ettei saada ansaittua arvostusta, arvonantoa, kunnioitusta, tunnustusta... Tunnustuksen kokemus on identiteetin kehittymisen edellytys

19 Työn paluu kritiikin ytimeen
Työ  välineellinen järki  kommunikaatio ... i) Rakkaus ja läheinen vuorovaikutus ii) Oikeudet ja tasa-arvoinen asema iii) Arvostus ja saavutukset  yhteiskunnallinen kontribuutio työn muodossa Vrt. työnjako, orgaaninen solidaarisuus ja tunne hyödyksi olemisesta, kuulumisesta johonkin itseä suurempaan

20 Nöyryytys ja työkyky Juhani Mäkelä: Nöyryytys – Arvokkuuden kokemuksen menettämisestä ja uudelleen löytämisestä (Kirjapaja) Maaseudun tulevaisuus

21 ylei.fi, hs.fi, tilastokeskus

22 3. Serge Paugam: sosiaaliset siteet ja eriarvoisuus
Kuva: Texier, Archimag.com

23 Sosiaaliset siteet Integraation moniulotteisuus
Tunnustuksen lähde / homo sociologicus Turvan lähde / homo economicus Neljä tyyppiä: suku, valinnaiset, työ ja kansalaisuus Paugam: Le lien social. Paris, PUF.

24 Esim: pohjoismainen hyvinvointivaltio
Kansalaisuusside varsin merkittävä turvan lähde Eri yhteiskunnissa erilainen integraation kudos: vastaavat ideaalityypit

25 The 18-24 year old who live with their parents (2005)
Southern & post-soc. Nikander, Timo (2009): Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009. (The Life on Women and Men in Europe 2008) NL DE FR UK Nordic

26 Finnish 15-30 year old who live with their parents (1985-2007)
Nikander, Timo (2009): Nuoret muuttavat omilleen yhä nuorempina. Hyvinvointikatsaus 1/2009. (Family Statistics -- Statistics Finland)

27 T.K. (ESS 2004)

28

29 Esim. työttömyys Mitä merkitsee kun työn tuoma turva ja tunnustus häviää? Integraation eriarvoisuus

30 Low recognition (ESS3) Kemppainen T (2012). Well-being in Socio-Political Context: European Welfare Regimes in Comparison. Studies in social security and health, 123. Helsinki: Kelan tutkimusosasto.

31 Kritiikin mahdollisuus
Paugam & kriittinen potentiaali

32 Kiitos! Integraatio ja kritiikki: ei niin tavallinen pari (?)
Durkheimin kriittinen puoli: käytännön ongelmat, integraation patologiat, yhteiskunnan itseymmärryksen oikaisu Immanentti kritiikki: tuotanto, kommunikaatio, moraalikokemukset Serge Paugamin sosiologiaa: integraation moniulotteisuus

33 Kirjallisuutta & lähteitä
Antonio R (1981): Immanent critique as the core of critical theory. The British Journal of Sociology 32(3): Brint S (2001): Gemeinschaft revisited: A critique and reconstruction of the community concept. Sociological Theory 19(1), 1-23. Challenger (1994): Durkheim through the lens of Aristotle. Rowman. Cotterell (2010): Émile Durkheim. Routledge. Coulmont B (2010): ”Une heure de peine”. In Paugam S (ed): Les 100 mots de la sociologie. PUF. Durkheim E (1893): De la division du travail social. Honneth A (2007): Disrespect. Polity. Huttunen R (2005): Jürgen Habermas ja julkisuuden rakennemuutos. n&n 4/2005. Joas H & Knöbl W (2009): Social Theory. Cambridge University Press. Kemppainen T (2012). Well-being in Socio-Political Context: European Welfare Regimes in Comparison. Studies in social security and health, 123. Helsinki: Kelan tutkimusosasto. Kemppainen T (2015): Nordic regime and social bonds. Lecture , EHESS, Paris. Morrison K (2006): Mark, Durkheim, Weber. Sage. Paugam S (2007) : Introduction. In: Durkheim, De la division du travail social. PUF. Paugam S (2009): Le lien social. Paris, PUF. Weinstein R (2007): Tönnies, Ferdinand. In: Ritzer (ed.): Blackwell Encyclopedia of Sociology.